näitä lue.
Muistatko silloin kun tavattiin, onhan siitä jo pienen ihmisen ikä, olimmeko rakastuneita. Minä en muista. En muista, että olisin tuntenut suurta intohimoa, en muista mitään. Jokin sen tappoi, pienenkin tunteen. Tänään ollessani pettynyt itseeni ja muihin, tajusin miten hyvä mies olet. Miksi en sitten sinua halua. Olisimmeko voineet yrittää taistella. Etsiä intohimoa. Nyt emme enää voi. Olimmeko aina ihan väärät toisillemme.
En tiedä miksi tämän sulle kirjoitin. Ehkä siksi, etten ole varma mitä sinä haluat. Minä olen jo luovuttanut. Kyllä sinäkin olet jo luovuttanut. Silti sinä istut siellä. Miksi et halua meistä eroon jo. Minä olen sen jo sanonut. Ja olet sinäkin, omalla tavallasi.
Käytkö koskaan näillä palstoilla, tunnistaisitko itsesi. En usko, mutta eihän sitä tiedä.
Sen minä voin kertoa, että kun ensi kerran sinut tapasin, silloin joskus, mietin missä olen sinut ennen tavannut, miksi tunnuit tutulta. Olen aina uskonut, että tiesin jotenkin yliluonnollisesti tuolla hetkellä, miten tulen sinut tuntemaan. Ja tunnenhan minä nyt, ja rakastan ystävänä. En vain ole sinuun rakastunut.
Ihastuin toiseen, jota tuskin saan, mutta tunnen intohimoa pitkästä aikaa. En halua sinua loukata. Olet kultaa sinäkin, et vain ollut se suuri rakkauteni.
Kerron tämän saman joskus sinulle, kun ehdit kuunnella.
Muistatko silloin kun tavattiin, onhan siitä jo pienen ihmisen ikä, olimmeko rakastuneita. Minä en muista. En muista, että olisin tuntenut suurta intohimoa, en muista mitään. Jokin sen tappoi, pienenkin tunteen. Tänään ollessani pettynyt itseeni ja muihin, tajusin miten hyvä mies olet. Miksi en sitten sinua halua. Olisimmeko voineet yrittää taistella. Etsiä intohimoa. Nyt emme enää voi. Olimmeko aina ihan väärät toisillemme.
En tiedä miksi tämän sulle kirjoitin. Ehkä siksi, etten ole varma mitä sinä haluat. Minä olen jo luovuttanut. Kyllä sinäkin olet jo luovuttanut. Silti sinä istut siellä. Miksi et halua meistä eroon jo. Minä olen sen jo sanonut. Ja olet sinäkin, omalla tavallasi.
Käytkö koskaan näillä palstoilla, tunnistaisitko itsesi. En usko, mutta eihän sitä tiedä.
Sen minä voin kertoa, että kun ensi kerran sinut tapasin, silloin joskus, mietin missä olen sinut ennen tavannut, miksi tunnuit tutulta. Olen aina uskonut, että tiesin jotenkin yliluonnollisesti tuolla hetkellä, miten tulen sinut tuntemaan. Ja tunnenhan minä nyt, ja rakastan ystävänä. En vain ole sinuun rakastunut.
Ihastuin toiseen, jota tuskin saan, mutta tunnen intohimoa pitkästä aikaa. En halua sinua loukata. Olet kultaa sinäkin, et vain ollut se suuri rakkauteni.
Kerron tämän saman joskus sinulle, kun ehdit kuunnella.
Vastaukset 28
Vanhimmat
se "vaan" on. Jokaisen on vaan joskus ymmärrettävä luovuttaa kun yhtälön oivaltaa.
Tunne saattaa yrittää kammeta järkeä mutta silloin pitää muistaa olla huijaamatta itseään, sekä toista, jos realiteetit/tunteet eivät lopulta kohtaakaan... näin se on.
-eräs mies luki, kun osui vähäsen silmiin
vähän enemmän minusta, jos tämän luit.
suoraan minulle, vaikka se sattuukin, niin lopulta ehkä helpottaa, kun ei tarvitse turhaan roikkua enään sinussa.
puhuin pitkäaikaisesta kumppanistani, jonka kanssa kaikki on ollu ohi jo pitkään. Eilen vaan teki mieli tuo kirjoittaa, itselleni lähinnä..ei hän näitä lue.
ihminen tai asia ylipäätään, jota kohtaan olen itse tuntenut intohimoa. Ymmärrän kyllä sen, että sinä et tunne samoin minua kohtaan. Enhän minä herätä intohimoa kenessäkään.
Kyllä minä edelleen sinut haluan ja tulen aina haluamaan. Rakkauteni vuoksi minun on vain päästettävä sinut etsimään oikeaa onneasi.
Sinä olet suurin rakkauteni, mutta joskus käy näin. Toivottavasti saat elämältä kaiken sen, mitä olet halunnut.
on sitä oikeaa rakkautta..
toteamuksesta, pisti sydämessä :) Harmi vain, ettei se rakkauskaan aina riitä tekemään kahta ihmistä onnelliseksi yhdessä.
todella kauniisti ajateltu ja kirjoitettu viesti.
sinä herätät paljonkin intohimoa jossain ihmisessä. Voi vain olla että et vain ole tietoinen asiasta.
Enpä oikein usko, että näillä palstoilla olevista kirjoituksista kannattaa mennä tekemään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksi...
Enpä ole itsekään kertonut yhdelle miehelle, että hän sitten oli kuin olikin suuri rakkauteni. Joskus tämä vain menee näin...
että tämä ei ollut sulle. Tämä oli entiselleni, ihmiselle, jonka kanssa jaoin arjen. Eikä hän ole täällä. Tiedän sen. Kyllähän minä tiedän ettei meillä intohimoa ole. Hänelläkään. Sinä voisit olla tuleva rakkauteni, niin kauniisti kirjoitit.
ajatellut, että voisit kuvitella, että en tuntisi intohimoa sinua kohtaan... hmmm...
Se intohimohan melkein tappaa mut :) Tai siis lähinnä se ajatus, että me ei koskaan saataisi kokea yhdessä kaikkia niitä asioita, joista olen unelmoinnut. Unelmoin aika usein sinusta juuri sellaisella hyvin intohimoisella tavalla :) Mutta en tunnusta sitä ellet suoraan kysy, tai epäsuorasti :) Näyttää voisin jos joskus saisin tilaisuuden.
Miten voisin saada elämältä kaiken mitä olen halunnut, jos se kaikki olet ollut sinä... ja ne intohimoiset unelmat :) Etkä uskoisikaan millaisia ne unelmat ovat :)
Kuules, rakastat häntä tosi aidosti. Kuten varmaa kommenteista oot huomannu =) Mä luulen et me kaikki ton lukeneet toivotaa et joku vois rakastaa ittejämme noin aidosti, toi on niiiiiin harvassa. Mut älä hyvä ihminen anna sen naises kävellä tollasen onnen ohi! Mä voin naisena sanoa (kuten varmaan muut allekirjottaa) et tollanen rakkaus on se mitä nainen elämäänsä tarvitsee ja sellanen osuu kohalle enintää kerran elämässä. Nyt tee kaikkes et saat sen naises takaisin! Sä sen oikee onni oot kun tolleen rakastat! Ei epäilystäkää.
Älkää kukaan sortuko niihi saippuasarjojen kliseisiin, et antaa toisen mennä tai jotain sellasta. Toi on nii kaunista sun rakkaus, et älä anna sen mennä hukkaa! Tsemppiä =)
että tämä minulle olisi, mutta entiselleni minäkin kirjoitin. Me jaoimme myös arjen ja itse en varmaan koskaan oikein osannut sitä intohimoani tuoda tarpeeksi julki. Nyt on kaikki jo myöhäistä.
En vain voi olla kenenkään nykyinen, koska rakkaus häneen leiskuu vielä. Tuskin se ikinä sammuukaan, siksi paljon aikaa on jo vierähtänyt.
ei voi pakottaa rakastamaan, vaikka mikä olisi. Sen on lähdettävä hänen sisältään ja omasta tahdosta. Jos se olisikin minusta kiinni, että hän tulisi takaisin, niin mikään ei silloin minua pidättelisi.
ne unelmat ovat.
vaiheessa luovuttaa ja antaa muille ihmisille tilaa sydämessään.
vaihtaa palstaa jos tässä kovin tarkasti kertoisin :)
Jokainen asia hänessä saa mut aivan sekaisin..
Paljon unelmoin siitä, että hän koskettelisi mua eri tavoin, mutta enemmän siitä, että saisin itse kosketella häntä.
Koskea, tunnustella, maistaa, kiusata, nähdä reaktioita hänessä, kokea omia reaktioitani...
Tietty niihin unelmiin liittyy joskus kaikkea kuten vaikka luontoa jne.
Tuntuu, että mulla on pakkomielle jokaikiseen asiaan hänessä. Voisin varmaan unelmoida pelkästään jo vaikka hänen käsistään koko päivän :)
olisikin niin helppoa, että sen voisi tahdon avulla toteuttaa. Tosin en tiedä valitsisinko siltikään toisin.
kuinka paljon aikaa siitä on vierähtänyt kun olitte yhdessä?
noin sekaisin?
... :)
pöksyyn? Ei täällä kukaan ketään ikinä oikeasti tunnista :D
Hänelle. Osui parikin kohtaa minuun näistä, eli näin. Uskoisitko jos kertoisin että näin sinut kauan ennen kuin todellisuudessa näinkään NS. (yliluonnollisella tavalla) Ja jos olet hän niin tämä on totta ja sillä asialla on jopa todistajat.. Tämän asian kertoisin sinulle vain jos olisimme pari!! Sillä, luovuttaa en voi milloinkaan ennen kuin sinusta sen huomaisin että haluat tosissasi luopua tästä. Ihmeellistä mutta totta ja en olisi tällästäkään uskonut minulle tapahtuvan..?..
olla pari Hänen kanssaan, johon ihastuin käsittämättömällä tavalla.
Tuosta viestistä varmaan heijastuu tunteeni suakin kohtaan. Sinähän mut sait hänelle, entiselleni, kirjoittamaan. Sinusta en haluaisi luopua ikinä. Mutta en tiedä mitä ajattelet. Jos yliluonnollista on olemassa, meistä tulee pari. Silloin tiedän tunteesi. Uskon yliluonnolliseen, vähän, joskus.
En ole uskonut ennen, mutta nyt on pakko uskoa. En sano varmaks oletko se sinä, tai en tiedä mitään entiselle kirjoittanutta.
eri taajuudella. Yritin siis sanoa, että tuo ap-kirjoitus oli sille, josta en enää välitä ja tuo edellinen sille, josta nyt välitän.
Että silleen meni viestit solmuun. En sinulle kirjottaisi, etten ole rakastunut tai etten tunne intohimoa. Eli tuo ei tainnut olla sulle sitten tuo ap. Ehkä ei toinenkaan. Mutta yliluonnolliseen pitää uskoa, sitä on jos 2 rakastaa.
Tässä kun kävi vielä niin hassusti että hän itse huomasi minut ensin(katseli pitkään) Pakkohan siinä oli puheille mennä, kun menin hänen puheilleen niin hän vielä kysyi että tulithan sinä vihdoin.. Siis joo, ja minun oli pakko kysyä että missä olen sut nähnyt, selvishän se melkein heti mulle missä! Ihme tapaus..