Mulla on _aina_ ollu vääristynyt minä kuva vaikken koskaan ole ollut lähelläkään ylipainoa. Mut kun koulut alko se vaan paheni ja nyt on vähä alle kuukauden syömättömyydellä ja hullulla liikkumisella tippunut melkein seitsemän kiloa eli unelma paino here we come!
... Mutta totta puhuen tää on pelottavaa, sillä en tunne enään itseäni. Vanhemmat vauhkoaa kun kuulemma olen laihtunut silmissä aivan liikaa ja liian lyhyessä ajassa. Tää siis lähti aivan normi laihdutuksesta, mutta loppua ei näy, ehei. Enkä itse näe mitään eroa peilistä, päin vastoin.
Joten itse kysymykseen... Voiko tää alkaa olemaan jo syömishäiriöö?
... Mutta totta puhuen tää on pelottavaa, sillä en tunne enään itseäni. Vanhemmat vauhkoaa kun kuulemma olen laihtunut silmissä aivan liikaa ja liian lyhyessä ajassa. Tää siis lähti aivan normi laihdutuksesta, mutta loppua ei näy, ehei. Enkä itse näe mitään eroa peilistä, päin vastoin.
Joten itse kysymykseen... Voiko tää alkaa olemaan jo syömishäiriöö?
Vastaukset 2
Vanhimmat
mielestäni kyllä.. mutta muista että syömishäiriö on mielisairaus josta on vaikea päästä eroon, tuskin koskaan, se jäytää sun päässäs loppuelämäsi.. mä haluisin parantua mutta se on vaikeaa.
Anoreksia on mielenterveyteen liittyvä sairaus, mutta siitä voi todellakin parantua. Uusimman tutkimuksen mukaan 75% sairastuneista on viiden vuoden kuluttua täysin oireettomia ja voivat elää normaalia elämää ajattelematta ruoka-asioita. Pääasia on, että hoitoon pääsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.