Kysyin usealta poliitikolta heidän näkemystään siihen, että ruotsinkieliseen kauppatieteelliseen korkeakouluopetukseen pääsee laskennallisesti lähes neljä kertaa helpommin kuin suomenkieliseen.
Ainostaan perussuomalaiset vastasivat ja pitivät asiaa vääristyneenä. Kaikille ns. valtapuolueille asia tuntui olevan yhdentekevä.
Mun mielestä se on kaikkea muuta kuin yhdentekevä.
Huvittavin argumentti oli (ei tosin poliitikon suusta vain erään SEFE:n toimihenkilön), että suomenruotsalainen pääoma on niin merkkittävässä asemassa, että sen vuoksi on perusteltua valtava etu suomenkielisiin nähden.
Samalla logiikalla me voitaisiin jakaa opiskelupaikkoja amerikanjuutalaisille, ovathan he merkittävässä asemassa rahoitus- ja sijoitusmaailmassa.
Puolet opiskelupaikoista amerikanjuutalaisille, neljännes suomenruotsalaisille (koska painoarvo on niin suuri) ja neljännes opiskelupaikoista sitten muille kieliryhmille suomenkieliset mukaan lukien.
KUN ITSE HAIN VUONNA 84 KAUPPAKORKEAAN, TILANNE OLI AIVAN YHTÄ EPÄOIKEUDENMUKAINEN KUIN NYTKIN ELI RUOTSINKIELISET "VARASTAVAT" SUOMENKIELISILTÄ LASKENNALLISESTI LÄHES 300 OPISKELUPAIKKAA. Yli 20 vuotta on kulunut ja mikään ei ole muuttunut. Varkaus sen kun jatkuu.
Jos opiskelupaikkoja on yhteensä n. 1600, miten on mahdollista, että pelkästään Hankkenin sisäänottomäärä on n. 250. Ruotsinkielisen väestön osuus on 5%, joten heidän laskennallinen osuus on 80 opiskelupaikkaa.
Hankenin lisäksi turkuun ja vaasaan pääsee opiskelemaan ruotsinkielisiin kauppakorkeakouluihin.
Varsinkin ne suomenkieliset tulevat kauppatieteilijät, jotka jäitte muutaman pisteen päähän opiskelupaikasta, tiedoksi teille, että börje ja inga vei teidän opiskelupaikan jopa teitäkin selkeästi alemmilla pisteillä.
Tässä syrjitään todella lujaa suomenkielistä ylioppilasta.
Ainostaan perussuomalaiset vastasivat ja pitivät asiaa vääristyneenä. Kaikille ns. valtapuolueille asia tuntui olevan yhdentekevä.
Mun mielestä se on kaikkea muuta kuin yhdentekevä.
Huvittavin argumentti oli (ei tosin poliitikon suusta vain erään SEFE:n toimihenkilön), että suomenruotsalainen pääoma on niin merkkittävässä asemassa, että sen vuoksi on perusteltua valtava etu suomenkielisiin nähden.
Samalla logiikalla me voitaisiin jakaa opiskelupaikkoja amerikanjuutalaisille, ovathan he merkittävässä asemassa rahoitus- ja sijoitusmaailmassa.
Puolet opiskelupaikoista amerikanjuutalaisille, neljännes suomenruotsalaisille (koska painoarvo on niin suuri) ja neljännes opiskelupaikoista sitten muille kieliryhmille suomenkieliset mukaan lukien.
KUN ITSE HAIN VUONNA 84 KAUPPAKORKEAAN, TILANNE OLI AIVAN YHTÄ EPÄOIKEUDENMUKAINEN KUIN NYTKIN ELI RUOTSINKIELISET "VARASTAVAT" SUOMENKIELISILTÄ LASKENNALLISESTI LÄHES 300 OPISKELUPAIKKAA. Yli 20 vuotta on kulunut ja mikään ei ole muuttunut. Varkaus sen kun jatkuu.
Jos opiskelupaikkoja on yhteensä n. 1600, miten on mahdollista, että pelkästään Hankkenin sisäänottomäärä on n. 250. Ruotsinkielisen väestön osuus on 5%, joten heidän laskennallinen osuus on 80 opiskelupaikkaa.
Hankenin lisäksi turkuun ja vaasaan pääsee opiskelemaan ruotsinkielisiin kauppakorkeakouluihin.
Varsinkin ne suomenkieliset tulevat kauppatieteilijät, jotka jäitte muutaman pisteen päähän opiskelupaikasta, tiedoksi teille, että börje ja inga vei teidän opiskelupaikan jopa teitäkin selkeästi alemmilla pisteillä.
Tässä syrjitään todella lujaa suomenkielistä ylioppilasta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Samaan aikaan useisiin maakuntayliopistoihin pääsee opiskelemaan kauppatieteitä, kunhan saa pääsykokeista maagiset kymmenen pistettä. Tässä taitaa olla pienoinen kohtaanto-ongelma.
Saahan sinne Hankenille tosin pyrkiä suomenkielinenkin hakija, kunhan vain osaa ruotsia.
Ei muuta tosiasioita miksikään, vaikka johonkin maakuntayliopistoon pääsee opisekelmaan SUOMEKSI. Ruotsinkieliset ovat kahmineet leijonanosan kauppatieteellisen opiskelupaikoista, Hankenin lisäksi ruotsinkielistä opetusta saa turussa ja vaasassa (ns. maakuntyliopistoja).
En ole vielä edes selvittänyt, miten naurettavan alhaisilla pisteillä näihin pääsee.
Pelkään pahoin, kun hammaslääketieteen opiskelupaikkoja lisätään, niin ruotsinkieliset kahmivat taas lisäpaikat itselleen.
Vertailun vuoksi, suomenkieliset pärjäävät ja ovat kautta historian pärjänneet pisatutkimuksissa paremmin kuin ruotsinkieliset, vaikka ruotsinkieliseen perusopetukseen käytetään enemmän rahaa.
Ruotsinkieli on suomelle n. MILJARDIN euron rasite vuodessa. Ruotsissa Göran Pärssön sanoi sen suoraan, ruotsilla EI OLE VARAA kaksikielisyyteen, miten suomella sitten on???
Ei meillä pitäisikään olla siihen varaa, mutta kun ei siitä oikein päästä irtikään. Pakollinen ruotsin kieli saatiin juuri ja juuri RKP:n vastustuksesta huolimatta pois yo-kirjoituksista.
Suomenruotsalaiset ovat järjestäytyneet tehokkaasti ja omaavat vanhastaan isoja pääomia tässä maassa ja sen takia me sitten pänttäämme peruskoulussa ja lukiossa ruotsia, jotta voimme puhutella heitä heidän omalla äidinkielellään. RKP vahtii pontevasti heidän etujaan.
Näitä kieliepäkohtia on kyllä paljon muitakin. Itseäni varsinais-suomalaisena häiritsee, että Turusta Helsinkiin menevä juna kiertää aina lenkin ruotsinkielisten pikkukuntien kautta, vaikka suoraan menemällä oltaisiin nopeammin perillä. Ja asuuhan siinä matkan varrella paljon ihmisiäkin, mutta kun Lohja on vain suomenkielinen kaupunki. Täytyyhän se nyt junalla kaukaa kiertää.
eroon, ei sille ole enää perusteita. Paljon järkevämpää olisi antaa kauppatieteellistä koulutusta esim. venjäksi.
Tunnen monta tuttua ekonomia jotka tekevät ulkomaankauppaa (ml. venäjä).
Venäjää osaavaa KTM:ää on lähes mahdoton löytää vaikka firmoilla olisi näille käyttöä.
Venäjällä ei voi tehdä businesta ruotsiksi, tämä näyttää unohtuneen suomalaisilta päättäjiltä.
Kyllä nykyään Helsingin kauppiksella jonkin verran on venäjänkielen opiskelijoita. Venäjällä vain on niin harmillinen maine vaikeana kielenä -ihan kuin joku suomenkielinen oikeasti puhuisi sujuva ruotsia...
Äidinkieleni on suomi. Sekä ruotsista että suomesta kirjoitin laudaturin. Päätin, että opettelen ruotsin opiskeluaikana todella hyvin ja niinpä opiskelen laskentatoimea Åbo Akademissa. En siksi, että se olisi helpompaa, kielen takia päinvastoin. Vaan siksi, että työllistyminen on ruotsia osaavalle täällä Turun suunnalla todella helppoa.
Ruotsinkielistä koulutusta on sen verran vähän, että sen läpikäyneet ovat haluttua työvoimaa. Jos kaksi saman tason hakijaa laitetaan viivalle, usein paremmin ruotsia osaava saa paikan. Tämä on työnantajien valinta. He haluavat ruotsia osaavaa työvoimaa. Totta on, että ruotsinkielisillä on paljon pääomaa ja he haluavat palvelua esim. rahoituspuolella omalla kielellään. Tuskin heitä siitä voi moittia tai työnantajaa, joka palkkaa heitä ruotsiksi palvelemaan pystyviä. Kysynnän ja tarjonna laki kohtaavat.
Sen sijaan, että valitetaan vääryyksistä, olisi ehkä syytä keskittyä pitämään omasta osaamisesta huolta. Väitän, että kukaan motivoitunut ja ahkera opiskelija ei jää rannalle kielen takia vaan joko oman laiskuuden takia tai alalle sopimattomuuttaan.
Opiskelijavalinnoissa on suurempiakin epäkohtia. Se, onko Suomessa oltava kaksi virallista kieltä ja mitä se maksaa, on toinen juttu. Mutta niin kauan kuin on ruotsia äidinkielenään puhuvia näinkin paljon, ruotsinkielistä koulutusta tarvitaan. Oma valinta on, mihin sitten lukiossa keskittyy. Ellet osaa ruotsia, et pääse Hankenille. Ellet ole musikaalinen, tuskin pääset Sibeliusakatemiaan. Elämä on.
Uskoisin, että tämä aihe on ongelma ruotsinkielisille yliopistoillekin. Toivottavasti näemme supistuksia sisäänotossa lähivuosina. Ekonomiliitolta on turha odottaa mitään tässäkään aisiassa.
Hankkenin arvostus nousisi varmasti, jos sisäänotto olisikin 80 opiskelupaikkaa. Abo akademin opiskelijatkin voisivat ehkä vielä joskus sanoa opiskelupaikkansa nimen leuka pystyssä.