On hienoa, että kanssaihmisiä halutaan auttaa kaikin keinoin....mutta mutta. Kuinkapaljon epätoivoinen ihminen joutuu maksamaan suoraansanoen tyhjästä.
Kertokaa myös se. Ja niinsanotun hoidon tulokset, jotka eivät ole pelkkää lumevaikutusta.
Kertokaa myös se. Ja niinsanotun hoidon tulokset, jotka eivät ole pelkkää lumevaikutusta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mikä on sitten tyhjästä maksamista..monet juoksevat lääkäreillä vuosia saamatta apua, onko se tyhjästä maksamista? Lääkärithän kuitenkin tekevät työtään ja työstä pitää maksaa palkka, vaikka se ei tuottaisi tulosta. Noin siis ainakin minusta. Parantaminen kun ei ole sama asia kuin keittion remontti. Joskus ihmiset eivät vaan parane vaikka olisi kuinka koulutusta alla.
Vaihtoehtohoidoissa on sitten mielestäni sama juttu, hoitajan ajasta tulisi maksaa riippumatta siitä tuleeko tuloksia vai ei. Aikaahan hoitojen tekemisessä menee vaihtoehtohoidoissa yleensä huomattavasti enemmän kuin siellä lääkärissä. Se on vaan sitten hoidettavan mietittävä ja kyseltävä mielellään kokemuksia muilta että onko joku hoitaja hyvä. Eikö se puskaradio toimi myös yksityislääkäreistäkin, niin miksei vaihtoehtohoitajista.
Ja ketäänhän ei pakoteta mihinkään, jos haluaa tieteellistä hoitoa niin sitten käy lääkärissä. Jos ei lääkärit osaa auttaa niin sitten taas pitää miettiä haluaako kokeilla vaihtoehtohoitoja. Ja järjestys on mielestäni juuri tämä: Ensin lääkäriin ja jos siellä ei tiedetä missä vika niin sitten kannattaa käydä edes kokeilemassa muita juttuja. Eli lääkärit on hyvä juttu ja heitä tarvitaan. Mutta niin tarvitaan mielestäni myös täydentäviä hoitomuotoja, sillä todella monet ovat saaneet sitä kautta apua.
Lumevaikutukseen en juurikaan usko, sillä monet uskovat ja luottavat ensisijaisesti juuri lääkäreihin, joten lumevaikutuksella vaiva olisi parantunut jo sitä kautta, jos olisi ollut parantuakseen.
Vaihtoehtohoitoihin mennään yleensä sitten aika skeptisinä ja epäluuloisina ja ajatellaan että "no kokeillaan nyt tämäkin niin onpahan kokeiltu kaikki". Ihmetys on monesti suuri kun "hokkus-pokkus-hoito" yllättäen auttaakin.
Ja loppupeleissä uskon että se on varsinkin kovista kivuista kärsivälle asiakkaalle ihan sama mikä oli vaikuttavana tekijänä jos vuosien kipu hellittää. Pääasia että ei enää koske.
-Pete
Tuohon ei tule yks kaks mieleen lisätä mitään, niin oli tyhjentävä vastaus, ja täyttä totta ilman olettamuksia sokeita asenteita. Tervettä puhetta kaikkinensa.
'Ja järjestys on mielestäni juuri tämä: Ensin lääkäriin ja jos siellä ei tiedetä missä vika niin sitten kannattaa käydä edes kokeilemassa muita juttuja.'
Riippuu ihan vaivasta. Jos on selkeät fyysiset yhtäkkiset ja pahat oireet, ehkä menisin lääkäriin. Epämääräisessä oireilussa itse menen aina ensimmäisenä vaihtoehtohoitoon. Jos se ei auta, niin sitten ehkä lääkäriin.
Aivan sama mitä näistä ollaan mieltä, itse päätän sairauksistani miten niitä hoidetaan.
Siksi kannatan tuota "ensin lääkäriin" järjestystä että ei tule sitten sanomista että vaihtoehtohoito oli lääkehoidon tiellä.
Jos ensin käy siellä lääkärissä ja siellä sanotaan että "ei tiiä" niin sitten voi rauhassa mennä kokeilemaan muita juttuja. Ja onhan ne verikokeet ihan hyvä ottaa muutenkin, kertoohan ne jo aika paljon, oli niissä jotain tai ei.
-Pete
Valinnan seurauksethan kantaa aina valitsija, siinäkin tapauksessa, että hoitovirheestä pitkän taistelun jälkeen onnistuisi saamaan rahallisen korvauksen. Rahalla saa toki mieleisensä kirurgin yksityiseltä sektorilta, jolloin hoidon riskit selvästi pienenevät, mutta rahattomana tai tajuttomana on tyydyttävä julkisen hoidon tasoon.
Ei kirurgiaa vaativissa ongelmissa valitsija on avainasemassa ja silloin virheellinen päätelmä saattaa johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Pitkään kestäneen lääkkeellisen hoidon haittoja on vaikea ellei jopa mahdotonta korjata. Lääkityksillä on tapana vaihtua yksi toisensa jälkeen elimistön sietokyvyn pettäessä, vaikka lääkkeitä mainostettaisiinkin hyvin siedettävinä. Vaaditaankin melkoista ymmärtämystä käsittämään se seikka, mistä kohtaa elintoiminnoista tuo sieto revitään.
Todellinen lääke pyrkii eliminoimaan sairauden aiheuttajan, minkä uskoisin olevan myös rehellisyyteen pyrkivän lääketieteen ulkopuolisen hoidon tarkoituksen. Joskus muinoin tämä saattoi olla myös lääketieteen pyrkimys. Nyttemmin ihanne on muuttanut muotoaan kuten alinomaa lääkkeitten myötä vaihtuvat oireetkin.
Varmaankin kysytään, eikö oireita saisi lieventää, kun hoitaa ei osata. Saa toki, kunhan hoidettavalle asia on selvitetty perin juurin.