Missä noissa edullisimmissa rungoissa alle 600 € on vähinten kohinaa korkeilla herkkyyksillä?
http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/27597?sorttaa=3
http://www.mbnet.fi/hintaseuranta/tuote.aspx/27597?sorttaa=3
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nikon D40 ja Pentax K100D/K110D ovat kutakuinkin tasaväkisiä, koska niissä lienee saman 6,1 Mpix kenno. Runkona Petax K100D on parempi kun pikku Nikon D40.
Olympuksen E-400 on lähes tasoissa edellisten kanssa, suuremmilla ISO arvoilla häviää hieman, sama koskee Olympuksen E-500 runkoa. Nämä erot ovat kuitenkin käytännössä hyvin pienet vallankin RAW formaatissa. Nämä em. rungot ovat kaikki riittävän hyviä kohinan suhteen tavalliselle kuvaajalle, mikäli kuvaus ei ole jotain ihan erityistä vähissä valoissa.
Canon 400D, Pentax K10D, Nikon D10X Nikon D80 ja Olympuksen E-410/510 ovat seuraavassa kategoriassa. Niistä hinta/kohina on Canon 400D paras.
Nikon D80 on tämän ryhmän paras yleiskamera ja luontokuvaajalle Pentax K10D. Pentax kohisee hieman enemmän kun Nikon, mutta RAW formaatissa ne ovat lähes tasan.
Olympuksen E-410/510 ovat varustettu uudella livemos -kennolla jonka vanhempi malli oli E-330 rungossa. Vaikka täällä levitetään tietoa Four Thirds –standardin olevan täysi susi se ei pidä paikkaansa. Nämä croppi 2X (Four Thirds) kennot ovat ihan tasaväkisiä joka suhteessa croppi 1,5/1,6X kennojen kanssa. Uudet livemos kennoilla varustetut Olympus rungot ovat hinta/laatu/kohina todella hyviä.
Ihan mielenkiinnosta, miksi juuri kohina on ainoa kysymäsi asia...? Onko se merkittävin asia mielestäsi rungon/merkin valinnassa...?
Jos kaveri kuvaa paljon herkkyyksillä 1600-3200!?
on syytä käyttää kulosuojaimia. Toki kohinan häiritsevyyteen vaikutta onko kohina; white noise vai pink noise tyyppiä. Pink noise on korvalle mielyyttävämpi koska kohinan taso laskee 3dB/okt.
metallia ympärille, ja laadukkaammat komponentit.
Jos käytetään Dolby Beetä, saavutetaan 10 desibelin vaimennus 1 kilohertzin yläpuolella, C:llä taas 20 Db:n vaimennus korkeimmilla taajuuksilla. Tosin, keskiverto ja -ikäinen Hifistihän kuulee kevyesti yli 16000-20000 hz:n taajuudet, toisin kuin tavallinen pulliainen :)
Mahleria voi siis huudattaa myös itselleen Kissaparkansa lisäksi.
Harrastelijan Digijärkkäreissä kuvakennon kohina on helpoin tapa saada eroja, tuskin yksikään tämän tason merkki ja malli poikkeaa käytännön tilanteissa suuntaan tai toiseen muuta kuin lehtien testeissä.
Ja viimeistään kun ohitetaan kameran oma prosessori -yksi kiistaton vahvuus pokkareihin verrattuna ja mielestäni järkkärin vahva ostoperuste- eroja ei ole.