Tunnetko odotukseni ?

kai se on tää mieli, joka tuon tunteen saa aika-
seksi - lohduttomuuden.

No onneks et taas poraa, heh.

Niin, se syksy tuntuu olevan jollain lailla
näissä viimeaikaisissa runoissani kai monessakin
mukana, mutta ihmekös tuo.

Liikuttavaa luettavaa palautteesi, ja Sinähän
tiedät näiden monien koettelemuksieni aiheuttamat
mielenapatiatkin, ja silloin ei voi kai edes
yrittää synnyttää ilosta runoa.

Iso, iso kiitos ystävä kallis.

Tein muuten just suppismuhennosta, sen verta löy-
sin niitä tuolla lenkkireissulla, nam.
Maistuis varmaan Sullekkin :)

Jaa - oisko tuo noin ?

Mutta jos Sinä sen sanot, niin en kai minä voi
muuta kuin olla tyytyväinen sanomaasi.

Ja ihan sivuseikkana " Erkki Eräs " henk.koht.
avustajani ei muuten hyväksynyt tuota runon alku-
puolta - luonnon osuutta. Mutta minä tunnettuna
jääräpäänäpä en ollut samaa mieltä, koska juuri
se on mielestäni se ydin. Kun kurkiaura matkaa
lämpimiin maihin, kun katselen niiden poismuut-
toa ja kaipaan mennyttä kesää - Häntä.

Näin, tässä hiukka perustelua ja KIITOS.

jos se toi pontta sanomaasi :)

Kaipuun keskiössä kylläkin, ja ihanasti sanottu
tuo " odotuksen riippumatossa "

Mutta jos oikein mietit, niin kaipauksessakin on
kauneutta, surullista kauneutta.

Mikä lie, ettei tuo sydän ja sielu osaa ottaa
uutta vaihdetta näihin runoihini, sitä en tiedä.
Pitää vaan toivoa ja edes yrittää tuoda tänne
ehkä seuraavaksi jonkinlainen kevennys näiden
raskaskantoisten runojen sijaan.

Ja onneksi nyt et Sinäkään porannu.

Lämmin kiitokseni, ihan kaikista sanoistasi.

lindal. kirjoitti:

jos se toi pontta sanomaasi :)

Kaipuun keskiössä kylläkin, ja ihanasti sanottu
tuo " odotuksen riippumatossa "

Mutta jos oikein mietit, niin kaipauksessakin on
kauneutta, surullista kauneutta.

Mikä lie, ettei tuo sydän ja sielu osaa ottaa
uutta vaihdetta näihin runoihini, sitä en tiedä.
Pitää vaan toivoa ja edes yrittää tuoda tänne
ehkä seuraavaksi jonkinlainen kevennys näiden
raskaskantoisten runojen sijaan.

Ja onneksi nyt et Sinäkään porannu.

Lämmin kiitokseni, ihan kaikista sanoistasi.

Lue lisää

Eipä tarvi mitään muutella,
jos sormet kirjoittavat kaipuuta,
niin sitten se on niin.
Kyllä ne iloisemmat soinnut kohta soivat,
jos ei ole "kohtalonpalloni" ihan risa.
Siitä minä aina katselen tulevia asioita
ja aina on oikein näyttänyt;)))

(mitä nyt joskus vähän vituralleen, mut älä kerro kenellekään)

Marin Frist kirjoitti:

Eipä tarvi mitään muutella,
jos sormet kirjoittavat kaipuuta,
niin sitten se on niin.
Kyllä ne iloisemmat soinnut kohta soivat,
jos ei ole "kohtalonpalloni" ihan risa.
Siitä minä aina katselen tulevia asioita
ja aina on oikein näyttänyt;)))

(mitä nyt joskus vähän vituralleen, mut älä kerro kenellekään)

Lue lisää

kaipuuta johonkin, jonnekkin jatkuvasti vaan tah-
too kirjottaa, enkä voi sille mitään - hemmetti.

Kyllä kirjotin tänäänkin yhden runon, hiukka po-
sitiivisemman jonka tuon ehkä jossain vaiheessa
tänne. Se syntyi yhdestä ainoasta sanasta, jonka
radiosta kuulin lenkkipolulla.

Minen nää mittään, ko en omista sitä ristallipal-
loo.

Juu, en kerro kelleen :)

Kiitos ja illan jatkoja. Minä joudun taas pika-
puoliin sulkemaan tämän masinan.

jotainhan tässä elossa tuntuu vaan odottavan jo-
ka hetki ja joka vuodenaika, ehkä syksyllä kui-
tenkin jotenkin enemmän.

Villasukat jalassa ei palella, eikä takkatulen
lämmössä.

Mutta tuntuu, että sielu palelee.

Kiitos Kaaru - jaksellaan jotenkin.

olet oikeassa, alakuloa siinä on, ja haaveet kan-
tavat päivissäni.

Kiitos kuuluu Sinulle, ja oikein hyvää huomenta.

Ei se nyt kyllä niin ole.

Niin Sinä, kuin joku toinenkin joka täällä
rakkausrunoja kirjoittaa, aliarvioi alinomaa
itseään. Kyllä Sinä osaat runoja kirjoittaa, niin
hyvä esimerkki oli se eilinenkin runosi. En nyt
muista miten se meni, mutta jotain siinä oli tuu-
lesta ainakin - se oli upea runo.

Joten - voisitko lopettaa sen aliarvioinnin ja
hyväksyä äiteen mielipiteen, olet runoilija.

Ja huomenia sinnekkin.