Voinko ottaa suoraan taajuuden mukaan äänitehotason ja vähentää siitä venttiilin vaimennuksen ja saan näin äänitehon joka siirtyy huoneeseen. Mitenkä tehdään vastaavasti liesikuvun kanssa kun tiedetään vain, että LpA= 25 dB(A). Huone on 4*6*2,5 m3 ja keskellä tulo. Poistot nurkissa.
Venttiilin äänitehotaso
Halttunen
191514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
lainata mittari ja mitata äänet eri nopeuksilla huoneen keskeltä tai sovalla makaajan pään korkeudelta.
tein taloni mittauspöytäkirjan äänimittaukset:
TrueRTA v 3.2
http://www.trueaudio.com/
ohjelmalla tunnistetaan äänitason absoluuttinen arvo?
mittauspöytäkirjaan kaikkiin venttiileihin 15 db ja läpi meni.
tuota softaa siihen tarvittiin?
Tuolla softalla lasketaan jotain aivan muuta (lämpöhäviöitä).
Voi noin tehdä, tulos vain ei paljon kerro.
Jos tiedät koneen äänitehontason oktaavikaistoittain, on otettava huomioon äänenvaimentimen vaimennus, vaimeneminen kanavistossa, jakautuminen kanavistossa, venttiilin vaimennus, venttiilin oman äänen kehitys sekä lopuksi vaimennus huoneessa venttiilin sijainti huomioon ottaen. Lisäksi on summattava eri äänilähteet. Ja jos halutaan laskennallinen (A)-painotettu painetasoarvo, tehdään vähennykset eri oktaavikaistoille ja summataan yhteen.
Mukavaaa askartelua, mutta oikean tuloksen näkee suoraan mittarista.
Jos liesikuvun LpA on annettu, se on sitten siinä. Ilmeisesti huonevaimennukseksi on oletettu 10m2
Haltonin esitteessä äänitaso on melko kova. Ilmeisesti se on venttiilin aikaansaama ääniteho (riippuu virtauksesta ja paineesta). Sitten on vaimennus annettu suoraan. Näitä ei kai voi suoraan vähentää toisistaan vaan logaritmikaavoilla. En tiedä mitä kaikkea nuo esitteen arvot pitävät sisällään. Parempia tuloksia tulee kun katsoo diagrammista ja laskee korjaukset. Liesikupu on täysin auki 30-50 l/ s eikä pitäisi olla yli 25 dBA. Nämä kaikki ynnätään logaritmisesti. A- painotuskin tulee jossain vaiheessa otettua huomioon.
Venttiilin vaimennus vähentää koneen, ei venttiilin, melua. Toisaalta venttiili kehittää omaa ääntä. Nämä on käsitettävä eri äänilähteiksi, kuten muutkin venttiilit ja kojeet. Vaimennukset vähennetään oktaavi(tai terssi-)kaistoittain suoraan mutta oktaavikaistojen ja äänilähteiden yhdistäminen on logaritmista yhteenlaskua.
Miksi Haltonin URH ym äänitehotaso taulukossa on niin suuri. Miten se on saatu. Jos sitä vertaa KSO :hon niin se on paljon suurempi luku. Eli miten se todellisuudessa vaikuttaa. Niin se varmaan on oikea tapa käsitellä omana äänitehonaan ja laskea tietyssä pisteessä sillä äänen paine ja ynnätä se liesikupuun ja tuloon.
URH sivu 5/7
http://www.halton.fi/halton/fi/cms.nsf/files/7B120C50384C65ADC22572910045EA72/$file/urh fi.pdf
KSO sivu 3/6
http://www.flaktwoods.fi/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e
Jos katsomme arvoja vaikka arvoilla 20 l/s - 45 Pa saanemme kummastakin käyrästöstä äänitasoksi 20 dB(A), joten yhtä äänekkäitä ovat.
Arvoilla 35l/s - 100 Pa URH on vajaan dB:n äänekkäämpi, ero kuitenkin mitätön ja tuskin korvin kuultavissa sekä normaalin käyttöalueen yläpuolella.
Molemmat käyrästöarvot on äänen painetasoja huoneessa, jonka vaimennus on 10 m2sabinea eli n 4 dB. Kylpyhuomeessa tuota vaimennusta ei ole joten äänitasoihin saa lisätä ainakin tuon 4 dB.
En hahmota, mistä "paljon suuremmasta luvusta " on kysymys. Tosiasiassa jos toinen olisi äänekkäämpi, se ei kestäisi markkinoilla.
Otetaan ensin s. 3 KSO 125 40 l/s ja säätö 5 mm. 25 ja 30 dBA käyrien puolivälissä korjaus K.
Verrataan sitä Haltonin taulukkoon s. 460 jossa äänitaso katsotaan "rivien välistä" 37-44 l/s
LpA sarakkeesta saadaan sama arvo. Katsottaessa diagrammista niin piste on kuitenkin lähempänä 30 dBA Haltonilla kun se oli KSO lla puolivälissä K=
n. 27,5 7,8,2...=
125 250...
n. 28,2
Niin tuohon en löytänyt kerrointa sen takia arvelisin lukemia isommiksi. Alunperin säikähdin kun TKB160 R4 tulolla oli peräti 45 dB alkaen 63 Hz ja siitä rupesin kelaamaan, että miten voi olla noin yläkanttiin. Sitten hämää tuo max ja min. Onko se niin, että on 2 aluetta joita säädetään. Haltonilla on ilmeisesti noissa TKB 160 R4 luvuissa tasauslaatikko eristeellä täytettynä. Sillon mä ajattelin taas, että mitä se 45 dB pitää sisällään.
1. Pitää verrata samanlaisia vettiileitä.
2. On verrattava samoja ilmavirta ja painearvoja vastaavia ääniarvoja.
3. Kannattaisi pysyä alueella, jossa venttiilli tulee toimimaan, tuskin venttilissäsi on 90 Pa painehäviötä.
Ilmavirta/painearvot ovat nyt noin 40 l/s - 90 Pa.
Josta saadaan LpA:ksi 27,5 dB (A) kummallakin ventiilillä.
Oktaavikaistoittain homma jakaantuu seuraavasti:
taaj. 125 250 500 1000 2000 4000 Hz
UHR ..29 .28 .27 ..25 ...27 ...18
KSO ..25 .26 .27 ..24 ...28 ...20
..pisteet pitävät vain taulukkoa muodossa
Arvoja on pyöristetty, toleranssi jo mittaustuloksille lähtiessä on /- 2dB, joten desimaaleilla ei näissä hommissa kannata kikkailla.
Olet katsellut KSO-V-dB:n korjausarvoja sarjassa 7,8,2 , mutta kyse kai oli KSO venttiilistä ...
Kuten näkyy äänispektrit poikkeavat hieman, mikä on aivan luonnollista. A-painotettuna on tulos kuitenkin sama.
En viitsi nyt etsiä noita TKB..63Hz alueen venttiileitä, mutta totean, että 63 Hz alue on näissä ympyröissä aivan tarpeeton tarkastella. Muistettakoon, että pelkästään A-korjaus 63Hz:llä on n -26 dB, jotta se olisi häiritsevyydeltään vertailukelpoinen esim 1000 Hz tasoon nähden
En aivan ymmärrä, mitä kyseisellä askartelulla ollaan tässä hakemassa, mutta yleisohjeena sanoisin, että jos ääniarvoja alkaa tarkastelemaan, kannattaa hankkia ensin kohtuullinen perustieto aiheesta. Muuten menee pieleen ja pahasti.
LpA on arvo, joka riittävän hyvin kuvaa laitten äänitasoa, ellei olla laskemassa koko laitoksen ääniarvoja, esim mitoittamassa äänenvaimentimia tms.
http://www.flaktwoods.fi/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e
Ilmankos ne tuntu suurilta kun KSO lla oli ensivilkasulla isommat lukemat samoin TKB lla ja Fläktwoodsin vastaavalla.
En mä oikein tiedä miten näitä vertailee kun käytössä on Winsound ja pitäs saada URH ja TKB tiedot ohjelmalla.
Sinä et katsonut edes LpA arvoa oikein vaan väänsit ne samaksi eri valmistajien poistoventtiileillä kuinka se on mahdollista. Tekevätkö kaikki maailman venttiilitehtaat teknisilta ominaisuuksiltaan samanlaisia tuotteita. Lopeta tuo vänkääminen Haltonin suuntaan. Siinä on korkeampi melutaso heidän o,ien tietojensa mukaan.
vänkään?
Mulla ei ole tarvetta vängätä mihinkään suuntaan, eikä myöskään opettaa alkeita, joten yritäppäs arvailla jatkossa omilla aivoillasi.
Ratkaisuna on äänen vaimennin kun tiedetään äänen tehotaso ennen huoneeseen tulevaa halk. 125 mutkaa. Mutkan ja äänen vaimentimen väliin tulee iris 125 joka lasketaan logaritmikaavalla yhteen siinä kohtaa kun vaimennukset on vähennetty. Ei olla pientalossa ja on keskuskone jos se antaa jotain käsitystä laajemmista yhteyksistä ja paineista. Säätökäyristä nähtiin, että 1 kpl KSO venttiiliä korvaa 2 kpl URH.
Oletkin tyypillinen iv-suunnittelija, jolla ei ole
aavistustakaan siitä mitä tekee.
:)
Kuulostaa edelleen siltä, että pieleen menee. Siis laita se iris äänenvaimentimen ja koneen väliin, niin sen äänestä ei tarvitse murehtia. Pudota kanavapaineet kuristamalla iristä alas, jolloin venttiilin melutaso laskee ja laita isompi venttiili esim -160:llä säästää 2-3dB.
Juuri näin teen ja laskelmakin on valmistunut mikäli työn fysikaaliset perusteet pitävät paikkansa.
Lwi= 10*log(10* 10** )=
*= Lwi- piste/10
**= Lwiiris/10
Tämä on vain välitulos ja vaimennuksia on vähennettävä ennen kuin päästään päätteelle joka on oma äänilähde huoneessa. Siihen liesikupu KTXA ja tulosta ja tulon suhinasta aiheutuva lisä...