"Kynätunnit"

esmerkiks

Jos merkkaa tunteja työnantajan tuntilistaan ja ottaa palkkaa, ei syyllisty mihinkään rikokseen, eli jos ja kun ei rikosta ei siis seuraamustakaan,tällaisessa tapauksessa on kyse lintsaamisesta, perustuu siihen ,että työnantajan tulee pitää homma niin hanskassa, että on tietoinen kunkin työntekijän tekemisistä, siis myös siitä, että onko palkka ansaittu todellisten tehtyjen tuntien vai kynäjäljen mukaan. Mutta mikäli jälkeenpäin ilmeneekin jotain eroavaisuutta maksetun palkan ja todellisen tehdyn työn eli tuntimäärän, urakan tms välillä, saattaa tulla eteen takaisinmaksu,vähintään joutuu selvittämään miten eroavaisuus korvataan, jolloin katsotaan onko työnantajalla mahdollisuutta takaisinsaantiin. Yleensä tällaisessa vaiheessa ko. työntekijä on jo saanut lopputilin, siirretty toisiin tehtäviin, palkka on tarkistettu, työnantajan työnjohto on vaihdettu tms. Pahimmassa ko.tilanteen seuraamuksessa kuvioon astuu hommaa "hoitamaan" lakimiehet, jolloin alkavat ansaita vain lakimiehet, eli ratkaisemattoman riidan loppua ei näy kovin helposti.
Meidän firmassa tunti-ilmoitus on niin absoluuttinen, se tarkistetaan joka palkanmaksun yhteydessä, jokainen ilmoitettu tunti tarkistetaan ja mahdolliset eroavaisuudet korjataan, on inhimillistä, että virheitä voi sattua myös vahingossa. Tämä toimii hyvin, palkka tulee niinkuin pitääkin, huomatut virheet korjataan muitta mutkitta. Eli järjestelmä on niin hyvä, että työnantajat voisivat ottaa opikseen. Työntekijän myös tulee ottaa vastuu tekemisistään, vastuu ulottuu tunti-ilmoitukseen asti. Työntekijää voi myös opastaa ja valistaa täyttämään tunti-ilmoitus vastaamaan todellisuutta, jolloin ei edes tarvitse mainita epätodellisen tunti-ilmoituksen rankimmista seuraamuksista, joita ovat juuri lopputili, takaisinmaksu, puhumattakaan negatiivisen maineen ottaminen harteilleen, kovatkin oikeudenkäyntikulut jne.