Lueskelen usein juttujanne ja huomaan että monilta on kadonnut elämänhalu.Todellakaan ei jakseta uskoa parempaan huomiseen .Aamut varmaan on vaikeimpia jos ei mikään innosta eikä jaksa edes petistä nousta .
Sinä olet ainakin jaksanut kun olet koneen äärellä ja olet onnekas että yleensä mahdollisuus käyttää nettiä ja taitoakin olet saanut siihen :)
Löydettiinkö yksi ilon aihe sittenkin ?Vai oletko kääntänyt tämänkin jutun synkäksi.
Koetko yksinäisyyttä ,ehkä luulet ettei sinusta kukaan välitä .Katsoppas kuinka monia kirjoittajia täällä käy yrittäen viestittää "elämällä on tarkoituksensa myös näillä vaikeillakin hetkillä ja päivillä"
Tänäänkin tahdon elää sen vuoksi koska tiedän elämäni ei ole sattumaa ,olenkin löytänyt elämäni suunnan ja tarkoituksen Jeesuksessa,tosin sitä ennen kuljin juuri näitä pimeitä tunneleita näkemättä mitään syytä elää .
Etsippäs yksi syy miksi olet tärkeä ?
Sinä olet ainakin jaksanut kun olet koneen äärellä ja olet onnekas että yleensä mahdollisuus käyttää nettiä ja taitoakin olet saanut siihen :)
Löydettiinkö yksi ilon aihe sittenkin ?Vai oletko kääntänyt tämänkin jutun synkäksi.
Koetko yksinäisyyttä ,ehkä luulet ettei sinusta kukaan välitä .Katsoppas kuinka monia kirjoittajia täällä käy yrittäen viestittää "elämällä on tarkoituksensa myös näillä vaikeillakin hetkillä ja päivillä"
Tänäänkin tahdon elää sen vuoksi koska tiedän elämäni ei ole sattumaa ,olenkin löytänyt elämäni suunnan ja tarkoituksen Jeesuksessa,tosin sitä ennen kuljin juuri näitä pimeitä tunneleita näkemättä mitään syytä elää .
Etsippäs yksi syy miksi olet tärkeä ?
Vastaukset 22
Vanhimmat
tärkeä. Jos minulle sattuisi jotain, se myös murskaisi ja tuhoaisi läheisteni elämää.
tärkeä.Syy nousta :aamukahvi paahtoleipä,
ulkona kävely,kirjan lukeminen onhan niitä
syitä miksi elää.
onhan toki .. mutta kun itseäni ei auta edes ajatus, että näkisin ystäväni ja muut läheiset.. ennen on kyllä auttanut.
en ole tänään tai eilen käynyt koulussakaan...en vain jaksa, yksinkertaisesti. en tiedä voisiko sen sanoa laiskuudeksi, mutta alan usein aamuisin itkemään jo ajatustakin lähteä kuuntelemaan niitä opettajia sun muita.. itken nykyään lähes aina.
huomenna pitäisi jaksaa, mutta en tiedä jaksanko. paras olisi..
Olet oivaltanut todella tärkeän elämässäsi eli läheisesi.Uskon että sinulla ainakin on tunne että olet tärkeä ja elämässä on todellakin järkeä ,vai olenko väärässä?
Opitaan rakastamaan itseämmekin !
Koko lapsuuteni/ nuoruuteni/ aikuisuuteni2o-50v olin yksinäinen/ arka/ jännittäjä. Pystyin kuitenkin olemaan työelämässä. Kunnes asia huipentui ollessani 37v. Paloin loppuun ja hakeuduin hoitoon. Halusin selvittää mikä minussa on sitten oikein vikana? Söin lääkkeitä 17vuotta. Elämä ei mennyt eteenpäin sitten ollenkaan vaikka mitä olisi yrittänyt.
Olin sairaalassa seitsemän kertaa> Mielenterveydenkeskusliiton kuntoutuksissa n. 7kertaa, kävin vertaisryhmässä viimeiset viisi vuotta kerran viikossa ( antoisaa, helpottavaa, että sai jossain puhua tunnoistaan vapaasti, ja oli kuuntelijoita> vertaisia).
Uskon asiat olivat monasti mielessä elämän varrella, mutta ei siihenkään päässyt sisälle, ei sisäistänyt?
Vuonna 2005 näin lehdestä Raamattuun tutustumis kurssin (joka toinen viikko). Sain itsestäni sen verran irti että lähdin mukaan kuuntelemaan?
Ensimmäisillä kerroilla sitä tutki vähän mielessään kaikkia mukana olevia kanssa sisaria/veljiä. En osannut puhua oikeastaan mitään. Kurssilla käytiin läpi raamatunhistoriaa ja asioita mitä oli tapahtunut. Kaikkia asioita miksi kirkoissa tehdään niin ja niin?
Pikkuhiljaa Alkoi tuntea rauhaa sisimmässään, että tästä voi löytää jotain sisältöä , elämän tarkoitusta?
Vuonna 2006 pystyin jättämään lääkityksen.
Nykyään elän täyttä elämää. Ilman jännityksiä. Olen terve. Minulla on ystäviä. Tarvitsee vain valita.
Käytän nykyään luontaistuotteita?
Uskoen ja luottaen JUMALAAN. Elämän synnyttäjään ja hengen luojaan. Hän lupaa pitää meistä kaikista huolen?
Toki itsekin pitää asian eteen jotakin tehdä. Kun on usko ja rauha sydämessä. Sitä uskaltaa olla vapaa oma itsensaä, JUMALAN luoma ihminen.
Mutta nykyään jaksaa tehdä vaikka mitä. Ja tekemisestä nauttii.
"Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa?"
Mies 55v.
http://www.mtkl.fi/doc/REVANSSI07_3_NETTI.pdf
"Etsippäs yksi syy miksi olet tärkeä ?"
Eipäs tule kyllä mitään mieleen. En mielestäni ole missään määrin korvaamaton, kenellekään. Ja miksi olisinkaan? Tai miksi minun edes pitäisi olla, ei tämä minua vaivaa missään määrin. On kuitenkin asia, joka saa minut pysymään täällä, suunnaton mielenkiinto maailmaa ja tulevaisuutta kohtaan, niin kylmä ja pimeä kuin se onkin.
Jotkut sanovat minua sairaaksi, omasta mielestäni olen vain realisti. :)
"suunnaton mielenkiinto maailmaa ja tulevaisuutta kohtaan"
Sinullahan tuli tosi paljon mieleen eli koko maailma ,et olekkaan itseesi käpertyvä vaan ajattelet laajasti .Itselläni tuli sanoista mieleeni Jumalan rakkaus kuinka Hänen mielenkiintonsa on koko maailma johon kuulumme sinä ja minä.
Rakkain raamatunkohta on tämä Joh 3:16-17 jossa
on muutettu sana mielenkiinto rakkaudeksi sinua ja minua kohtaan .
http://www.nic.funet.fi/index/doc/bible/fi/1933,38/Joh.3.html
"Sillä niin on Jumala ..... rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa ..... tuomitsemaan ....., vaan sitä varten, että ...... hänen kauttansa pelastuisi. "
Tämän kun ymmärsin että maailma sanan paikalla on myös minun nimeni ymmärsin sen minkä vuoksi olen tärkeä.Laitappas nimesi noihin pisteitten kohdalle ja lue ääneen.
Olet tärkeä !
Sanoin, että olen realisti, joka käytännössä tarkoittaa ateistia. Minulle ainakin.
Olen löytänyt todellisesta elämästä syitä elää, ja vaikka se kova olisikin, en tarvitse mielikuvitusolentoja.
Olen miettinyt usien että ateisti vasta tarvitseekin paljon uskoa uskomalla että ei ole Jumalaa ,eikä mitään luojaa vaan kaikki on syntynyt itsestään .Vai uskooko ateisti niin?
Katsomalla ulos tuota taideteosta jota luonoksi sanotaan ei voi syntyä itsestään .Kaikki nuo kauniit värit jne .
Näytän sinulle taulua seinälläni ja kysyt kuka sen on tehnyt ,vastaan ei kukaan se on vaan poksahtanut siihen ,noh sellasta et usko mutta uskot että kaikki muu on tullut alkuräjähdyksenä tms ettei tarvitse olla mitään taiteilijaa.
Voi olla kömpelö esimerkki mutta ainakin itse olen saanut kokea Jumalan uudestisynnyttävän voiman eikä mikään voi tätä uskoani romuttaa .Ei mikään ahdistuskaan eikä tuska ,tätä ilosanomaa tahdon olla kertomassa kaikille kaikkialla :)
Sinäkin joka koet tänään ettet jaksa uskoa mihinkään ,rukoile sanoin "lisää minulle uskoa" saat satavarmasti kokea että elämässäsi alkaa tapahtumaan .
"Olen miettinyt usien että ateisti vasta tarvitseekin paljon uskoa uskomalla että ei ole Jumalaa ,eikä mitään luojaa vaan kaikki on syntynyt itsestään .Vai uskooko ateisti niin?"
Ei se ole uskoa, vaan tietoa kunnes toisin todistetaan.
"Katsomalla ulos tuota taideteosta jota luonoksi sanotaan ei voi syntyä itsestään .Kaikki nuo kauniit värit jne ."
Miksei luonto olisi voinut syntyä itsestään? Miksi luulet, että se sinua varten olisi syntynyt?
"Näytän sinulle taulua seinälläni ja kysyt kuka sen on tehnyt ,vastaan ei kukaan se on vaan poksahtanut siihen ,noh sellasta et usko mutta uskot että kaikki muu on tullut alkuräjähdyksenä tms ettei tarvitse olla mitään taiteilijaa."
Olipas muuten melkoisen kömpelö, joo...
"itse olen saanut kokea Jumalan uudestisynnyttävän voiman eikä mikään voi tätä uskoani romuttaa. Ei mikään ahdistuskaan eikä tuska ,tätä ilosanomaa tahdon olla kertomassa kaikille kaikkialla :)"
Ei, ei edes tosiasiat voi romuttaa uskoasi, valitettavasti.
Älä kerro siitä ihmisille, sillä se ei ole todellista. Kaikki tapahtuu vain sinun pääsi sisällä, ja kaikki eivät halua samaa aivopesua. Joten usko sinä, mutta muut jätä rauhaan, pyydän.
"Sinäkin joka koet tänään ettet jaksa uskoa mihinkään ,rukoile sanoin "lisää minulle uskoa" saat satavarmasti kokea että elämässäsi alkaa tapahtumaan ."
Tapahtuuko jotain, jos rukoilen? Mitä? Uskon kyllä jumalaan oitis kun hän todistaa minulle olemassaolonsa.
Emme kuitenkaan pysty selittämään miten tietoisuus ja kyky mielikuvitukseen ovat mahdollisia. Miten esimerkiksi värien näkemisen tai ilon KOKEMUS tapahtuu tälle jollekin johon viittaamme sanalla Minä: voimme sanoa, että sähkö liikkuu synapsien välillä aivoissa, mutta se ei selitä kokemusta. Voimmehan olettaa, kuten monet ihmiset tekevätkin ja liittävät tähän uskoonsa moraali- ym. oppeja, että on olemassa jokin (olento/äly) joka loi maailmankaikkeuden. Tämä on kuitenkin ongelmallista, sillä kyseessä on väite, jota ei voida todistaa oikeaksi eikä vääräksi. Mitä jumala edes on? Mitä termillä jumala oikein tarkoitetaan? Minusta tuntuu, että ihmiset viittavat jumalalla oikeastaan omaan sisäiseen kokemuksen tilaansa, sisäiseen rauhan tunteeseensa, mutta miksi projisoida tämä joksikin ulkopuoliseksi merkityksenantajaksi?
Jos ihan oikeasti oletetaan, että luonnossa havaittavan säännönmukaisuuden perusteella päätellään jumalan olemassaolo, niin mitä tästä jumalasta tiedetään? Ei voida päätellä jumalan ominaisuuksia tästä johtopäätöksestä. Sitä paitsi päättelyketju on heikko: Jotta maailma olisi olemassa sen eri osien täytyy olla melko hyvin toisiinsa sopivia ja yhdenmukaisia (vertaa evoluutioon: eri eliölajit olisivat potkaisseet tyhjää jo kauan sitten, jos ne eivät olisi sopeutuneet suhteessa muun luonnon asettamiin olosuhteisiin). Lisäksi kannattaa muistaa, että ihmiset ovat hyviä näkemään säännönmukaisuuksia sielläkin missä niitä ei ole.
Lisäksi uskontojen opit ovat meille kulttuurin antamia tapoja tulkita maailmaa. Vain koska monet ihmiset uskovat johonkin ei tarkoita, että se olisi totta. Todella harvoin uskonnon seuraajan usko perustuu siihen, että hän todella olisi itse rationaalisen päättelyn kautta päätynyt uskontoon. Yleensä uskova vain omaksuu kulttuurin yleisiä ajattelutapoja ja liittää niihin omia tuntemuksiaan, mutta tämä ei tee hänen uskoaan todeksi. Voimme olettaa, että maailmankaikkeus on ollut aina olemassa tai sitten syntynyt spontaanisti tai sitten sen on jokin niin sanotusti luonut. Mutta miten tästä hypätään eri uskontojen käsityksiin luojasta ja sen ominaisuuksista, kuten hyvyys, rakkaus, kaikkivaltius jne. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että uskonnot ovat pohjimmiltaan syntyneet ihmisten halusta antaa merkitys omalle olemassaololleen (ilman että he ovat itse tätä prosessia tiedostaneet). Tämä tarkoituksen antava tekijä on projisoitu ulkopuoliseksi tahoksi (jumala), joka antaa merkityksen. Näin ihmisten luomat uskomukset ja tulkinnat ovat alkaneet tavallaan elää omaa elämäänsä (tarkoitus tulee joltain suuremmalta, paremmalta; ihmisen ihanteelta) ja säätelevät ihmisten yhteisöllistä toimintaa. Vaikka ihmiset itse saavat tämän säätelyn aikaan, niin he olettavat, että se tuleekin ulkopuolelta.
Minulle riittää hyvin se, että me itse luomme elämällemme ja olemassaolollemme tarkoituksen. Miksi sen pitäisi tulla joltain kuvitteelliselta ulkopuoliselta tekijältä? Silloinkin kun katsomme luontoon ja näemme kauneutta, niin itse me loppujen lopuksi sen kokemuksen saamme aikaan ja annamme sille sen merkityksen.
Emme pysty VIELÄ selittämään. Metodit kehittyvät, tiede edistyy. Se, ettei näitä vielä kyetä selittämään, ei tarkoita ettäkö selitystä pitäisi yliluonnollisuudesta hakea.
Muuten olen samaa mieltä kanssasi.
optimistinen tieteen mahdollisuuksien suhteen. Tieteelliset teoriat ovat aina yksinkertaistuksia todellisuudesta, ne rajaavat enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti jonkin todellisuuden alueen josta joitain piirteitä korostetaan ja toisia piirteitä vähätellään. Teoriat alkavat yleensä enemmän tai vähemmän valistuneista oletuksista, joille haetaan havannoista tukea. Tai sitten voidaan hoxata, että jotkin tietyt havainnot muodoistaisivat toimivan teorian. Silloin on aina hauskaa kun havainnot ovat sellaisia, että niitä voidaan tulkita jokaisen kilpailevan teorian kannalta toimivasti.
Voidaan tietenkin kuvitella, että joskus ihmiset saavuttaisivat kaiken mahdollisen tiedon, mutta tässä tilanteessa he eivät voisi tietää itse tietävätkö he kaiken vai eivät. Tämä on kuitenkin longshotti-oletus, emme voi tietää millainen todellisuus on, voimme vain tietää millaisena todellisuus ilmenee suhteessa meihin.
Ja joo, yliluonnollinen voidaan käsittää joksikin sellaiseksi mitä emme vielä osaa selittää ja sitten kun jälkeenpäin asiaa katsotaan niin se onkin ihan luonnollinen ja yksinkertainen asia. Varmaan kännykällä toiselle puolelle maailmaa puhuminen näyttäisi yliluonnolliselta kivikauden ihmiselle, joka varmaankin liittäisi kyseiseen viestitysmuotoon uskonnollisia piirteitä omien ennakkoluulojensa pohjalta. Ei hänellä olisi käsitystä radioaalloista, jotka matkaavat satelliittien välitykselle toiselle puolen Tellusta. Hänellä ei olisi perustaa minkä pohjalta tulkita matkapuhelimen toimintaperiaatetta.
Ajatellaanpa näin: jotkut tulkitsevat jotain "vielä tuntematonta luonnonilmiötä" avaruusolioiden aluksiksi tai enkeleiksi tai joksikin muuksi "yliluonnolliseksi". Tästä "luonnonilmiöstä" ei kuitenkaan vielä osata sanoa mitään, joten emme vielä tietäisi mistä puhuisimme ja miten se liittyy muihin luonnossa oleviin ilmiöihin, jotka jo tunnemme. Kuitenkin tulevaisuudessa ihmiset yhdistelisivät asioita (teorioita, ilmiöitä, havaintoja) uudella tavalla ja löytäisivät luonnollisen selityksen ilmiölle. Tällöin siitä tulisi meille ihmisille luonnonilmiö ilman lainausmerkkejä, koska pystyisimme sijoittamaan sen omiin käsitejärjestelmiimme, joiden kautta maailmaa tulkitsemme. Eli yliluonnollinen-luonnollinen jaottelu on viime kädessä kielellinen juttu ja sitä kautta myös ohjaa käsityksiämme.
Mutta eivät kysymykset tule koskaan loppumaan.
Yli 50 vuotta olin uskossa ja rukoilin. En mitään itselleni pyytänyt. Jo nuorena minulla annettiin vakava sairaus. Paranin siitä vaikka jälkensä jätti. Työn lopetti vielä vakavampi sairaus. Eikä sekään riittänyt. Vielä piti tulla syöpä.
Että se uskosta ja rukouksen voimasta.
oot löytänyt merkityksen uskonnosta jos koet sen tuovan iloa ja tarkoitusta elämääsi. Itse tosin en uskonnoista välitä vaikka olemassaoloa ja muita vastausta vaille jääviä kysymyksiä onkin jännää pohtia kerta kerran jälkeen. Eikös asioiden merkitys tule jo siitä, että ne ovat itselle jollain tapaa tärkeitä? Jokin asia on minulle tärkeä, joten sillä on merkitystä (jos ei muille, niin ainakin minulle, mikä riittää tekemään siitä merkityksellisen ja arvokkaan).
Syy miksi olen tärkeä on se, että olen olemassa. Elämässä on iloisiakin asioita, vaikka niitä onkin joskus niin vaikeaa löytää. Ei sillä väliä kuinka yhdentekeviä jotkin asiat ovat muulle maailmalle, mutta jos ne ovat minun mielestäni iloisia asioita, niin silloin ne ovat arvokkaita.
Ja olen kyllä yksinäinen, sillä pelkään muita ihmisiä, mutta siitä huolimatta uskon, että joskus kohtaan sen ihanan ihmisen jonka kanssa voin kulkea elämää yhdessä.
Elämän merkitykset varmaankin melko pitkälti rakentuvat, sille että asetamme itsellemme tavoitteita (joiden tosin pitää olla riittävän realistisia, sillä siitähän itku syntyy jos kokee jatkuvasti epäonnistumisia). Ja jos tavoitteet ei täyty, niin ei pidä antaa sen lannistaa.
Lyhyesti sanottuna elämänhalu perustuu sille, että kokee olemassaolon mielekkääksi.
"Itse tosin en uskonnoista välitä vaikka olemassaoloa ja muita vastausta vaille jääviä kysymyksiä onkin jännää pohtia."
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
"vaikka niitä onkin joskus niin vaikeaa löytää"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
"Ja olen kyllä yksinäinen, sillä pelkään muita ihmisiä"
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
"Lyhyesti sanottuna elämänhalu perustuu sille, että kokee olemassaolon mielekkääksi."
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
LyhyestiSunnuntaiksi LEENA LUOKKAMÄKI
sunnuntai 14.10.2007
Usko vai epäusko
Suuri Vapahtajamme Jeesus Kristus.
Sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Minä uskon, mutta auta minun epäuskoani.
Auta meitä uskomaan, vaikka emme näe.
Auta meitä kulkemaan sanasi mukaan, vaikka emme tiedä, mihin se johtaa.
Herra, niin helposti katsomme vain itseemme ja puutteisiimme.
Opeta meitä katsomaan yksin sinuun.
Syvennä meissä luottamus siihen, että sinä viet meidät läpi pimeyden ja vaikeuksien. Saan veisata:
"Herra kädelläsi asua mä saan,
turvallisin käsi päällä maan.
Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen."
Anna kaikkien ihmisten ymmärtää, että sinä voit antaa uskon kaikkiin elämäntilanteisiin.
Sinä annat avun ahdistukseen, jossa jo melkein luovutaan toivosta.
Sinä annat uskon elämäntilanteeseen, jossa epäusko saa luovuttamaan ja nostamaan kädet ylös.
Sinä annat uskon yhteistyön voimaan, vaikka hajottavat tahot tekevät työtään.
Sinä luot uutta uskoa sinne missä on selvittämättömiä näkemyseroja.
Sinä annat voimaa pohtia uusia menettelytapoja.
Sinä annat uskon rakastaa ja keksiä keinot mennä läpi pimeän yön.
Auta meitä tuomaan apua tarvitsevia ihmisiä sinun luoksesi Vapahtaja.
Kiitos sinulle, Jeesus.
Amen.
Kerro kaverille /Tulosta
"Ja olen kyllä yksinäinen, sillä pelkään muita ihmisiä"
Pysähdyin tuohon lauseesi ja jäin miettimään miksi ihmeessä ihmispelko monille asettaa sellaisia rajoja elämään ettei edes jaksa elää.
Samanlaista saviseosta olemme kaikki ,kukaan ei meistä ole valinnut vanhempiamme ,toisilla on käynyt hyvä säkä kun päässeet eliittipiireihin heti synnyttyään ja ehkä joku luulee parempi olevansa toista :)
Arvot ja tittelitkään ei muuta tästä saviseosta joskus vaan pöllyäämistä estää hienommat vaatteet ja aatteet ,mutta lopulta kaikki kuopataan ja mitään ei mukaan oteta .Tärkeintä on koota aarteita taivaisiin ja etsiä totuutta elämämme tarkoitukselle .
Kukaan toinen ihminen ei ratkaise sinun elämäsi tarkoitusta mutta elä koskaan anna kenenkään mitätöidä sitä että olet arvokas Jumalan silmissä .
muuta tarkoitusta kun hidenkin kiduttaminen?
Mitähän tarkoitit tuolla kiduttamisella?Koetko että elämä on vain ihmisen kiduttamista?
Tottahan se on että usein elämässä koemme tälläisiä kiduttavia hetkiä jos jonkinlaisia .Monesti itsekkin herään unestani ja ajattelen että onneksi kaikki oli unta ,mutta sitten havahdun ei se olekkaan unta mitä koen tällä hetkellä elossani vaan totisinta totta.kuitenkin näistä hetkistä on aina selvitty ja vaikeudet muuttuvat vahvuudeksemme siltä osin että ymmärrämme ja ehkä voimme auttaa niitä lähimmäisiä jotka eivät yksin jaksa vaan sinä ja minä voimme olla auttajina ehkä vain näin kirjoittamalla ,ken tietää ....
Äsken katsoin tv 7 aa ja siellä kerrottiin vertaus kuinka mies putos laivasta ja oli hukkumaisillaan ,hän huusi "Jumala auta" Jumala kuulee rukoukset ja hän antoi voimaa miehelle niin että hän jaksoi uida ,ranta häämötti ihan lähellä niin mies sanoi 2oisin kyllä ominkin avuin jaksanut" ja hmps voima hävisi ja loput arvaatte.
Jaksatko tosiaan omin voimin?
kaatopaikka, kynnysmatto, tukipylväs ja syntipukki. Toisten kolttoset oli aina minun syytä. Vanhemmilleni tuotin pelkkää häpeää koska en ole "ylioppilas". Olen siis koti-, koulu- ja työpaikkakiusattu. Aina tukena ja turvana toisille. Jatkuva kamppailu sairauksian ja toisten tukemisen kanssa on vienyt loputkin voimat. Koko elämä on ollut tällaista kidutusta.
Olet ensimmäinen ihminen, joka kysyy "Jaksatko tosiaan omin voimin?" Vastaus; jaksan kun on pakko vaikka tunnelin päässä ei näy valon häivääkään.
Ihmisen täytyy kääntyä "joka päivä" luojan ja Hengen valtiaan puoleen, niin valo tulee pysyväksi ja elämä maistuu? TÄYDELLISELTÄ/ elämisenarvoiselta !