Olen menossa naimisiin lesken, jolla on perittyä omaisuutta 1 000 000€. Heiltä ei jäänyt lapsia.
Vainajalla ja leskellä on sisaruksia, ja heillä lapsia.
Itse olen eronnut ja minulla on yksi lapsi.
Omaisuutta minulla on 500 000€.
Tarkoituksena olisi laatia avioehto jossa varat säilyisivät kummankin "omassa" suvussa, eli kuolleen suvulle ei olisi tarkoitus jättää mitään, vain omille sisaruksille ja heidän lapsilleen, ja minun varani tietysti omalle lapselleni.
Käykö tämä päinsä, ja millaiset paperit siihen täytyy laatia?
En osaa lukea noita "perintökaaria" niin että ymmärtäisinkin jotain, joten jos joku vaivautuu vastaamaan, niin selkokielelellä, kiitos.
Vainajalla ja leskellä on sisaruksia, ja heillä lapsia.
Itse olen eronnut ja minulla on yksi lapsi.
Omaisuutta minulla on 500 000€.
Tarkoituksena olisi laatia avioehto jossa varat säilyisivät kummankin "omassa" suvussa, eli kuolleen suvulle ei olisi tarkoitus jättää mitään, vain omille sisaruksille ja heidän lapsilleen, ja minun varani tietysti omalle lapselleni.
Käykö tämä päinsä, ja millaiset paperit siihen täytyy laatia?
En osaa lukea noita "perintökaaria" niin että ymmärtäisinkin jotain, joten jos joku vaivautuu vastaamaan, niin selkokielelellä, kiitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ihan oikeasti tuollaiset määrät rahaa, teillä on varaa maksaa asianajajalle.
Onko kaikki omaisuus vainajalta tullut testamentilla?
Miksi vainajan toissijaiset perilliset halutaan unohtaa? Vainajan rahat on hänen sukunsa "omia" rahoja.
Kaiva kuvettasi ja mene kysymään vainajan testamentin kanssa toissijaisten sukulaisten perintöäikeudesta.
A:n nettovarallisuus on 1.000.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 500.000 EUR
A:lla ei rintaperillisiä, B:llä on.
Pelkkä avioehto ei riitä toteuttamaan "tahtotilaanne", A:n on laadittava lisäksi testamentti. B:n ei tarvitse, hänet perii lapsensa (sukunsa siis) "automaattisesti".
Tilannetta muuttaa jos A:n saama perintö on tullut edelliseltä miesvainajaltaan, oletan ettei ole. Syy miksi se vaikuttaa, selvinnee kun luet erilaisista tapauksista, niin selkokielellä kirjoitettu kuin osaan.
_____________________
TAPAUS 1.
Ei avioehtoa, ei testamentteja.
A kuolee ensin.
B saa tasinkoa 250.000 EUR ja sitten perii 750.000 EUR kuolleelta lapsettomalta puolisoltaan. Perinnöstä maksetaan veroa, tasingosta ei.
Kun B vuorostaan kuolee, hänen lapsensa ei perisi 1.500.000 EUR (tai mitä omaisuutta silloin onkaan), vaan puolet palautuu A:n sukuun perintökaaren mukaan.
_____________________
TAPAUS 2.
Kuten yllä, mutta B kuolee ensin.
Vaikka A on varakkaampi, ei hänen ole pakko maksaa B:n kuolinpesään tasinkoa (poikkeaa siis avioerosta). B:n lapsi perii 500.000 EUR
Kun A kuolee, hänet perii sukunsa perintökaaren mukaan... pistän loppuun missä järjestyksessä.
_____________________
TAPAUS 3.
On totaalinen avioehto, mutta ei testamentteja.
Jos A kuolee ensin, ei tasinkoa makseta. Mutta koska hän on lapseton, perii edelleen B hänet... nyt siis 1.000.000 EUR josta maksaa perintöverot.
Loppu menee kuin tapauksessa 1.
Tässä tilanteessa jos B olisikin kuollut ensin, ei avioehdollinen tilanne eroa tapauksesta 2.
_____________________
TAPAUS 4.
Ei avioehtoa, mutta A:lla on testamentti sisarensa tytär N:n eduksi.
A kuolee ensin, B saa tasinkoa 250.000 EUR. N:n perii 750.000 EUR
Kun B kuolee, hänen lapsensa perii 750.000 EUR (tai mitä on jäljellä sinä päivänä)
_____________________
TAPAUS 5.
On totaalinen avioehto, ja A:lla on testamentti sisarensa tytär N:n eduksi.
A kuolee ensin, B ei saa tasinkoa eikä tietenkään perintöäkään. N:n perii 1.000.000 EURa kokonaan. B:n lapsi aikanaan vanhempansa.
============================
Ja sitten lainaus perintökaaresta:
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Ei ole kauan, kun huomautin samasta asiasta, mutta on tainnut jo sinulta oppi unohtua.
>>TAPAUS 3.
On totaalinen avioehto, mutta ei testamentteja.
Jos A kuolee ensin, ei tasinkoa makseta. Mutta koska hän on lapseton, perii edelleen B hänet... nyt siis 1.000.000 EUR josta maksaa perintöverot.
Loppu menee kuin tapauksessa 1.>TAPAUS 1.
Ei avioehtoa, ei testamentteja.
A kuolee ensin.
B saa tasinkoa 250.000 EUR ja sitten perii 750.000 EUR kuolleelta lapsettomalta puolisoltaan. Perinnöstä maksetaan veroa, tasingosta ei.
Kun B vuorostaan kuolee, hänen lapsensa ei perisi 1.500.000 EUR (tai mitä omaisuutta silloin onkaan), vaan puolet palautuu A:n sukuun perintökaaren mukaan.
Siis A:n saama perintö on hänen kuolleelta mieheltään. Mitä se vaikuttaa?
Heillä oli yritys, joka oli miehen omistama, ja leski työntekijä.
Miehen kuoltua yllätäen, verottaja otti osansa jonka maksamiseksi yritys oli myytävä. Yrityksen kiinteistö jäi leskelle ja on nyt vuokralla yrityksen ostaneella jatkajalla.
Talo ja huvila jäivät omaan käyttöön.
Heidän omaisuutensa oli itse luotua, ei perittyä, kuten omani varatkin.
Vainajan suku ei tällaisia pikkurahoja kaipaa ja luvutkin ovat lähinnä ohjeellisia.
Itse en ole vainajan sukulaisia koskaan nähnytkään ja leskikin vain lähinnä omissa häissään.
Tulemme molemmat köyhistä suvuista ja sisaruksillamme olisi kovastikin tarvetta rahalle.
Haluaisimme jättää varamme heille, omille verisukulaisillemme, emmekä vainajan suvulle joka kävi peräkärryjen kanssa "lohduttamassa" leskeä. Veivät samalla "heidän suvun perintöhuonekaluja" ja ties mitä.
Tapaus 5. siis toteuttaa toiveemme pitää kovalla työllä hankitut varat omilla verisukulaisillamme?
Vainajan suku ei kai minua voi periä missään tilanteessa, vai voiko, jos kuolen ensin?
Suhteemme on vielä "vaiheessa", ja raha-asioista puhuminen tuntuu kiusalliselta.
Ei tulisi mieleenkään mennä kyselemään lakimieheltä tällaisiä perusasioita tässä vaiheessa. Taitaa maksaakin kolmisensataa tunnilta? Oma viimeinen tuntipalkkani oli reilusti alle kymmenesosa siitä.
Leski ei liion ilahtunut saamistaan perintöveroista.
Jos ostamme yhteisen asunnon, ei elämiseen ja sairastamiseen sitten jääkään mitenkään valtavasti, emmekä toki kaipaakaan kuin tavallista vaatimatonta loppuelämää.
Pois annmme niin paljon kuin mahdollista koska koemme perintöveron vääryytenä.
Suomessa yrittämisen kannatavin osa-alue on verosuunnittelu ja sama koskee jopa kuolemaa.
Aika kummallista minusta.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
"Siis A:n saama perintö on hänen kuolleelta mieheltään. Mitä se vaikuttaa? "
Lue tuosta yltä. Se vaikuttaa siten, että A ei voi testamentilla määrätä omaisuudesta, jonka hän on saanut perintönä mieheltään. Se on menevä A:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille, jotka ovat A:n verisukulaisia. Asiassa ei ole mitään merkitystä sillä, mistä A:n perintönä saama omaisuus on peräisin. Kun et tunne A:n miehen sukua, niin mistä tiedät mitä he kaipaavat ja mitä eivät.
"Leski ei liion ilahtunut saamistaan perintöveroista. "
Leski sai kyllä perintöä enemmän kuin perintöveroa, että kyllä siitä jäi rahaakin.
Jos suhteenne on vaiheeessa, niin kannattaa vaan keskittyä sen suhteen hoitamiseen eikä vaivata päätään toisten ihmisten rahoilla.
Naisystävältäni meni mies ja verojen takia työpaikka. Jäihän siitä käteenkin, mutta oman kertomansa mukaan olisi mieluummin pitänyt miehensä ja työnsä.
Se että kuolleen miehen sukulaiset eivät hänen rahojaan kaipaa, on minun mielipiteeni. Minusta heille riittää se minkä kävivät lesken kotoa noin vain noutamassa "tämä kuuluu meidän suvulle" periaatteella.
Juorukalenterin mukaan heidän tulonsa ja omaisuutensa on valtava meihin verrattuna, joten en katso heidän enempää tarvitsevan. Varmasti he toki ottaisivat vaikka kaiken. Mieluummin kuitenkin antaisin veljelle jonka talo on joutumassa vasaran alle.
Hänen raha-asioillaan todellakin vaivaan päätäni.
Vaivaako sinua minun mainitsemani rahasummat? Kuten sanoin, ne ovat viitteellisiä, eivätkä suinkaan makaamassa käteisenä tilillä, vaan normaalina omaisuutena, autoina mökkinä, asuntona jne. Ei tässä sen kummempia "miljonäärejä" olla kuin kukaan naapurikaan, joten aika turha kadehtia.
Tuossa ekassa tapauksessa aikaisempi oikaisusi oli mielessä, toisessa kohtaa en tullut ajatelleeksi asiaa loppuun saakka. Jatkossa muistanen.
Sillä on paljonkin merkitystä jos A on saanut perintönä (ilman testamenttia) lapsettomana kuolleelta mieheltään X tuon miljoonansa. En koko "tapausketjua" toista tuolta olettamalta. Kysy tarkennusta jos kaipaat.
A:n nettovarallisuus on 1.000.000 EUR
B:n nettovarallisuus on 500.000 EUR
A:lla ei rintaperillisiä, B:llä on. A ja B ovat solmineet avioliiton.
Leskirouva A siis on "saanut" koko omaisuutensa aviopuolisoltaan X:ltä, sovitaan että A oli "varaton" puoliso tuossa avioliitossa (eikä uudessakaan ole omaisuuttaan kartuttanut). X:llä ja A:lla ei ollut avioehtoa, eikä mitään testamentteja. Silloin A on saanut ensin tasinkoa 500.000 EUR kun X kuollut, ja sitten perinyt X:ltä 500.000 EUR josta maksanut perintöveroa.
Jos nyt uudessa avioliitossa A kuolee ensin. Heillä nyt avioehto A:n ja B:n kvälillä, ja A:lla vielä testamentti sisaren tyttärensä N:n eduksi... NIIN :
B ei peri mitään, eikä saa tasinkoa. Hänelle tosin jää elinikäinen hallintaoikeus A:n ja hänen yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon, riippumatta kuka sen omistaa perinnönjaon jälkeen.
A:n pesästä puolet menee hänen testamentistaan huolimatta ensimmäisen miesvainajansa X:n suvulle (perintökaaren mukaisessa järjestyksessä). Toinen puolikas menee N:lle, kuten oli A:n viimeinen tahto.
JOS aikanaan X olisikin testamentannut omaisuutensa A:lle, hän olisi edelleen saanut tasinkona 500.000 EUR ja perinyt 500.000 EUR ... mutta nytpä A:n kuollessa ei mitään palautuisi X:n sukuun.
JOS olisi ollut totaalinen avioehto A:n ja X:n välillä, mutta EI testamenttia... silloin A ei olisi saanut tasinkoa, mutta olisi perinyt 1.000.000 EUR (josta maksanut perintöveroa). Jos nyt A kuolee ensin, hänen KOKO omaisuutensa palautuu X:n sukuun ... eikä hän ole voinut testamentata siitä mitään. Tietenkin jos aikaa kulunut ja A kartuttanut X:n kuoleman jälkeen omaisuuttaan, sen voi testamentata vapaasti.
============================
JA sitten kommentteja kirjoitukseesi:
>
Elleivät kaipaa, niin X:n sukulaiset voivat kieltäytyä A:lta palautuvasta perinnöstä... kun A kuolee (riippumatta kuoleeko ennen sinua vai jälkeesi). Mutta jos kerran huonekalujakin olivat hakeneet, mikä saa sinut kuvittelemaan että noin menettelisivät?
>
Ei liity perinnönjakoon millään tavalla.
>
Tämäkin merkityksetöntä kun pohditaan palautuuko X:n perintöä A:lta X:n sukuun.
>
Valitettavasti (tai onneksi... miltä kantilta katsotaan) tahtonne ei mene Suomen lain edelle. Ja kuten yllä kirjoitin, jos X olisi tahtonut tehdä sukunsa perinnöttömäksi hän olisi voinut laatia testamentin vaimonsa A eduksi... jostain syystä ei ole niin tahtonut tehdä.
>
Ei tässä tapauksessa. Kuten yllä kerroin.
>
Ei voi, lapsesi perii sinut kokonaan.
Kukapa niistä koskaan ilahtuu... mutta onneksi perinnöstä voi kieltäytyä, eikä perintövero koskaan ole yli 100%.
Enpä juuri ehdi kadehtimaan kenenkään rahoja ja miehiä, on sen verran kiirutta tässä.
Totta kai naisystäväsi olisi pitänyt miehensä. Aina vaan ei käy niin kuin haluaa. Siksipä kannattaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varautua tulevaan. A:n miesvainaja ei varautunut.
Mitä tulee toissijaisten perillisten perintöoikeuteen, niin siitä on säädetty perintökaaressa eli se on Suomen laki, jonka kansa on halunnut edustajiensa välityksellä niin olevan. Aamen.
Tätä minä vähän pelkäsinkin.
Mies kuoli äkillisesti varsin nuorena ja testamenttia ei ollut kuten ei avioehtoakaan.
Mieluummin suosisin köyhiä, mukavia ja tuttuja läheisiä kuin täysin tuntemattomia joista on vielä annettu ilkeä kuva. Onneksi rahaa saa sentään lahjoittaa kenelle haluaa. Tietäisi vain paljonko viime metreille kannattaisi jättää sairastamista varten.
Ei tämä mikään huono tilanne ole, sillä rahalla ei ole merkitystä meille koska sitä on sopivasti, emmekä sentään ole elatusvelvollisia köyhemmille sukulaisille.
Vähän vain omatunto vaivaa kun nuorilla jotka rahaa eniten tarvitsisivat, sitä ei ole.
Niinhän se kyllä oli meilläkin, kun joskus olimme nuoria. Silloin sitä ei tuntunut olevan kellään, eikä sitä niin kaivattukaan kuin nykyaikana.
Selostukset siinä välillä olivat lähinnä uteliaiden tyydyttämiseksi. Haukkuja täällä taitaa saada joka tapauksessa? Eihän se mitään.
Suurin osa A:n omaisuudesta tuli tosiaan perintönä, mutta myös myydyn yrityksen tilojen vuokrista on kertynyt kohtuullisesti, joten lisääkin on tullut.
Vielä yksi kysymys joka vaivaa. Minulle on annettu ymmärtää, että jos leski myy perimänsä omaisuuden ja pitää rahana tai ostaa jotain muuta, niin se ei olisi enää kuolleen miehen perintöä, eikä siten palautuisi miehen sukuun lainkaan. Voiko tämä pitää paikkaansa?
Kiitos vielä kerran, että jaksat nähdä vaivaa lakipykälien "suomentamiseksi"!
>
Eipä sitä kukaan meistä tiedä milloin lähtö tulee, sen vuoksi on viisasta pohtia nämäkin asiat valmiiksi ja menetellä sen mukaisesti. Ja yleensä avioehto laaditaan ennen avioliittoa yhteisestä tahdosta. Sen puuttuminen A:n ja X:n tapauksessa on tosin nyt A:n etu, kuten yllä selvitin esimerkeissä.
>
Tämän kanssa kannattaa olla varovainen, jos nimittäin lahjottaa oikein urakalla omaisuutta johon X:n sukulaisilla on A:n kuollessa perintöoikeus. Eli ennen kuin niin teette, jutelkaa ehdottomasti "livenä" juristin kanssa ... voi muuten tulla lahjoituksen saajalle ikävä yllätys kun A:n kuollessa X:n sukulaiset ryhtyvät peräämään lahjoitusta takaisin.
Ette niin, ja kukapa olisi... paitsi tietenkin alaikäsille lapsilleen jokainen vanhempi.
>
Nyt tarkkana, selvitän kerran vielä... suurin osa EI tullut perintönä, korkeintaan puolet on tullut perintönä... loput tasinkona (koska heillä ei ollut avioehtoa). Tasinkona tulleeseen osuuteen X:n sukulaisilla EI ole mitään oikeutta. JOS olisi ollut avioehto, A ei olisi saanut tasinkoa vaan silloin tosiaan pelkästään perintöä. Tätä tarkoitin, kun totesin yllä että on A:n etu ettei sitä avioehtoa ollut. Samasta syystä esim. meillä avioehto on laadittu pelkästään avioeron varalta... kun avioliittomme päättyy kuolemaan, minä tai puolisoni saa kuolinpesästä tasinkoa.
Perataanpa hieman lisää A:n ja X:n kuviota, vähän eri luvuilla kuitenkin.
A:n nettovarallisuus on 200.000 EUR
X:n nettovarallisuus on 800.000 EUR
Ei ollut avioehtoa, ja avioliitto päättyy ... tässä tapauksessa kuolemaan, mutta samoin laskettaisiin jos olisi päättynyt avioeroon. A saa kuolinpesästä tasinkoa 300.000 EUR, nyt A:n ja X:n nettovarallisuudet ovat tasattu yhtäsuuriksi.
Sitten hän perii X:n jäämistön koska ei ollut rintaperillisiä eikä testamenttia, siis 500.000 EUR kilahti kassaan. Jos X:llä olisi ollut lapsi, hän olisi perinyt tämän "automaattisesti", tai jos olisi ollut testamentti ... kuka tahansa olisi voinut periä tämän hänen tahtonsa mukaan (vaan kun ei ollut). Eli, nyt A:lla on omaisuutta 1.000.000 EUR josta X:ltä perittyä on "vain" 500.000 EUR (ei 800.000 EUR)
Jos A kuolee ennen aviopuolisoaan B:tä, ja teillä on avioehto sekä A:lla testamentti sukulaisensa N:n eduksi... saa N perintönä 50% A:n kuolinpesästä. Koska samassa suhteessa oli yllä jakautunut X:ltä tullut perintö ja A:n varallisuus (oma omaisuus lisättynä tasingolla)
>
Tämä ei pidä paikkansa, syistä jotka ehkä yllä selvinneet.
Mitä palautuu X:n sukuun ei ole A:n aikanaan saama perintö ... vaan tässä tapauksessa puolet A:n kuolinpesästä. Jos hän on ryypännyt ja rällänyt omaisuutensa sekä perintönsä, ja loput pistänyt turhuuteen niin, että kuolessaan A:n kuolinpesä onkin "vain" 200.000 EUR ... silloin palautuu X:n sukuun 100.000 EUR tuosta pesästä. Tosin jos A on eläessään lahjoittanut omaisuutensa... on X:n sukulaisilla lain antamia keinoja sen perimiseen lahjan saajalta.
Nyt sitten muutama asia joita en tiedä (en siis ole juristi), ja mihin toivoisin nimim. "nix nax" tai joku muu kuka tietää kommentoi:
1. Mitä palautuu X:n sukuun jos A onkin kartuttanut omaisuutensa omilla toimillaan 4.000.000 EURoon ... oletan että tässä esimerkissä max. 500.000 EUR
2. Jos A:n kuollessa hänen uusi "varaton" puolisonsa on elossa, eikä heilläkään ole avioehtoa... paljonko B saa tasinkoa kuolinpestä kummasakin tilanteessa (A:lla kuollessaan jäljellä 200.000 EUR, tai kartuttanut omaisuutensa 4.000.000 EURoon) ... oletan että puolet jäämistöstä josta X:n suku ottanut osuutensa.
>>1. Mitä palautuu X:n sukuun jos A onkin kartuttanut omaisuutensa omilla toimillaan 4.000.000 EURoon ... oletan että tässä esimerkissä max. 500.000 EUR>2. Jos A:n kuollessa hänen uusi "varaton" puolisonsa on elossa, eikä heilläkään ole avioehtoa... paljonko B saa tasinkoa kuolinpestä kummasakin tilanteessa (A:lla kuollessaan jäljellä 200.000 EUR, tai kartuttanut omaisuutensa 4.000.000 EURoon) ... oletan että puolet jäämistöstä josta X:n suku ottanut osuutensa.
Hyvä ettei tarvitse seuraavalla kerralla olettaa ihan yhtä paljoa... ja vielä kun muistaisi ;-)