IMAGE lehdessä oli keväällä hyvä kirjoitus hoitoalan palkoista. Pari otsikkoa jäi mieleeni: "Kun lääkäreistä on pulaa, nostetaan palkkoja, kun hoitajista on pulaa, suljetaan osastoja." Ja toinen yhtä hyvä: "Miksi hoitajien palkoille ei ole aikaisemmin tehty mitään, koska niille ei ole tarvinnut tehdä mitään". Tässä artikkelissa haastateltiin julkishallinnossa työskenteleviä virkamiehiä, ei hoitoalan ihmisiä.
Yksi syy hoitajien palkkakuopalle on todellakin TEHY:n epäonnistunut, ponneton työskentely palkkojen eteen. Joskus olenkin miettinyt, että jos hoitoalan palkat on huonot ja miehitykset osastoilla täysin syvältä, miksi TEHY:ä ei näy julkisuudessa sen enempää kuin on aikaisemmin näkynyt. Kuvitelkaa esim. metalliliittoa ja jotain kuljetusalan liittoja, lähes päivittäin pääuutislähetyksessä.
Mutta nyt vihdoin kohistaan euroista ja senteistä, siitäkin onko hoitaja ansainnut palkkaa sen enempää tai vähempää, nokitetaan ja irvaillaan hoitajien kustannuksella. Suurin kysymys, mitä vähempi mietitään, on se että kuinka turvataan hoitohenkilökunnan riittävyys tulevaisuudessa suomalaisessa terveydenhuollossa? Kyseessä on kuitenkin yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeä toimiala. Kyllä mielestäni palkka ja suotuisat työolot ovat niitä asioita joita alaa harkitseva miettii ennen kuin lähtee opiskelemaan esim. hoitoalalle. Tällä hetkellä asia on niin että alalle kyllä hakeudutaan mutta ei päädytä töihin koulutusta vastaavalle alalle. Esim. Perlos kun irtisanoi työntekijöitä, paljastui että suurin osa henkilökunnasta oli sairaanhoitajia.
Yksi syy hoitajien palkkakuopalle on todellakin TEHY:n epäonnistunut, ponneton työskentely palkkojen eteen. Joskus olenkin miettinyt, että jos hoitoalan palkat on huonot ja miehitykset osastoilla täysin syvältä, miksi TEHY:ä ei näy julkisuudessa sen enempää kuin on aikaisemmin näkynyt. Kuvitelkaa esim. metalliliittoa ja jotain kuljetusalan liittoja, lähes päivittäin pääuutislähetyksessä.
Mutta nyt vihdoin kohistaan euroista ja senteistä, siitäkin onko hoitaja ansainnut palkkaa sen enempää tai vähempää, nokitetaan ja irvaillaan hoitajien kustannuksella. Suurin kysymys, mitä vähempi mietitään, on se että kuinka turvataan hoitohenkilökunnan riittävyys tulevaisuudessa suomalaisessa terveydenhuollossa? Kyseessä on kuitenkin yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeä toimiala. Kyllä mielestäni palkka ja suotuisat työolot ovat niitä asioita joita alaa harkitseva miettii ennen kuin lähtee opiskelemaan esim. hoitoalalle. Tällä hetkellä asia on niin että alalle kyllä hakeudutaan mutta ei päädytä töihin koulutusta vastaavalle alalle. Esim. Perlos kun irtisanoi työntekijöitä, paljastui että suurin osa henkilökunnasta oli sairaanhoitajia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
itse opiskelen hoitoalalle tällä hetkellä ja jo nyt alan vaihdos mielessä.. jotenkin suuresti v....taa kun saman palkan kyllä sais jostain paljo helpommallakin.
Eikö se raha tulekaan helpolla? Tervetuloa todelliseen elämään, muistan itsekin miltä tuntui kun koulut loppui ja työelämä alkoi...
On watuttanut monesti ja olen ollut monella alalla, vaihtanut työpaikkaa oma-alotteisesti ja on tullut lomautuksia sekä irtisanomisia. Mistään se raha ei helpolla tule!
En jaksa uskoa että kännyköiden kuorien valmistaminen on paremmin palkattua kuin sairaanhoitajan työ eli syy SH:den hakeutumisesta Perlokselle johtuu jostakin muusta.
Tarjosiko Perlos toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen? Luultavasti tämä on pätkätöitä ja kutsuttaessa töihin pyydetylle henkilölle ollut suuri houkutin, pääsi aloittamaan tulevaisuuden suunnittelun asuntolainoineen jne.
Paljonko mahtaa olla Pohjois-Karjalassa hoitoalan työpaikkoja ja paljonko alueella asuu hoitoalan koulutuksen saaneita? Onko avoimia hoitoalan työpaikkoja tarjolla?
Taitaa hoitajapula nyt ja tulevaisuudessa olla pääasiassa vain pääkaupunkiseudun ongelma. Miksi joku lähtisi esim. Pohjois-Karjalasta Helsinkiin jos pitää luonnosta ja mökkeilystä, omistaa ok-talon ym.? Kyllä elintaso on parempi vaikka tekisi huonomminkin palkattua työtä, ainakin elämänlaatu.
Hoitohenkilöstön turvaaminen on varmistettu ottamalla ulkomailta hoitajia sekä uskon myös koulutuspaikkojen lisäyksen sekä muiden aloituspaikkojen supistamisen auttavan ongelmaan. Nyt meillä koulutetaan ihmisiä väärille aloille ja hakijoita piisaa kun ne on niin seksikkäitä aloja (= paljon työttömiä tulevaisuudessa).
Hyviä hoitajia löytyisi Venäjän Karjalasta, siellä puhutaan suomeakin. He tuskin vaan tulevat pääkaupunkiseudulle, Pohjois-Karjalaan ehkä.
Myös tyytymällä kohtuullisiin palkankorotuksiin voidaan varmistaa se että kunnilla on varaa palkata hoitohenkilöstöä.
kuuleppa mä voin kertoa esimerkin siitä varan olemisesta tai olemattomuudesta sulle lapsekas ihminen ,pikku esimerkin.Mulla on aina elämäntilanteesta johtuen min.1000 eskoa "pientä"taskussa kun mä kuljen tuolla kaupungilla,mutta jos joku pummi tulee kysymään esim 2 euroa niin WTF ? EI OLE! Siihen ne tyytyy eikä mun tartte vaivautuu pysähtymään ja alkaa kaivaa taskuja.So easy!!
Se että nyt on varaa ei tarkoita että huomenna olisi, minäkin lapsekkaana ihmisenä olen sen huomannut ja elämässä joutunut toteamaan että näin on.
Nyt eletään poikkeuksellisen pitkään jatkunutta nousukautta, merkkejä tämän suhdanteen loppumisesta on jo ilmassa. Silti kuntien talous ei ole kunnossa ja valtiollakin on velkaa, siksi on järkevää myös lyhentää velkoja.
Eli myös kunnilla ja valtiolla olisi hyvä olla "pientä" taskussa huonoja aikoja varten.
Nyt verotuloja tulee runsaasti, mutta huonot suhdanteet tulevat nopeasti ja monet yllättäen. Se alkaa sillä että vientiteollisuuden tilauskirjat tyhjentyvät (alkaa olla siitäkin jo merkkejä), lomautuksia, irtisanomisia -> vaikutus muille palvelualoille -> verotulot romahtavat. Siinä sitten ihmetellään ja otetaan velkaa kun kuntien menot juoksee ja tulot pienenevät.
Näin lapsellista ajattelua taloudesta. Minulla itsellä on talous hyvällä mallilla, säästämisen, sijoittamisen ja osin perintöjen vuoksi. Minulle laskusuhdanne sopisi oikein mainiosti, silloin voi tehdä hankintoja edullisesti kun toiset joutuvat pakon edessä realisoimaan omaisuuttansa.
Eli minä en ole se pummi tuolloin pyytämässä kahta euroa, toisaalta olisi sekin puhdasta tuloa, joten parempi kuin ei sano ei koskaan.
Lääkäreille 17% eikä kukaan puhu veron nostosta?
nähdä mitä löytyisi kun joku ammattinsa osaava tutkiva journalisti vähän penkoisi noita Tehyn kuvioita.Avioiduin aikoinaan hoitajan kanssa ja muutaman Tehyn julkaisun luettuani alkoi hämmästyttää artikkeleista paistava omituinen hampaaton asenne.Itse olen aina toiminut yrittäjänä ,enkä ole koskaan toiminut aktiivisesti missään ammattiliitossa,mutta moista en suostuisi sietämäään.
Nyt olemme jo eronneet eikä minulla potilassuhdetta kummempaa kytköstä hoitoalalle ole ,mutta kannatan lakkoa täysin.Se on kaikista viimevuosian nähdyistä työtaisteluista ylivoimaisesti perustelluin.
Kun sairastun, lähden lääkärin vastaanotolle. Hoitaja on siinä välissä vain hidaste. Mitä teen henkilöllä, joka ei uskalla tehdä minkäänlaisia
päätöksiä eikä ota mitään vastuuta mistään, ennen kuin hänen jumalansa lääkäri on lausuntonsa antanut.
hoitotyön osastoilla hoitaisi? Jos hoitajia vähennettäisiin, kun niistä nytkin on pulaa, ei riittäisi henkilökuntaa osastoilla hoitamaan potilaita. Enpä usko, että lääkärit suostuisivat vanhusten vaippoja vaihtamaan. Sitä paitsi lääkärihän tulee sairaalalle kalliimmaksi kuin hoitaja. Lääkärin palkalla saisi palkattua jo kaksi hoitajaa. Enkä nyt tarkoita tällä, että lääkärien määrää tulisi vähentää, vaan että hoitajien määrää lisätä. Mikä ei kuitenkaan onnistu näillä palkoilla.