Oho !Sauri on

wow, vieläkö se ryömiikin jossain? Täällä se on lasten ja nuorten puolella ihan hengetön jo, ei liikahdakaan kuinka potkisi :P

jo pelkkä ensiapuun lähtö on katastrofi. Sinne muiden sekaan jonoon kauhea ahdistus päällä ja tuntitolkulla odottamaan kun vastaanottovirkailijalla ei ole minkäänlaista ammattitaitoa nähdä ihmisen hätää joka aina on akuutti sillä kynnys yleensä mennä vastaanotolle on korkea. Lääkäri sitten vuorostaan ei hallitse millään tavalla tilannetta potilaan kanssa keskustellessaan ja tuosta täydellisestä ammattitaidottomuudesta seuraa täydellinen kipsiin meno hyvin monella potilaalla kun ei osata lähestyä toisen tuskatilaa saati edes hiukan ymmärtää siitä jotain. Ja tämä kaikki taidottomuus ennenkuin potilas pääsee edes tai uskaltaa mennä psykiatriseen tutkailuun tilanteestaan. Ja siellä otetaan esiin kaavake jonka kysymykset esitetään yhtään miettimättä sen enempää syistä syvistä ja sen perusteella tehdään hoitopäätös. Sitä seuraa lääkitys ja huoneeseen ohjaus. Lääkäriä ei mailla halmeilla ja lääkäri ei suostu keskustelemaan koska ei saa "kontaktia" potilaaseen eikä sen kanssa voi fiksusti keskustella. Siis tulee olla ensin niin terve että voi lääkärin ehdoilla itseään tutkailla ja itse lääkärille kertoa taudistaan. Siellä sitten potilas notkuu "TUTKINNASSA" tappaen aikaansa ja odotellen seuraavaa mahdollista psykiatrin tapaamista joka n. 5- 10 min. ja tästä seuraa jo päätelmät jatkosta. HUH HUH !!! Tuskin millään muulla taudilla on näin nopeaa diagnoosia ? Taas takaisin huoneeseen ja hoitajat keskustelee ja kyselee joitain asioita ja heidän tulkintansa vaihtelee senkin mukaan pitävätkö potilaasta vai eivät. Harva heistä onnistuu tai siis osaa astua potilaan asemaan etsien ja hakien syitä toisen ajatusmaailman syövereihin. Mitä hukkaan heitettyä aikaa koko siellä olo hyvin suurelta osin on potilaan kannalta. Vapaimmin potilas puhuu toisen potilaan kanssa ja se on aina hoitojärjestelmän syy ja seuraus. Hoitajia pelätään !! Heidän joskus väsyneenä heittämät ilkeät sanat purevat kuin ruoska aiheuttaen tuskaa jota harva ymmärtää. Koska koko järjestelmä alkaa ontuen niin sen seurauksena ei voi edes syntyä luottamuksellista hoitosuhdetta joka olisi paljon tehokkaampaa ja nopeampaa kuin nykyinen on. Joka sanaa käytetään potilasta vastaan koska niitä ei tutkita pohjaan asti kunnolla ja kääntyvät negatiivisiksi kun niiden tulisi avata voinnin syyt. Miksi näin katkera ? Siksi että olen sivullisena joutunut seuraamaan hommaa alusta asti ja nähnyt muiden potilaidenkin ja heidän omaisten hoitotapaa ja kuullut potilaiden keskustelua kun hoitajat eivät ole paikalla. Se on ollut tuskaista kuunneltavaa.Mielivalta on suuri silloin varsinkin kun yrität saada selville potilaan tilaa ja sen tutkimuksia, seinä tulee eteen ja lopulta sinulta viedään kaikki oikeudet valvoa potilaan etuja. Kirjoitin avunpyynnön jopa presidentillemme mutta kuten arvata saattaa vastaus oli yleisesti ottaen kohtelias poliitikon vastaus joka ei puutu millään tavalla tilanteeseen.