Saastumisesta on puhuttu pitkään. Kuitenkin kun puhutaan ilmaston, merten ja vesistöjen saastumisesta tulisi painottaa yksilöllisiä asenteita. Yksilöiden asenteet kuten yksityisten puoluepolitiikkojen, lääninhallinnon ja kuntahallinnon piirissä toimivien yksilöiden ja yksittäisten kansalaisten asenteet ovat ratkaisevassa asemassa. Esimerkkiä huonosta asenteesta ei tarvitse hakea kaukaalta. Tarvitsee vain vilkaista Lappeenrannan Voisalmen venesatamaa jonne jopa viemäröinnin ylimenovirtaukset pääsevät aika-ajoin kuitenkin ainakin kevään sulamisvedet mutaista ojaa pitkin; tai vaikkapa Voisalmen salmea Lappeenrannassa jossa lilluvat niin autojen pyörät kuin limalautatkin. Lappeenrannan päättäjät pitävät tätä ehkä pienenä asiana mutta kaikki nämäkin vedet ovat enemmin tai vähemmin saastuneita ja virtaavat Itämereen lopulta. Ne eivät ole pahiten saastuttavia tekijöitä mutta osa kokonaiskuormituksesta. Kysymys on siis asenteista jotka koskevat niin poliittisia päättäjiä kuin myös yksittäisiä kansalaisia jotka roskaavat luontoa myös Lappeenrannankin lähisaarissa. Pieniltäkin kaupungeilta tulisi edellyttää päästöongelmiin tarttumista ponnekkaammin kuten juuri Lappeenrannalta Voisalmen ruoppaamista, roskien poistamista ja alueen ehostamista sekä perusviemäröinnin korjaamista. Myös Lappeenrannan Rakuunalahti on tullut päästöongelmaksi kun kaupunki alkoi täyttämään sitä vain saadakseen pienen viheralueen, jollaisia kaupungissa on muutenkin yllin kyllin. Niitä vain ei ole hoidettu ja usein niitä saatetaan käyttää puuvarastoina joissa puuraaka-aineet usein lahoavat, kuten juuri Voisalmen salmen läheisyydessä, tai puut jopa kaatuvat jo sähkölinjojen päälle.
Vieläpä Lappeenranta on alkanut harjoittamaan primitiivistä puiden kuivaamista pystyyn, kuten Tyysterinemellä, jossa Tyysterniemen koulun lähellä Haapojen alaosa kuoritaan ja näin aiheutetaan se, että haapapuista ei saada edes haapalautaa, tuskin kunnollista energiapuuta.
Kunta-ajattelussa onkin vallalla paremminkin hulluttelumuoti, eikä järkevä tarveharkinta ja riittävän vastuullinen suhtautuminen ympäristöön.
Sitten vielä otsikoidaan uutissivuilla:” Venäjän puutullit vievät jopa kuusitoistatuhatta työpaikkaa”.
Minusta Venäjän puutullipäätös on jopa harvoja Venäjän talousajattelun uusia suuntauksia edustavia päätöksiä joka myötäilee Live Earth –periaatteita. Arala-järven tuhot ja ehkä mutkin ympäristöongelmat Venäjällä ovat herättäneet päättäjät idässä ajattelemaan ympäristöä tarkemmin ja pyrkivät korjaamaan tilanteen ja liikahakkuut puutullien avulla. Suomessa ja EU:ssa ollaan vain liian narsisteja oman talouden ja teollisuuden rakenteen suhteen. Politiikot eivät puhu paljon muuta metsänhoidosta, paitsi kuten ministeriö, että ”Metsän pohjan energian hyödyntäminen”.
Pitäisi olla laskelmallisempi ja puhua vaikkapa puun tarkemmasta, lajitellusta käytöstä, jossa erotellaan sahatavara, selluloosaraaka-ainepuu ja pelkkä energiapuu tarkemmin, ja joita varten tehdään varastoja, eikä kuten Lappeenrannassa lahotetaan puita viheralueelle, Vaikuttaa siltä, että Suomessa Politiikot ja Presidentti ovat vetäytyneet ympäristökysymyksistä, ja että EU:n sijoitusklaanien edut käyvät muiden edelle – myös palkkakysymyksissä. Puun tarkennettu
hyötykäyttö lajitteluineen kun toisi ainakin tuon kuusitoistatuhatta uutta työpaikkaa Suomeen ja
olisi Live Earth-periaatteitakin paremmin edustava.
Luonnon raaka-ainevaroja ryöstetään surutta ilman, että edes metsähakkuumetodeita kehitetään järkevämmiksi ja luontoystävällisemmiksi, harvennushakkuita suosiviksi, paremmin ekologisesti suunnitelluiksi; avohakkuumetodien ja metsiä raiskaavan kyntämisen tilalle. Varsinkin kuntien
hakkuusuunnittelu takeltelee pahasti kun puut usein jo pyrkivät kaatumaan pyöräteidenkin päälle. Paljonkin voitaisiin lisätä tienreunus ja -pyörätiehakkuita josta saatava puuraaka-aine tietenkin
hyödynnetään teollisesti tai muutetaan lämmöksi ja sähköksi. Tämä kaikki tietenkin säästäisi
metsävaroja tuntuvasti samalla
Vieläpä Lappeenranta on alkanut harjoittamaan primitiivistä puiden kuivaamista pystyyn, kuten Tyysterinemellä, jossa Tyysterniemen koulun lähellä Haapojen alaosa kuoritaan ja näin aiheutetaan se, että haapapuista ei saada edes haapalautaa, tuskin kunnollista energiapuuta.
Kunta-ajattelussa onkin vallalla paremminkin hulluttelumuoti, eikä järkevä tarveharkinta ja riittävän vastuullinen suhtautuminen ympäristöön.
Sitten vielä otsikoidaan uutissivuilla:” Venäjän puutullit vievät jopa kuusitoistatuhatta työpaikkaa”.
Minusta Venäjän puutullipäätös on jopa harvoja Venäjän talousajattelun uusia suuntauksia edustavia päätöksiä joka myötäilee Live Earth –periaatteita. Arala-järven tuhot ja ehkä mutkin ympäristöongelmat Venäjällä ovat herättäneet päättäjät idässä ajattelemaan ympäristöä tarkemmin ja pyrkivät korjaamaan tilanteen ja liikahakkuut puutullien avulla. Suomessa ja EU:ssa ollaan vain liian narsisteja oman talouden ja teollisuuden rakenteen suhteen. Politiikot eivät puhu paljon muuta metsänhoidosta, paitsi kuten ministeriö, että ”Metsän pohjan energian hyödyntäminen”.
Pitäisi olla laskelmallisempi ja puhua vaikkapa puun tarkemmasta, lajitellusta käytöstä, jossa erotellaan sahatavara, selluloosaraaka-ainepuu ja pelkkä energiapuu tarkemmin, ja joita varten tehdään varastoja, eikä kuten Lappeenrannassa lahotetaan puita viheralueelle, Vaikuttaa siltä, että Suomessa Politiikot ja Presidentti ovat vetäytyneet ympäristökysymyksistä, ja että EU:n sijoitusklaanien edut käyvät muiden edelle – myös palkkakysymyksissä. Puun tarkennettu
hyötykäyttö lajitteluineen kun toisi ainakin tuon kuusitoistatuhatta uutta työpaikkaa Suomeen ja
olisi Live Earth-periaatteitakin paremmin edustava.
Luonnon raaka-ainevaroja ryöstetään surutta ilman, että edes metsähakkuumetodeita kehitetään järkevämmiksi ja luontoystävällisemmiksi, harvennushakkuita suosiviksi, paremmin ekologisesti suunnitelluiksi; avohakkuumetodien ja metsiä raiskaavan kyntämisen tilalle. Varsinkin kuntien
hakkuusuunnittelu takeltelee pahasti kun puut usein jo pyrkivät kaatumaan pyöräteidenkin päälle. Paljonkin voitaisiin lisätä tienreunus ja -pyörätiehakkuita josta saatava puuraaka-aine tietenkin
hyödynnetään teollisesti tai muutetaan lämmöksi ja sähköksi. Tämä kaikki tietenkin säästäisi
metsävaroja tuntuvasti samalla
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.