Eilen illalla satuin ikävän tapaturman silminnäkijäksi. Kissa päätti juosta tie yli ja samanaikaisesti tuli auto. En kuvaile törmäystä sen enempää, mutta nostimme kuolleen kissan tien reunaan toivoen, että omistaja löytää sen siitä. Kellepä sitä kissaa lähtee illalla tarjoamaan, kun ei ollut mitään pantaa tai osoitetietoja. Ikävä opetus taas kerran, jossa kissa maksoi sen kalleimman hinnan. Vaikka koirapalstalla ollaan toivon ja pyydän että älkää päästäkö kissojanne taajama-alueella vapaana kulkemaan, se yhdeksän henkeä on vain legenda...
Ikävä iltalenkki
solina
6493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Täälläkin, Tampereen esikaupunkialueella, juoksentelee kissoja useanpiakin irrallaan kaiket päivät. Ja vähän väliä tuossa pääkadulla on kissanraato variksien nokittavana.
Ei mitään mieltä päästää kissaa omin päin kulkemaan kaupungissa.
luulisi sen kissankin olevan sen verran rakas ettei vaan ovesta ulos tuupata. Koiriahan harvemmin enää kukaan niin ulkoiluttaa. Meillä kyllä kissat on yhtä arvokkaita kun koirakin eikä tulis mieleenkään päästää niitä itsekseen ulos.
Tarttis saada toi eläinsuojelun piiriin niin,että kaikki ketkä päästää kissansa ulos kaupunkialueella,sais syytteen heitteillejätöstä.
Minusta toi kattien päästäminen kaupungissa ulos on silkkaa eläinrääkkäystä.On vaan monelle ajankysymys,koska jää auton alle tai koska jotkut kahjot ottaa hengiltä.
Omituista eläinrakkautta.En ole koskaan ymmärtänyt.
lähellä isoja maanteita kissoja ei saisi pitää irti. Ei ne koskaan opi tarpeeksi fiksuiksi varomaan liikennettä. Maalla on eri juttu ja itse asiassa parempi, kun kissat päästetään ulkoilemaan.
Itse vahdin, että kissat on yöt sisällä. Leikatun kissan reviiri on hyvin pieni - onneksi. Ainoa iso miinus on, kun toinen kateista tykkää ruokkia minua ja tuo saaliinsa minulle ainakin näytille.
Tyttären katit on olleet sisäkissoine nyt noin 2 vuotta ja ovat hyvin sopeutuneet, vaikka välissä olivat vuoden osittain ulkoilukatteina. Kaupunkialueella asuminen on syy tähän sisälläoloon.
kuoliaaksi Hiasen kanssa. En kerennyt nähdä ratin takaa, kun ainoastaan, että jotakin vilahti aivan edessäni ja senjälkeen tunsin pehmeän töyssyn pyörän alla. Pysähdyin, ei mitään missään. Menin rimputtelemaan lähellä olevien talojen ovikelloja, ketään ei ollut kotona. Vein ostokseni kotiin ja lähdin sitten pyörällä uudelleen tapahtumapaikalle. Kaksi naista seisoi läheisen talon pihalla. Kysyin olisiko heillä tietoa kyseisestä kissasta ja omistajasta. Silloinkos alkoi rähäkkä. Nämä yhdessä asuvat naiset olivat menettäneet"lapsensa." Yritin selittää, ettei minulla ollut mitään mahdollisuutta väistää. Se enemmän äitihahmo huusi minulle, että minut pitäisi tappaa,se oli nähtävästi hänen tuskanhuutonsa. Toinen näistä naisista kuitenkin sanoi minulle, että älkää välittäkö hänestä. Naiset olivat löytäneet kissansa joka oli raahautunut tuskissaan heidän rappujensa alle ja kuollut sitten sinne.
Kissa juttu on kyllä jäänyt mieleeni, senverran pahalta se silloin tuntui ja jos minulla olisi kissa, niin takuuvarmasti lenkittäisin sitä henkseleihin sidottuna.
minulla oli kissa, se kävi ulkona vain valjaissa. Kun asuin kissani kanssa vanhempieni luona, se kävi "remmikävelyitä" pihallamme, eli oli ns. juoksuhihnassa ulkona ja sitten kun muutin omaan kotiini, minähän kävin sen kanssa ulkona, aivan kuin koiran kanssa. Miksi tein näin? Koska pelkäsin sen joutuvan auton alle tai jonkun eläinvihaajan käsittelyyn.
Maalla, jossa on hehtaarikaupalla tilaa ja vähän autoja, voi kissaa mielestäni pitää kissaa vapaana, mutta kaupungissa hihnassa (kuin koira =))