Olen sairastanu paniikkihäiriöö kymmenen vuotta. Tuntuu etten pysty olemaan oikeastaan koskaan rentona vaan jännitän kaiken aikaa, jopa kotona yksin ollessani!
Oireina ovat tärinä, ahdistus ja sekava pelon tunne. Yleisillä paikoilla liikkuminen on täyttä tuskaa, kuvittelen että kaikki tuijottavat vain ja ainoastaan minua. Kaupassa saan paniikkikohtauksia. Syömiset ja juomiset muiden seurassa ovat lähes mahdottomia.
Olen kuullut tutuilta ja tuntemattomilta vaikuttavani ulospäin itsevarmalta ja sosiaaliselta ihmiseltä, mikä kuulostaa todella uskomattomalta!
Eri lääkäreiltä olen hakenu apua, mutta vielä ei ole tullut vastaan lääkettä, jonka turvin voisin nauttia elämästä, olla normaalisti.
Kokeiltu on eri betasalpaajia, xanoria, cipralemia, sertralinia.. Mikään ei ole tuonut apua.
Mikä lääke teillä muilla auttaa niin paljon, että voitte elää normaalia elämää?
Olen niin sairaan väsyny tähän!!
Oireina ovat tärinä, ahdistus ja sekava pelon tunne. Yleisillä paikoilla liikkuminen on täyttä tuskaa, kuvittelen että kaikki tuijottavat vain ja ainoastaan minua. Kaupassa saan paniikkikohtauksia. Syömiset ja juomiset muiden seurassa ovat lähes mahdottomia.
Olen kuullut tutuilta ja tuntemattomilta vaikuttavani ulospäin itsevarmalta ja sosiaaliselta ihmiseltä, mikä kuulostaa todella uskomattomalta!
Eri lääkäreiltä olen hakenu apua, mutta vielä ei ole tullut vastaan lääkettä, jonka turvin voisin nauttia elämästä, olla normaalisti.
Kokeiltu on eri betasalpaajia, xanoria, cipralemia, sertralinia.. Mikään ei ole tuonut apua.
Mikä lääke teillä muilla auttaa niin paljon, että voitte elää normaalia elämää?
Olen niin sairaan väsyny tähän!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
seronilista, mutta käytössäni on myös tarvittaessa propral ja opamix.
Toisten täytyy koittaa kaikkia mahdollisa lääkkeitä ennenkuin se oikea löytyy.
Itselläni kävi tuuri, kun sain avun heti ekasta lääkkeestä.
Toivon, että löydät pian oikean lääkkeen, että voit elää tätä elämää.
Tiedän miltä tuntuu rajoitettu elämä, miltä tuntuu kun ei oikein uskalla edes hengitää.
Voimia taisteluun!
Huomenta sinulle! Minulle on avun antanut xanor pelkästään...Silloin alussa kokeiltiin kaikenlaisia lääkkeitä lääkärin kanssa...xanor on hyvä lääke...
kuinka paljon ja kuinka kauan käytät xanoria?
Ihan tutulta kuulosti tuo sun juttus, mullakin tuo oli aika pahana, etten edes kotona yksin ollessani pystynyt rentoutumaan. Jännitin vaan koko ajan jotain...
Mulla Efexor depot on toiminut hyvin. Oli eka lääke, joka mulle määrättiin, eikä ole tarvinnut vaihtaa.
On ollut ihanaa kun ei ole enää koko aikaa sitä jännittämisen tunnetta. Lisänä mulla on viel diapam ja oxamin. Noita joudun käyttämään jos lähden mulle tutusta ympäristöstä vieraisiin paikkoihin.
itsellä oli ekaa kertaa juuuri tuollaista että ei voinut tehdä juuri mitään kun vaan ahdisti aamusta iltaan ja mihinkään ei haluttanut mennä .itkin yksikseni mutta aina jostain tuli hetkeksi sellainen olo että minähän en periksi anna. sitten sain anafranilia otin sitä 10 mg aluksi ja siitä tuli pariksi viikoksi ihan kauhee olo sain siihen albratxolamia pariksi viikoksi. sitten nostin anafranilia 10 x 3 eli 30 mg päivä. pari kk meni ennen ku se rupes vaikuttaan mutta kun rupes piristyin ihan valtavasti ja muut asiat alkoivat kiinnostaa ja kohtaukset hävisivät. oli todella levollinen olo. sairaus on uusiutunut minulla mutta tuo lääke on aina auttanut minua. voimia sinulle ja rukoile se auttaa usko pois. kannattaa vaan tehdä jotain vaikka väkisin , liikkuua ,siivota ,leipoa ja älä eristäydy se pahentaa vaan tilannetta. tee vain jotain että ssaat ajatukset edes hetkeksi muualle. sekin auttaa. tiedän kyllä että kun tuntuu toivottomalta ja voimattomalta ei jaksa tehdä mitään mutta tee väkisin.
Mulla on Seromex auttanut aina. Lopetin lääkityksen, mutta muutaman kk:n kuluttua paniikit palasivat takaisin. Lääkäri suositteli nyt syömään Seromexiä useamman vuoden. Tämä uusiutunut paniikkini oli paljon vahvempaa kuin aiemmin, kuulostaa varsin tutulta että jännitin ihan koko ajan, jopa yksin kotona olemista. Töihin menosta ajatuskin alkoi ahdistaa, mutta nyt kuukauden jälkeen Seromex 40 mg päivässä on alkanut vaikuttaa ja oloni on kohentunut. Ei nyt vielä täysin "ennallaan", mutta parempaan päin ihan selvästi. Sairasloman loppuminen tietysti hiukkasen pelottaa, koska pahimmat paniikkini olen saanut työpaikalla. Pitäkää peukkuja.
Pystytkö mitenkään harrastamaan sellasta omaa terapiaa, että miettisit onko sulla jotain sellasta kauheeta traumaa tai muuta tapahtumaa, miks sulle tulee sellanen paniikkiolo. Onko ne jotain omia ajatuksia ja jos niin millasia. Pohdiskele vähän ja jos vaikka ihan omalla ajattelulla ja järkeilyllä saisit tilanteen kuriin. Onko sulla jotain stressitekijää elämässä tai jotain asiaa mikä vaan yksinkertaisesti vituttaa?
en halua että tää kuulostaa ilkeeltä=mutta tuntuu itestäni helpottuneelta kun kuulen etten ite oo ainoa joka näistä kärsii.... helpotusta kun tietää etten oo yksin maailmassa mun ongelmien kanssa. mä käytän sertralin hexalia 75mg ja opamoxia 15mg tuntuu mullakin ettei ne auta. mutta ovat ne jotenkin auttaneet sillä en saa enää niin kamalia kohtauksia mutta silti joka päivä pelkään mennä kauppaan tai johoskin ja aina on huono olo. pyörryttää myös useasti mutta se saattaa johtua siitä että kärsin myös bulimiaa =( luulen silti että kaikki tästä kärsivät toipuvat joskus ei ehkä kokonaan mutta oppivat elämään sen kanssa ja kontroloimaan sitä. jaksamisia sinulle ajattele positiivisesti ja ainakun olet menossa jonnekin unohda sairautesi ajattele vaikka olevasi joku muu joku jolla on aina kaikki hyvin =D