Olipa kerran Tuulimuuli, jolla oli suuri ylähuuli. Tuulimuuli kiskoi aina perässään kivirekeä, koska se on Tuulimuulin yhteiskunnallinen osa. Jotkut aina saavat kärsijän osan. Tuulimuuli kiskoi kivirekeä loivaan alamäkeen, ja koska alamäkeen oli helppo kiskoa rekeä, Tuulimuuli oli iloinen. Kuka heittäisi lisää kiviä rekeeni???, huusi Tuulimuuli rekeä kiskoessaan. Näin Tuulimuulin kuorma vain kasvoi! Eräänä päivänä Tuulimuulin eteen tuli ylämäki. Nyt olikin sillä lailla, ettei Tuulimuuli enää jaksanutkaan kiskoa kivirekeään! Tuulimuuli suorastaan jäätyi paikoilleen. Samalla Tuulimuulin suuri ylähuuli väbätti. Väbättämisen aiheuttama ilmavirta sysäsi kivireen alamäkeen! Kävi hujaus ja pujaus, kun kivirekeen sidottu Tuulimuuli syöksyi kuorman mukana alamäkeen! Voi itkujen kevät!
Tarina Tuulimuulista
tosi-tv
4241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Naapurin Masan kävi juuri noin! Vain mursunviikset ja pälvikalju keinahtivat kun se lähti syöksyyn. Luhistui parka velkoihinsa kun osti hölmö aivan kamalaan hintaan hirvittävän läävän. Surullista.
Nuo jutut voivat toimia välitunneillä, mutta mitä ihmettä niillä on tekemistä asuntojen hintojen kanssa?
tunnistit, myönnä pois!
Työttömyys vähenee, palkat nousevat, vienti vetää, yritykset tekevät huipputulosta ja tuhnut manaavat maailmanloppua. Mikä ei kuulu joukkoon?
Kyllä sinäkin joskus pääset omaan, et välttämättä vielä vuosiin, mutta joskus.