Miksi isä on aina altavastaajana tapaamis-ja elatusasioissa? Isä joutuu lapsesta eroon ( ja lapsi isästään) vaikka olisi miten hyvä (ellei parempi) vanhempi? Miksi isän tämän lisäksi pitää maksaa ikävästään samoilla tuloilla kuin äiti (tai pienemmillä)vielä elatusmaksuja suoraan äidille, miksei suoraan lapselle, saahan äiti jos on lähi myös lapsilisät. Vääryyttä?
Kostautuuko ja kostetaanko tässä "naisen euro on 80 senttiä" miehille? Ja miksei sosiaalialalle tehdä mieskiintiöitä kun muuten työelämässä asia koko ajan esillä?
Ikivanhat lait ja asenteet aiheuttavat vain lisää turhaa tasa-arvovääntöä ja vievät lapsilta toisen vanhemman, sillä ei "tapailija" voi olla lapsen silmissä pitkään "oikea" vanhempi kuten ei myöskään "tapaajavanhemman" kotikaan.
Lähtökohtana pitäisi olla tasa-arvoinen erovanhemmuus ja lapselle vuoroviikko/tasapuolinen mahdollisuus jatkaa molempien vanhempien kanssa. ..Se kun monesti olisi mahdollista (niihin en puutu jos ei ole)...
Kostautuuko ja kostetaanko tässä "naisen euro on 80 senttiä" miehille? Ja miksei sosiaalialalle tehdä mieskiintiöitä kun muuten työelämässä asia koko ajan esillä?
Ikivanhat lait ja asenteet aiheuttavat vain lisää turhaa tasa-arvovääntöä ja vievät lapsilta toisen vanhemman, sillä ei "tapailija" voi olla lapsen silmissä pitkään "oikea" vanhempi kuten ei myöskään "tapaajavanhemman" kotikaan.
Lähtökohtana pitäisi olla tasa-arvoinen erovanhemmuus ja lapselle vuoroviikko/tasapuolinen mahdollisuus jatkaa molempien vanhempien kanssa. ..Se kun monesti olisi mahdollista (niihin en puutu jos ei ole)...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Koska kaikki viisaat ihmiset osaavat ymmärtää että nainen joka on jo 9 kuukautta kantanut lasta sisällään ja hoitanut lapsen kotona, on jostain kumman syystä läheisempi ja "tärkeämpi" turva lapselle kuin se töissä ja harrastuksissa käyvä isä.
En nyt puhu kaikista tapauksista, mutta eiköhän se noin ole suurimmassa osassa eroperheitä.
Harvemmin erotaan kun lapsi on 1 vuotta vaan kun lapsi on 3-12..ja silloinhan lapsi on jo tottunut nyky-yhteiskunnassa siihen että isäkin vie tarhaan ja hekee sieltä, tai koulusta. Syöttää ja laittaa ruokaa, leikkii ym. ym. Ei siis yleensä puhuta mistään vauvoista (ellei sitten äiti itseasiassa pysty irrottautumaan "vauvastaan, vaan pitää häntä "ruumiinjäsenenään").
Kysymykseni kuulukin että eiköhän isä ole lapsen yhtä hyvä huolehtija ja yhtä tärkeä lapselle kuin äiti? Miksi edes kehdataan ja minkälaista raakuutta lasta ja isää kohtaan on vielä tällä vuosituhannella tehdä kunnonkin iseistä viikonloppuisiä vastoin lapsen ja isän tahtoa?!!
Valitan, kyllä äiti on lapselle läheisempi kun isä.Isä pystyy siirymään uuteen suhteeseen ja onnen huumassa "unohtaa" lapsensa olemassaolon muutamaksi vuodeksi. Kunnes elämän arkipäivä lyö vasten kasvoja ja muisti palaa. Näin kävi meille. En ikinä vois lähteä jonkun äijän mukaan ja jättää lastani. Väitän ettei isien vastuu ole samallainen kun äidin. Tottakai on paljon tosi hyviä isiä munkin tuttavapiirissä on niitä ja huonoja äitejä myös (välinpitämättömiä).Mutta kyllä se useimmin on mies joka perheensä jättää.Ei mun lapseni ainakaan isälleen suostuis muuttamaan, vaikka nyt onkin tosi hyvät välit isänsä kanssa ja lomat siellä viettää.Äiti on äiti ja näkymätön napanuora on ikuisesti kiinni lapseeni, koska rakkaus häneen on vahvinta rakkautta. Sen yli ei kukaan voi mennä.Onhan kyllä isiä joilla on huoltajuus ja hoitavat lapsensa, mutta tiedän myös tapauksen jossa isä sai lapset ja kun tapasi uuden naisen, halusikin antaa lapset takaisin äidille. Lapsilta pitäis kysyä kumman luona haluavat olla. Ihan ilman että on etukäteen haukuttu toinen vanhempi.
taas oikein hieno kommentti.
T: Yh-isä neljän vuoden kokemuksella
Miten sinusta tuli yh-isä?
Oliko lapsesi äiti alkoholisti, psyykkisesti sairas vai veitkö lapset häneltä väkivalloin ja hänestä tuli sellainen?
reilusti yli puolet on naisia, siis jättäjiä. Tilastollinen tosiasia. Miten voit väittää siis niin, että isä olisi vastuuton enemmän kuin äiti.
Sanoit myös, että lapsiakin tulisi kuulla erossa. Minusta tuli yksinhuoltaja siksi, että kaikki kolme silloin alaikäistä lastani halusivat jäädä asumaan kanssani. Äitinsä ei kiireiltään vastustanut, ja kunta on maksanut ns. minimielatustuen.
En jaksa ymmärtää ainaista äitien yleistämistä paremmuudestaan vanhempana.
"onnen huumassa "unohtaa" lapsensa olemassaolon muutamaksi vuodeksi. Kunnes elämän arkipäivä lyö vasten kasvoja ja muisti palaa. Näin kävi meille"
Siis teille kävi, ei siis yleistetä oman kokemuksen perusteella.. Monilla isällä käy niin ettei todellakaan "unohda" tai "vaihda lasta uuteen naiseen" vaan kun lähtee suhteesta, lähtee yhteisestä kodista. Monella on pieni "välivaihe" asumisessa tms.. ja silloin ei voi lasta tavata tasapuolisesti niissä, ehkä hankalissakin oloissa...siltikään se ei tarkoita että lapsen olisi unohtanut tms. Kun elämä suurimmalla osalla alkaa olla reilassa haluaa tietenkin lastansa nähdä muutakin kuin viikonloppuisänä!
Monilla oikeutettu ja perusteltu kaikin tavoin: vaatimuksena ja toiveena vuorohuoltajuus (huom! ei yksinhuoltajuus).. Vaan tämäpä ei (usein katkeralle) äidille enää käykään...ei varsinkaan jos isällä uusi suhde...vaikka äidillä itselläänkin olisi.Äiti kun on ollut erotessa se "vahvempi" osapuoli ja saanut isän kirjoittamaan lastenvalvojalla itselleen (vain äidille itselleen) edullisia sopimuksia (tapaamis-ja elatusmaksut).Sopimuksia jotka olisi alunperin pitänyt tehdä vain määräaikaiseksi koska eroprosessin tunnekuohuissa ei viranomaistenkaan pitäisi laittaa vanhempia tekemään liian kauaskantoisia ratkaisuja.
Tässä herää kysymys viranomaisten vastuullisuudesta ja lakien ja ohjeiden puutteesta näissä asioissa.
Näin useilla isillä
Nainen jättää lapsensa hyvin (todella) harvoin vapaaehtoisesti.
Miksi pitää rutista siitä että joutuu maksamaan elatusapua? Ei äidit tai isät ole sitä menetelmää kirjoittaneet tai keksineet, valtion laki se on... ja miksiköhän? Lapsiin uppoaa rahaa!
Entä miksi lastenvalvojien luona käydään sopimassa yheiset pelisäännöt? Olisiko syy kenties siinä ettei kumpikaan vedätä siten toista, tai jos vedättää asian voi viedä esim käräjille, onhan kirjoitettu taas mustaa valkoiselle ja molempien nimet paperissa...LASTEN etuahan siinä ajatellaan!!! Eikä äiti yksin voi määrätä miten tehdään ja toimitaan, lastenvalvoja toimii kuitenki puolueettomana LASTEN EDUNVALVOJANA!!!
Käsittämätöntä paskaa täälläkin kirjotetaan...
Puolueettomana edunvalvojana?
Kun minä tein elatusmaksusopimusta ei lastenvalvoja puhunut mistään laskukaavoista tai lapsen arvioidusta euromääräisestä kulutuksesta. Hänen mielestään olisin voinut maksaa äidille 450/kk 1500 euron nettopalkalla!
Kun oli tapaamisten lisäämisestä minulle , isälle puhe ja vapaapäivänä olisin voinut olla lapsen kanssa ja äiti sitä vastusti ei LV:kaan ymmärtänyt minun toivetta, vaan ivallisesti "huokaili".
Tasapuolista ja oikeudenmukaista toimintaa lastenvalvojalta??!!
Tosiaan, Mitä paskaa täällä puhutaankaan!!
"Monella on pieni "välivaihe" asumisessa tms.. ja silloin ei voi lasta tavata tasapuolisesti niissä, ehkä hankalissakin oloissa..."
Tuo välivaihe tosiaan..Jaa niin selitäs tarkemmin miksi sitä lasta ei voi tavata? Viedä jäätelölle, ulkoilemaan, ulos syömään, leffaan, ihan kaikkea voi tehdä ikä huomioon ottaen. Eli mikäs siinä sitten on esteenä kun ero tulee ja näin ollen myös paussi lapsen kanssa vietettyyn aikaan..??!!!
Tässä yks vastausvaihtoehto. Löytyi uus nainen. Suhteen alkuhuumassa keskittyy vain häneen ja omaan onnellisuuteensa. Lapset "jarruttaisivat" villiä seurustelun alkua, eikä uusi nainenkaan ole niin ilahtunut jo hankitusta jälkikasvusta. Joten lapset jää taka-alalle, kunnes huomaakin ettei se uusi nainen olekaan elämää ihmeellisempi tapaus, ja tajuaa lempanneensa omat lapsensa lemmenhuumassa.
Oliko kovinkin kaukaa haettua?? :)
Mä oon onneks yh-äiti sellasta vähemmän perinteistä kautta, eli en ole eron kautta päätynyt "asemaani"vaan sinkkuaikoina tulin raskaaksi ja pidin lapsen, ja lapsen isä myös osallistuu ahkerasti lapsen elämään. Mutta näitä tapauksia näkee valitettavan paljon. Hyviäkin miehiä on, kirjoitan tässä nyt vain näistä häntäheikeistä joille vastuuntunto on kirosana.
Jotka eivät lemppaa lastaan naisen takia. Minäkin näin lastani eron jälkeen joka päivä, mutta tasapainoilin lapsentapaamisen ja uuden naisen välillä..koska tapasin lastani hänen äitinsä (exän) luona kun hain lasta tarhasta jne. Välillä otin toki väliaikaisasuntooni.
Kun exä löysi monen kokeilun jälkeen pysyvämmän suhteen, sai lapseni tapaaminen jäädä. Minä taas havahduin että "ei hetkinen!..En enää näe lastani päivittäin!"
Kun itse taas lyöttäidyin nyxäni, joka oli kärsivällinen ja ymmärtäväinen aikuinen, kanssa yhteen asumaan ei exäni enää suostunutkaan että voisin tavata lastani kunnolla..vuoroviikon hän tyrmäsi tyyliin: "ei ikinä!"..
Että väärää puuta haukuit ja oma tapaukseni vaan osoittaa että äiti voi toimia miten vaan kunhan saa lapsenhoitoapua ja päättää kuinka paljon/vähän isä lastansa ja lapsi isäänsä saa tavata! Suomenmaassa se tuntuu olevan jopa laillista!
Millä sä perustelet että äiti on läheisempi kuin isä? Käsittämätöntä pas...aa
Kasva jo aikuiseksi !
Tapauksissa, lapset määrätään n. puolessa tapauksista isälle, siis sellaisissa tapauksissa, joissa isä lapset haluaa. Se vain on hyvin pieni osa iseistä jotka haluaa.
Eli suurin osa iseistä EI HALUA NIITÄ LAPSIA ITSELLEEN. Niistä, jotka haluaa, n 50% saavat, eli mikä tässä nyt miehiä syrjii?
niissäkin tapauksissa, jossa isä oikeudessa on halunnut lapsiaan luokseen, isä on saanut lapsen/lapset alle 30% tapauksista.
Niissä 70% tapauksista, joissa mies ei ole oikeusteitse saanut lähihuoltajuutta, on äiti katsottu parhaammaksi vaihtoehdoksi, ehkä jopa lapsen oma toive on ollut äidin luona asuminen, jota isä ei ole halunnut kunnioittaa.
Se sana, jota tavoittelette, on ISÄ, deminutiivimuoto ISI ja monikossa ISIT, ISIEN, ISISTÄ, eikä "iseistä". Aiheesta en sano mitään, samaa ruikutusta on täältä saanut lukea jo vuosikausia.
Niin ei enää tarvitse lukea. Ei kyllä muutenkaan pakko.
Onhan naisetkin ruikuttaneet palkasta (ja syystä!) jo vuosikausia. Ei kai se ole ihme jos isät tapaamis yms. vääryyksistä siis ruikuttavat?! Syystä!!
Itselläni ei olisi ollut mitään ongelmaa antaa lapsia isälleen joka toinen viikko tai vaikka joka viikko.Mutta kaikilla isillä ei riitä mielenkiinto ja aika,valitettavasti.Joskus alkuun huomautin asiasta,isällä on tapaamisoikeus,mutta ei kai tapaamisvelvollisuutta,koska emme siitä tehneet mitään virallista sopimusta.Ajattelin myös,että lapseni eivät ole minulle rasitus,jos ei isä tapaa,selviämme kyllä keskenämmekin(ilman mitään suurta katkeruutta ja vihan lietsontaa).Eli aina ei tarvitse syyttää asiasta äitejä,enkä ole sitä mieltä,että äiti olisi aina se tärkeämpi lapselle ja miksi sitä ylipäätään pitäisi arvioida,kumpi on tärkeämpi.Ihanne on tietenkin se,että lapsilla on kaksi rakastavaa ja huolehtivaa vanhempaa.
lapsesta niin minulla on täällä kotona nyt aika lailla saman ikäinen lapsi, hänen veli ja isä. Olemme siis perhe mutta yksinhuoltajuudestakin on kokemusta vuosien takaa.
Voin sanoa ihan faktana että vuoden vanhalle on äiti todella tärkeä ja kyllä se niin on että myös isä on hänelle erittäin tärkeä mutta eri tavalla. Mutta kuitenkin kun tulee se paha paikka ja tilanne mikään ei rauhoita niin kuin äidin syli.. Se on fakta valitettavasti..
Ei tämä ole KILPAILU kumpi on lapselle tärkeämpi. EIKÄ LASTA VOI JAKAA.. jos molemmat vanhemmat haluaa olla vastuussa lapsen elämässä yhtä paljon niin silloin tarvitsee asua yhdessä. Lapsen puolittaminen ei vaan onnistu.
Ihan turha miettiä prosenttiosuuksia sillä usein vain molemmat haluaa olla lapsen kanssa mikä aiheuttaa kiistaa... Ja kuka siitä kärsii niin se lapsi.
On turha miettiä myös kumpi on parempi sillä lapsi rakastaa varmasti molempia vanhempiaan. Lapseta taistelu ei aiheuta pahaa muutakuin lapselle joten joskus pitäisi myös osata lopettaa riitely..
Lapsilisä jakautuu molemille, älä huolehdi. Lapsen kulutukseksi lasketaan noin 450 e kk. siitä vähennetään lapsilisä, loppu jaetaan vanhempien tulojen kesken. Yleensä, vaikka nainen olisi vähätuloisempi, saa vain 130 e kuussa. Tämä on keskimääräinen elatusapu.
Ja jos yhtään lohduttaa, niin juuri nämä yksinhuoltajanaiset ovat Suomen köyhin luokka. 87% elää köyhyysrajan alapuolella - lapsineen. Kun taas näitten puolisosta vain 7,8%. Eli siinä pistä yhteen yksi plus yksi, ja mieti mikä on oikeudenmukaista.
Jos lisää tilastoja haluat, niin nainen parisuhten ajan on 78%:sti yhä vastuussa lapsistajakotitöistä. Miehet osallistuvat vähän ja harvoin. MOnet ovat etävanhempia vielä saman katon alla asuessaan. Se siitä hyvästä miehen vanhemmuudesta. Ja katsoppas äitien-jutut ja miesten-jutut palstaa: äitejä huolestuttaa lapset, koti, miehen pissaolo ja miehiä seksin vähyys..