Mun on tehtävä

joten ole huoleti, ei ollut sulle.
niin ja täähän oli n to m.

täällä oleilee kirjoitti:

joten ole huoleti, ei ollut sulle.
niin ja täähän oli n to m.

joutua mielikuvitukseni huijaamaksi. Kiitos.

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

EDD2400RH kirjoitti:

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

tänne tilität tuota katkeraa tekstiä mutta etpä sitten uskalla minulle sitä tulla kertomaan suoraan tai laittaa postia.

Olet todella raukka ihiminen..

se niin hyvä nainen kirjoitti:

tänne tilität tuota katkeraa tekstiä mutta etpä sitten uskalla minulle sitä tulla kertomaan suoraan tai laittaa postia.

Olet todella raukka ihiminen..

näinköhän olit hän joka oli kirjoitukseni innoittaja, kauniimmin sanan säilää käytteli ja sivalteli, hän ei tarvinnut tuon kaltaisia teho keinoja kuten ´sika` tai vastaavaa sanoman sisältö oli sitä tasoa tarvittaessa että ne putoili varomattoman miehen suojauksesta läpi kuin tonnin punnukset ja sen tietää hän kuka sen on kokenut kuinka se repii.

EDD2400RH kirjoitti:

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

hymyillä ja nauraa, koska synkkyys ei sovi kasvoilleni ollenkaan. En ymmärrä, miten tähän synkkyyteen oikein vaivuin. Toivottavasti en kuitenkaan katkeroidu...

Kyllä sinunkin kirjoituksesi oli sen verran tyylillä ja pitkästi kirjoitettu, että ei se nainen ole ihan noin vain mielestäsi haihtunut. Enemmänkin olisin huolissani sinun jaksamisesta. Koita nyt pitää huolta itsestäsi. En ajattele sinua pahalla vaan ainoastaan hyvällä. Tykkäsin sinusta, mutta on vaikeaa päästää toista lähelle. Ehkä olen sen verran kolhuja saanut, että ei ihan helposti luota ja kyllä selkeästi annoit ymmärtää, ettei meidän jutusta tule mitään.

EDD2400RH kirjoitti:

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

oman kaipaukseni kohteen vastaavan noin.. En tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu enkä edes sitä et mitä hän minusta oikeasti ajattelee. Ainahan sitä toivoo parasta.. Juu, tosi nopealla tahdilla olen päätöksiä tehnyt, vähän pakostakin. Eräs tapahtuma vauhditti kaikkea.. Mut en ole onnellinen tällä hetkellä. Jos muuta väittäisin, valehtelisin. Siksi kai olen aika vakava. Toisaalta se mitä minulle tapahtui, pysäytti todella. Mut elämä jatkuu, pikku hiljaa.. En haluaisi unohtaa ihastustani mut onkohan tässä enää mitään tehtävissä? Omasta näkökulmastahan katselen asiaa ja tämänhetkinen olotila tuo oman lisänsä siihen. Vaikeaa tämä on kun nähdäänkin tosi harvoin. Se näkeminen toisi minulle edes vähän toivoa..

EDD2400RH kirjoitti:

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

Et tietenkään. Sinä sanoisit mulle suoraan. Eikä tuo osukaan. Mehän tykätään... ihan sivusta huolestuin, mutta et sinä täällä sitä kertoisi. Ei tuo ole meitä ollenkaan. Perun epäilyni.

kuvitella kirjoitti:

oman kaipaukseni kohteen vastaavan noin.. En tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu enkä edes sitä et mitä hän minusta oikeasti ajattelee. Ainahan sitä toivoo parasta.. Juu, tosi nopealla tahdilla olen päätöksiä tehnyt, vähän pakostakin. Eräs tapahtuma vauhditti kaikkea.. Mut en ole onnellinen tällä hetkellä. Jos muuta väittäisin, valehtelisin. Siksi kai olen aika vakava. Toisaalta se mitä minulle tapahtui, pysäytti todella. Mut elämä jatkuu, pikku hiljaa.. En haluaisi unohtaa ihastustani mut onkohan tässä enää mitään tehtävissä? Omasta näkökulmastahan katselen asiaa ja tämänhetkinen olotila tuo oman lisänsä siihen. Vaikeaa tämä on kun nähdäänkin tosi harvoin. Se näkeminen toisi minulle edes vähän toivoa..

enkä edes tiedä oletko mies vai nainen. Piti vaan päästä sanomaan, että kai meidän polut ainakin yhtyy

paljonkin kirjoitti:

enkä edes tiedä oletko mies vai nainen. Piti vaan päästä sanomaan, että kai meidän polut ainakin yhtyy

vastasin miehelle eli nainen olen. No toivottavasti asia on niin.. :) Tulitkohan/tulikohan hän vastaan eilen lenkillä? Tai sit kaipaus tekee kepposiaan... Nään jo mitä haluan... :)

EDD2400RH kirjoitti:

Oma on ratkaisus se tässä on hyvää ja positiivista. Hyvä niin ei tarvitse muita syyttää sitten joskus kun jos huomaat että ei se ollutkaan oikea ratkaisu nämä hätäiset, lisättäköön viel et en mä sitä kuvittele enkä tarkoita että sun elämä mun kanssakaan ois onnistunut välttämättä paremmin, mut siihen tilaisuus hukattiin mut täähän on vaan elämää ja elämähän on valintojen tekemistä. Joskus onnistaa ja joskus ei sun suhteesi en onnistunut tällä kertaa, ilmeisen lopullisesti pieleen meni.

Toivottavsti ne asiat ja muutokset mitkä nyt olet tehnyt elämässäsi aika nopealla vauhdilla olivat oikesti omaa toivetta ja unelmaa, suunnitelmaa ja tarkan pohdinnan tulos eikä siinä tosiaan ole yhtään sitä että haluat näyttää ainakaan minulle, se ei olisi ollut edes tarpeen ´rakas`.

Toivon se mitä nyt olet ratkaisuja tehnyt, niin ovat aidosti harkittuja ja hyviä.
Vauhti on ollut kuitenkin kunnioitettavan joutuisa, että aikaansaamattomaksi sinua ei ainakaan voi sanoa.

Toivon että elämäsi etenee hyvin ja vanhat sanonnat kiireestä ja hätäilystä eivät olisi totta nykymaailmassa.

Vai ei tunteet ollut syvällisiä, ei se ´hiljaa` oleminen siihen liity sun tapauksessa etteikö tunteista syvällisyyttä olisi löytynyt, tunnethan sä syvästi ja vahvasti vielläkin mua kohtaan. Ilmeisesti nyt kuitenkin käytöksestä päätellen enemmän tuota tunne skaalan sitä synkempää osastoa rakkautta kun et halua osoittaa niin peität sen synkkyyteen. Väittäisin sen liittyvän sinun tapauksessasi päättäväiseen, itseppäiseen luonteeseen ja kolhittuun naisen kovettuneeseen sisimpään.

Sen minkä sanot sitä sinä et peru, et ollaan ´hiljaa` sopii mulle, muuten toi vakavuus ja synkkyys ei pue sinua ja jos jatkat kauan niin nuo uurteet ei lähde ja osaatko hymyillä edes silloin sitten kun siihen olisi aihetta.

Älä ainakaan minun takiani pilaa elämän ilon näkymistä kasvoiltasi jos nyt olet onnellinen ja jos nyt et ole onnellinen niin silloin jopa minä voisin sanoa olevani huolissani sinun puolestasi.

Ilon ja onnen luulisi näkyvän päälle päinkin ja loistavan sinusta varsinkin nyt kun paljon on elämässäsi ymmärtääkseni tapahtunut myönteistä iloa ja uutta toivoa tuovaa.

tää oli hyvälle naiselle, onnea tulevaisuuteesi

olla vaikka eräältä minulle kuuluvalta
(-mattomalta) mieheltä...niin tilaisuus yhteiselämään hukattiin ja niin edespäin.
Tunnen syvästi edelleen ja minä tiedän ihan oikeasti, että minun pitäisi ottaa luuri kauniisti käteeni ja minun pitäisi yrittää ihan aikuisten oikeasti selvittää asiat kunnolla juurta jaksain, vaikka tuskin se johtaa mihinkään kuitenkaan - siksi sitä en tee. Ja siksi kasvonuurteeni saattavat vajota alaspäin.

Olen odottanut ja kuunnellut ikäväni ääntä kolme vuotta jo. Vieläkään ei sydän tahdo uskoa, ettet taida enää tulla. Tupsahdat elämääni aina takaisin kun vähiten sitä odotan. Säkään et halua päästää lopullisesti irti. Sydämen ääni on tiukka, ei anna mulle rauhaa susta. Jostain syystä se ääni vaan sanoo, että kaikki ei sittenkään ollut vielä tässä.
Mä tiedän, sä tulet taas. Tulet silloin, kun olen hetkeksi hylännyt ikäväni. Mikset koskaan tule silloin kun ikävä on pahimmillaan. Miksen silloin saa tulla syliisi, kun kaipaus raastaa sydämen rinnasta? Tämä oli hyvälle miehelle, hyvältä naiselta.