Viidakon keskeltä pelokas soturi,
kasvillisuuden peittämälle luolan suulle.
Kauhusta kangistuu,
mutta rohkeasti sisään astuu
luolaan kosteaan, pimeään.
Takaisin ulos juoksee,
aina jokin sisään kutsuu.
Kauhu turruttaa,
luolaan sisään oksentaa,
maahan kaatuu halaamaan.
Ei enää pelkoa, ei oloa epäkelpoa.
Tyynenä uuteen kotiin nukkumaan.
Aamu herättää soturin uneksivan,
pystyyn nousee, ei näy maleksivan.
Pysähtyneisyys taas liikeeseen,
tutkimaan luolaa syvempään.
Syvyyksistä hehkuu,
lämpö saapuu tietoisuuteen.
Matka jatkuu maailmaan toiseen,
soturille täysin tuntemattomaan.
kasvillisuuden peittämälle luolan suulle.
Kauhusta kangistuu,
mutta rohkeasti sisään astuu
luolaan kosteaan, pimeään.
Takaisin ulos juoksee,
aina jokin sisään kutsuu.
Kauhu turruttaa,
luolaan sisään oksentaa,
maahan kaatuu halaamaan.
Ei enää pelkoa, ei oloa epäkelpoa.
Tyynenä uuteen kotiin nukkumaan.
Aamu herättää soturin uneksivan,
pystyyn nousee, ei näy maleksivan.
Pysähtyneisyys taas liikeeseen,
tutkimaan luolaa syvempään.
Syvyyksistä hehkuu,
lämpö saapuu tietoisuuteen.
Matka jatkuu maailmaan toiseen,
soturille täysin tuntemattomaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuo sinun runonpätkäsi...
Muista kuitenkin kondomit kun harrastat uusia tuttavuuksia ja heidän tutkimistaan...
On sulla sitten likanen mielikuvitus :P
likaista sen mielikuvituksen. Se voi olla hyvinkin puhdasta ja mielenkiintoista.