Kolme tapausta, mitkä ärsyttävät:
1. sähköjohtoja kutsuttiin ennen läntisessä Suomessa johdoiksi, nyt itäinen "piuha" tuntuu levinneen tännekin. Mikä vika on "johdossa"?
2. autossa kuljettajan viereistä paikkaa kutsutaan "pelkääjän paikaksi". Onko virallista nimeä lainkaan?
3. pahin kaikista: lemmikkieläinharrastajien tapa käyttää eläimestä persoonapronominia. "Hän heiluttaa häntäänsä" - tähän ei totu ikinä.
Eläinihmisillä on muutenkin vaikeuksia kielenkäytössä. Esim. hevonen ei koskaan kävele vaan "käy" - kuitenkin kissa, koira ja muut neliraajaiset kyllä kävelevät.
1. sähköjohtoja kutsuttiin ennen läntisessä Suomessa johdoiksi, nyt itäinen "piuha" tuntuu levinneen tännekin. Mikä vika on "johdossa"?
2. autossa kuljettajan viereistä paikkaa kutsutaan "pelkääjän paikaksi". Onko virallista nimeä lainkaan?
3. pahin kaikista: lemmikkieläinharrastajien tapa käyttää eläimestä persoonapronominia. "Hän heiluttaa häntäänsä" - tähän ei totu ikinä.
Eläinihmisillä on muutenkin vaikeuksia kielenkäytössä. Esim. hevonen ei koskaan kävele vaan "käy" - kuitenkin kissa, koira ja muut neliraajaiset kyllä kävelevät.
Vastaukset 20
Vanhimmat
1. Kyseessä on sähköjohdin ei johto.
2. Apinan paikka on lähes virallinen, koska kuulin sen armeijassa. Tullee apukuljettajasta.
3. mitä väliä
4. 3 saat kuitenkin kohta vastauksia runsaasti puujalkavitsejä vääntäviltä, palstaa terrorisoivilta puupääiltä.
>Kyseessä on sähköjohdin ei johto
Kupari on tunnettu hyvänä johteena. Johtimet on useimmiten tapana valmistaa juuri kuparista.
Johdin voi toimia johtona ihan sellaisenaankin. Entisaikojen puhelinlinjat olivat useinkin yhdestä johtimesta muodostuvia avojohtoja.
Jos sitten tarkastellaan vaikkapa telkkarin virtapiuhaa eli sitä ohutta, parimetristä, muovipäällysteistä esinettä, jonka päässä on töpseli (sanavalinta tahallinen), niin yhdellä johtimella ei pärjätä, vaan telkkari vaatii tehonsyöttöä varten vähintään kaksijohtimisen johdon. Voit vaikka katkaista telkkarisi virtapiuhan ja vakuuttua, että sen sisällä kulkee kaksi johdinta.
En ryhdy väittelemään siitä, kummassa kulkee vaihe- ja kummassa nollasähköä. Se on sähkömiesten juttuja.
johdonmukaisuutta.
Johto on yhdestä, kahdesta tai useammasta johtimesta koostettu kokoelma.
Villin Lännen lennätinjohdoissa oli yksi kupari- tms. johdin ja maa paluujohtimena, ei siis yksijohdinjärjestelmä.
Ainoat yksijohdinjärjestelmät ovat aaltojohdot, esimerkikiksi tutkissa käytettävät aaltoputket ja joskus kokeillut Gobaun johdot ja lähinnä laboratorion kuriositeetteina käytetyt reijitetyt metallilevyt.
kirveltää, kun aloitat kaikki kolme esimerkkiäsi gemenalla eli "pienellä" alkukirjaimella.
Ja itse kirjoittaisin "jotka ärsyttävät", en "mitkä ärsyttävät".
Eli sen verran kielikorvastakin.
Piuhan yleistyminen johtuu Helsinki -ilmiöstä:
itäsuomalaiset ovat siirtyneet vuosikymmenten varrella pääkaupunkiseudulle huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin länsisuomalaiset. Näin Helsingissä kuultava murre on nykyisin lähes samaa kuin Kuopiossa. Kun sitten muualla otetaan mallia piäkaupungin puhetavasta, niin itämurteet leviävät länteen.
Lännessä ollaan liian varovaisia oman kielen käytössä, hissutellaan ja hyssytellään eikä avata sanaista arkkua.
Ei täällä Itä-Suomessakaan puhuta piuhasta, muuta kuin puhekielisenä ilmauksena. Täällä sanotaan, ja varsinkin kirjoitetaan, myös sähköjohto tai -johdin. Piuha on arkikieltä.
Hyvä kun olette siellä lännessäkin ottaneet vähän oppia rentoudesta. ;))
Sanan "piuha" yleistymiselle on syynsä, mutta ei nämä sitä tiedä. Alkuperäinen kirjoittaja laski tämän tietämättömyyden varaan tekaistessaan valheen sanan etymologiasta.
Oikeakielisyyspuuhastelu on niin vaikeaa, ettei siitä mikään neuroottinen hölmö tai suomen kielen tohtori selviä.
Minulla on muuten tuossa luettavana turun murteellinen Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen tuotos, joka väittää, etten minä ole natiivi suomen puhuja. Tämä on minulle täysin uutta tietoa. Aiemmin olen kuullut, että umpisuomalainen äitini puhuu ruotsalaisittain :-)
Sen lisäksi, että oikokielisyyden kanssa työkseen puuhastelevat laukovat päättömyyksiä ilman että kukaan viitsii sanoa, ettei keisarinnalla ole vaatteita, tuki suomen kielen opiskelulle verkossa on olematonta, vaikka ulkomaalaiset ovat yllättävän kiinnostuneita tästä kielestä. Paljon porua, ei mitään tulosta.
muistan joskus ehdottaneeni tekniikan maailmalle, että tämän kieliongelman voisi ratkaista niin, että edessä on
a) ohjaajan istuin
b) etuistuin
mielestäni aika selkeä, erottava tapa ilmaista asia.
1. Ei "piuha" ole mitenkään erityisesti itäsuomalainen.
2. "Etuistuin" kelvannee. Asiayhteydestä kyllä selviää, kumpi.
3. Ei minua ärsytä, jos "se taluttaa häntä". Korkeintaan naurahdan "sille". Kumpi kumpaa ;-)?
Käymisestä puheenollen:
- Kyllä käy, sanoi kelloseppä Kiteeltä
- Åskan går på Hingstvattens rygg = Ukkonen käy Oriveden selällä
Juu, kyllä häiritsee meikäläistäkin, jos eläin on "hän". Onkohan tässä nähtävissä vieraiden kielten vaikutus? Englantilaisten täytyy lisäksi tietää elukan sukupuoli, ennen kuin voi käyttää persoonapronominia. Luulisi olevan hankalaa...
Åskan går på Hingstvattens rygg => Åskan går på Hingstvattnets rygg
Den lilla gubben går på Hingstvattnets rygg, skulle man säga.
En pitäisi hän sanan käyttöä eläinten yhteydessä niinkään englannin kielen vaikutuksena kuin eläin personointina. Joiltain ihmisiltä tuntuu unohtuvat, että kissat ja koirat yms. ovat eläimiä, ja niille etsitään inhimillisiä ominaisuuksia.
On mielettömän vastenmielistä tämä ruotsin tyrkyttäminen joka paikkaan.
Oletteko todella sen Lipposen svenska-nu projektin pikku kaupparatsuja. Pakkoruotsi alkaa ärsyttämään yhä enemmän, kun sitä tyrkyttämällä tyrkytellään nyt jopa uuteen kielilakiin vedoten. Laki on uusittava!
lähentelee jo kiihotusta kansanryhmää vastaan, joten pidä varasi, ettet sinä ja tämän portaalin ylläpitäjä joudu kohta tekemisiin virkavallan kanssa.
Täällähän mieli kevenee ja hymy tulee huuleen, kun lukee ihmisten elämää rassaavista vaikeuksista. Ei ihme, että suomalaiset ovat mököttäjäkansaa.
Puutarhahullujen kuulee sanovan "hän", myös hellyydellä vaalimistaan kasveista.
Kasvien hännittelijöitä on aika vähän, joten he puolihöperöinä kuuluvat marginaaliin.
Eläinharrastajia sen sijaan on paljon ja heillä on vastuu siitä, ettei suomen kieli ala rönsyilemään väärään suuntaan.
Luulisi eläinlääkäreilläkin olevan nykyään vaikeuksia päättää, kutsuako arvonsa tuntevan emännän hoitoon tuomaa elukkaa persoonapronominilla. Emäntä voi vaikka loukkaantua, jos käyttää sanaa "se".
Iloisesti jättää vastaamatta mä
Höperöhän sinä olet.
1. Etymologia-arvauksesi on täysin tuulesta temmattu. Katson kohta, tajusiko kukaan muista tätä.
Toisekseen, Länsi-Suomessa puhutaan kaikkein rappeutuneinta suomea. Sille paskalle on aika laittaa stoppi vaikka sitä paskaa levittääkin 4 yliopistoa (Åbo Akademi on se neljäs).
2. Kuule, "pelkääjän paikka" on ihan korrekti ilmaus omassa tyylilajissaan.
3. No "hän" on diminutiivimuoto. Hevostelusi on houresuomea.