Etenkin kiinnostaa mitä syötiin, olvatko esm. karjalanpiirakat silloin juhla ruokaa. Kuka ruaan keitti ja söikö perhe aina yhdessä. Tuliko vesi sisään yms kuinka keittiötyöt on helpottuneet. Minkälainen oli ruokapöytä. Millaista oli kodinhoito.
Millaista oli 40-50 luvulla
Tietoa vailla
101665
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Isäukko tuli sodasta. Sillä sota jatkui.
Se hakkasi vaimoa ja lapset sai olla
ainaisessa kuolemanpelossa. Minäkin juoksin
mutkille, kun se sohlasi pistoolilla.
Että sellaisia reseptejä! :(
Ei se elämä varmasti ollut helppoa tuohon aikaan ja siitä minä kuulisinkin mielelläni lisää. Tänä päivänä kun kaikki tulee lähes tarjottimella suurimmalle osalle. Sitä ei sitten osata aina välttämättä arvostaa.
Kysyt liian suuria asioita. Kannattaisi harrastaa ensin alkeisopintoja vaikkapa kirjoista, mutta kriittisesti. Painettu sana ei ole aina totta; joskus köyhän ainoa rikkaus -valioyksilöitä voi laukata -on mielikuvitus.
Epäilen että kaikkein "alkeiselämän" läheisimpiä tarinoita - ja totuuksia - et saa internetistä. Ajattele; ei koulutusta, ei kokemusta koneiden käyttöön.
Täällä ehkä pyörii kertojia, joilla on tarinoita omakohtaisesta kokemuksesta. Onhan se pieni osa, luvalla sanoen " kermaliston" sankaritarinoita.
Olen elänyt sen kauden. Kouluaikani kävin metsätöissä, perhe tarvitsi leipää eikä "koulukotkotuksiin" ollut aikaa.
Mitenkö kirjoitan nyt? Onhan minulla ollut pitkä elämä. Mutta en ole koskaan saanut penniäkään opintotukea, opintorahaa, lainaa yms.
Selästä ne on lähtenyt.
40-50-luvulla oli kulunut vain vähän aikaa Jeesuksen kuolemasta. Roomalaiset jyräsivät. Ihan pohjan perukoille eivät tulleet, mutta Saksan alueella tappelivat Teutoneja vastaan. Täällä syötiin lienee riistaa ja kalaa. Marjoja ja sieniä kun oli saatavilla. Suolaa ei tunnettu. Joten ruoka oli aika nature. Kodinhoito oli tulen ylläpitoa ja jotenkuten lämpimänä pysymistä. Toki turkit antoivat auttavan lisän.
En ole tuon ajan lapsi. Onhan siitä kulunut jo 1950 vuotta. Ei varmaan löydy ketään? Vai löytyykö :)
Olin muotoillut kysymyksni hieman väärin tarkoitin siis vuosia 1940-1950.
Heh heh hee, olipas uusi näkökulma, kiitos!
Ja täällä lisää tuon ajan tapahtumia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimmäinen_vuosisata
On ihanaa kuulla oikeiden aikalaisten kertomuksia arkielämästään.
Omat lapseni ovat tavattoman kiinnostuneita kuulemaan vanhempiensa lapsuudesta.
Itseäni kiehtoivat evakkoäitini ja hänen sisarustensa kohtalot.
Sitäkautta innotui tutkimaan kansamme lähihistoriaa.
Kysyjä oli kohtelias ja aidosti kiinnostunut aiheesta.
Ystävälliseen tiedusteluun vastattiin epäilemällä häntä häirikkönuoreksi ja ties miksi.
Komenneltiin tekemään sitä ja tätä.
Toivottavasti kysyjä löytää yhtä innostuneen kertojan.
Hyvää syksyä kaikille.
samojn pula-ajan keittokirjasta. Kyllä naiset sodan jaloissa, pitivät perheen ja kodin pystyssäkaikenlaisin konstein. Muistan: Kuivatut porkkanat, silakkakeiton, silakkalaatikko edelleen herkkuani, Makaroonivellin, sekatavarakaupan hiivan, veripaltun puolukkasoseen. Viikoa rytmitti kuumavesipäivät. Silloin kuurattiin ammeessa mummuista mukulaan ja hinkattiin pyykkilaudalla viikon pyykit. Isommat liinavaatteet keitettiin pesutuvassa padassa ja huuhdottiin sementtialtaassa. Kylmällä vedellä. Kivimankelissa sitten sileäksi jyrättiin. Se oli kokopäivänen puuha. Herkkuhetkiä : Milon kemikaliokaupasta parafiini ankkaa pureskelemaan. Tai asfalttikärryjen perässä pikeä palloksi poimimaan. Viikonlopun polakka tai ranskis. Nautitiin Helsingin meijerin hinkkimaidon kera eli kipastiin vastapäätä maitokauppaan irtomaitoa omaan kannuun ostamaan. Sitten tuli kiisselijauhot. Niitä nuoleskeltiin kämmeneltä. Maistuivat lähes sakariinilta. Ensimmiset jädet saatiin juhlien rääppiäisistä talvipakkasella Motin pihalta. Silloin reunustivat katuviertä talvisin mahtavat lumivallit. Pakokaasuautot puksuttivat. Pula-ajan ostokupongit. Elintarvikkeiden säännöstely. Kansiksessa sitten amerikanpaketit eli kenkälaatikollinen ihanuuksia jaettiin pulpettiparin kesken sievästi essut edessä: mm lasikuulat, hammastahnapulveri, rasvaliidut. Alettiin saada Ovomaltinea siirtomaatavaralikkeestä.
Tällä iällä on aikaa vähemmän jäljellä kuin sinulla.
Itsekkäästi voin hypätä kysymystulvasi yli ja jatkaa omien muistelusten kirjoittamista. Olisipa joku kysellyt 20 vuotta sitten, olisin kertonut ummet ja lammet.
Hiippaile ei-dementoituneen sukulaisen seuraan ja kysele muina miehinä seurustelunomaisesti asioita. Haastattelusta älä mainitse lainkaan. Silloin se jutun juuri alkaa pursua ja saat tietoa tuutin täydeltä. Lykkyä !
Ikävää luettavaa tosiaan jotkin kommentit, on sitä isän kädestä saatu ja pelätty myöhemminkin, varsinkin maalla. Toisin vastaavanlaisessa materian puutteessa ei lähellekään olla eletty, vaikka köyhiä ollaan oltu. Niin, keskustelun aloittaneeseen viitaten; monia nuoria aikuisia varmasti kiinnostaisi aihe. Ja monilla ei enää ole isovanhempia tai sukulaisia joilta kysyä. Nuorempana olisi riittänyt puhetta sukulaisilla, mutta ainakaan allekirjoittaneella ei mielenkiintoa kuunnella. Nyt iän myötä asiat ovat näyttäneen muuttuneen puolin jos toisinkin. Kertokaa hyvät ihmiset jos teillä vaan on jotain kerrottavaa, ei se ainakaan keneltäkään voi pois olla.