haluaisin ihan teiltä kysyä, että miten sossut on teille ilmoittaneet:
kun edelliseen huoltosuunnitelmaan on kirjattu seuraavan pidettävän huoltosuunnitelman ajankohta (vuoden kuluttua) "lokakuun lopulla."
niin jos tämmöinen ns. epämääräinen ajankohta, niin kuinka PALJON AIEMMIN sossut ilmoittavat teille ajan?
kaivakaahan niitä teidän papereita esiin ja kahtokaa sieltä =)
kiitos jos joku vastaa, asia on nyt minulle todella tärkeä.
kun edelliseen huoltosuunnitelmaan on kirjattu seuraavan pidettävän huoltosuunnitelman ajankohta (vuoden kuluttua) "lokakuun lopulla."
niin jos tämmöinen ns. epämääräinen ajankohta, niin kuinka PALJON AIEMMIN sossut ilmoittavat teille ajan?
kaivakaahan niitä teidän papereita esiin ja kahtokaa sieltä =)
kiitos jos joku vastaa, asia on nyt minulle todella tärkeä.
Vastaukset 61
Vanhimmat
ole vielä mitään kutsua saanut, niin sanoisin, että
sossuilta onnistuu tuollaisen epämääräisesti määritellyn ajankohdan unohtaminen tosi helposti.
Sinun sijassasi kyselisin itse heiltä, että koska se on.
Hei!
Meillä hs-palaverien aikatauluista sovitaan aika vaihtelevasti. Parhaimmillaan edellisessä palaverissa sovitaan seuraava valmiiksi (jos väliä on n.3kk), mutta ainakin kuukautta ennen ajankohta on aina tiedossa.
Ihmettelen tuota vuoden kuluttua-ilmausta. Ei kai teillä palaveerata vuoden välein? Jos sinun toiveesta, niin ok, mutta jos ei, niin pyydä niitä ainakin kaksi kertaa vuodessa!
tsemppis-terkuin voax
Meidän palaverit ovat olleet viimeksi: Yhden kohdalla toukokuussa ja sitä ennen tammikuussa. Seuraava on tammikuussa 2008.Kahden kohdalla maaliskuussa ja sitä ennen 2006 huhtikuussa. Näiden kahden tarkistuksessa lukee, että seuraava pidetään tarvittaessa, kuitenkin viimeistään vuoden sisällä!
meillä huoltsikat vuoden välein, itse kysellään sossuilta saman kuun aikana millon on mahdollisesti, ja sellanen että bioäidillekin sopii, mutta jos ei muista kysellä niin tulee noin viikko puolitoista aikaisemmin.
Mutta ota itse yhteyttä sijoittavaan sossuun ja kysele reippaasti millon huoltsikka on.
Miten asiasi muuten ovat?
Meillä seuraavan huoltsikan päivämäärä on aina sovittu huoltsikan yhteydessä, eli viime maaliskuussa sovimme tämän syksyn neuvottelun, tässä neuvottelussa sovimme jo ensi kevään neuvottelun ajankohdan.Tarvittaessa neuvottelun voi järjestää tässä välissäkin, mutta ei kauhean nopeasti saada järjestymään, koska yleensä kalenterit sossuilla on täynnä pitkälle eteenpäin.
Ihmettelen ettei sulle ole tullut kutsua tuohon palaveriin, melkein uskoisin että ovat unohtaneet merkitä neuvottelua kalenteriin, koska ainakin meidän kaupungissa on todella vaikeaa kauhean nopeasti järjestää palaveria. Tai olisiko sopineet päivän ja unohtaneet laittaa kutsun? Ota yhteyttä soskuun, ei tuollainen epämääräisyys ole ollenkaan hyvä.
Miten muuten itse ja lapsesi jaksatte? Tsemppiä ja voimia,ilmoittele itsestäsi!
eli tuntuu vaihtelevan tuo käytäntö, toiset saa seuraavan palaveriajankohdan heti mukaansa, toiset muutama viikko aiemmin.
eli hätäilin (taas) suotta, ilmoittavat ajan minulle sen viikko pari etukäteen.
tässä kuulumisia kaikille yhdessä (tekstiä tulee paaaljoon...):
marraskuun alussa -06 oli huoltosuunnitelma. siellä siis mukana lääkäri, psykologi, sos.asiamies. huostaanoton purulle ei ollut mitään estettä, hoitotaho antoi todella kauniit lausunnot. palaverin päätös: seuraava huoltsikka vuoden päästä (aiemmin 2 krt vuodessa), ja tavata saan lastani kerran kuussa (aiemmin 2 krt) 2 tuntia turvakodilla. kun olin "shokista" selvinnyt muutaman päivän päästä, keskusteltuani edellä mainittujen ihmisten kanssa, kaikki ihmettelivät sossujen päätöstä. myöskin sitä ihmeteltiin, että tiesinkö jo tämän päätöksen kun otin asian niin tyynesti. en tiennyt, mutta huostaanoton edetessä olen oppinut että toiveikas ei kannata olla, sossut voi "keksiä" mitä vain.
keväällä minulta kiellettiin 2 tapaamista peräkkäin (tapaamisiin tuli melkein 3kk tauko). tai siis tapaamiset peruuntuivat sairastumisten takia, mutta niiden tilalle ei annettu uusia. tästä on lääninhallituksen päätös vielä tulematta.
kesällä venkuilin itse muutaman tapaamisen. tiedän, että se näkyy sossuille epävakaana käytöksenä ja sitoutumattomuutena. loppu kesän/syksyn olen hampaat irvessä mennyt tapaamisiin.
olen niin kurkkuani myöten täynnä koko huostaanottoa! todella pitkäpiimäistä touhua. olen äiti, joka hyvin voimaakkasti hakee oikeutta, kuka muu oikeutta hakee pojalleni jos en minä?! ja niin hullulta kuin se kuullostaa, jätän menemättä tapaamisiin, koska kokonaistilanne on niin perseestä! ja kun en tapaamisiin mene, se on vain pojaltani pois...tätä en halua, mutta en vain siedä huostaanoton järjettömyyttä.
rampannut turvakodilla vuoden. tietämättä syytä? yhteydenpito sij.vanhempiin kielletty. kotiutussuunnitelma edelleen tekemättä. samoin oma "kuntoutussuunnitelma." tapaamisia rajoitettu (nuo sairastapaukset). isovanhempien tapaaminen poistettu kokonaan poikani 3v. syntymäpäivänä. tästä kirjallinen selvityspyyntö nyt johtavalta sossulta. mitä enemmän teen selvityspyyntyöjä tai oikeusasteisiin valituksia, sen hankalampi äiti sossuille olen-ja siitä rangaistaan minua ja poikaa.
nyt tuli kaikkein paras tieto psykologilta: käyntejä ei enää ole, koska niille ei ole mitään tarvetta! mitenkähän sossu pitää seuraavan kuntoutuspalaverin kun minulla ei ole mitään hoitosuhdetta?! tästä psykologin lausunto, että avun tarpeeni on niin sanottua "kriisiluontoista" joka iskee joka tapaamisen jälkeen kun poikani turvakodille 2 tunnin tapaamisen jälkeen jätän...
viime tapaamiskerrat ovat poikani puolelta olleet seuraavaa: "äitin kulta." äitin mukkaan, äitin mukkaan." tänään olisin jättänyt taas menemättä, koska en tiedä jatkosta mitään, epätietoisuudessa en aio elää. no, mummi soitti heti turvakodille päästyään, että poikani oli katsonut ovelle ja sanonut välittömästi että "äiti tulee." mummi soitti minulle, sanoi että minun on tultava ja antoi puhelimen pojalleni. poika tunnisti minut ja sanoi: "äiti tule minun kanssa leikkimään." menin tapaamiseen. tarvitsen näköjään valtavaa tukea muilta että menen. vihaan turvakotia.
tänään poikani oli lähdössä jälleen mukaani, myös ihan konkreettisesti. tuli autooni, vaikka sij.isä oli vieressä menossa heidän autoonsa. en vain jaksa enää tätä, että poikani olisi valmis kotiin (siis käymään näin aluksi), ja hän joutuu tapaamaan minua turvakodilla. en pysty lapselleni selittämään miksi hän ei pääse mukaani, enkä myöskään lupaamaan milloin pääsee. tämä ei ole minusta kiinni.
veikkaan seuraavan huoltsikan sisältöä: tapaaminen turvakodilla jatkuu vuoden tai poikani pääsee kotiin kerran kuussa 3 tuntia.
tiedän, että poikani ei tule enää ikinä kotiin asumaan.
kokenut,jos milläänlailla on soskua vastaan,eli pitää lapsen ja itsensä puolia rangaistaan.
H-oton purkua hakiessa tekaistaan syy,ja otetaan
tapaamiset kokonaan pois.Tiedän että olet
kurkkuasi myöten täynnä juostaanottoa,jo
pelkkä sana oksettaa.Mene silti tapaamisiin
vaikka kuinka pöhöttäisi paikka.Lapsesi odottaa
sinua kuitenkin.
Miksi lasta ei päästetä heti kotiin äitinsä luokse. Tuohan on jo selvästi lapsen rääkkäämistä. Miten se sijaisisäkin voi tuota katsoa ja ottaa vielä rahaa siitä, että sossutantta rääkkä pientä poikaa, joka ikävöi äitiään. Näitä ei kestä lukea. Kuinka nämä sossutantat voivat aamulla katsoa itseään peilistä tuollaisen lapsen ja äidin kiusaamisen jälkeen. Minsuta lääkäri, psykologi, sos.asiamies, jotka olivat huoltopalaverissa mukana ja totesivat että huostaanoton purulle ei ole mitään estettä, voisivat kanssa tehdä jo lastensuojeluilmoituksen sossujen väärinkäytöksistä vitkuttelusta ja tahallisesta kiusaamisesta lasta kohtaan.
Jos äiti menettää voimansa sossujen kiusaamisen tuloksena, lapsi jää pysyvästi huostaanotetuksi. Sosiaaliviranomainen on aivan selvästi vallan väärinkäyttäjä tässä tapauksessa, arvovalta menee lapsen edun edelle. Pikkusieluiset sossut on poistettava virkakoneistosta viipymättä. Ne ei ole mitään elinikäisiä virkoja. Potkut vaan.
tutkimus vallan käytöstä,ja pahuudesta.
Tehtiin koe jossa puolet porukasta olivat
vankeja,puolet vartijoita.
Vartijoiden porukka alkoi käyttää valtaansa
väärin ja tuottamaan tuskaa vangeille,
jopa niin kauan että heidän mielenterveytensä
alkoi horjua.
Yhtä suuri rikollinen on sivustakatsoja, ehkä jopa suurempi.
tollasta pikkusieluisten sossujen oman egon pönittämistä toisten tuskan kustannuksella, tapahtuu koko ajan. Asiaa ei näiden äitien kohdalla suinkaan helpota ollenkaan se, että äitejä kehotetaan vaan katsomaan peiliin, että syy löytyy sieltä.
On hyvin monia tapauksia, joissa on puhtaasti vain kysymys sossun oman vallankäytön tuottamasta oman egonsa pönkittömisestä. Sillä ei ole yhtään mitään tekemistä lapsen parhaan, tai lastensuojelun kanssa.
Pääasia, että sossu saa sanoa viimeisen sanan.
Ehkä jopa lääkärit ja muut asiantuntijat pelkäävät sossun kostoa, jos yrittävät astua varpaille.
Sossulla kun on kaikki valta tässä maassa. Sanokoon kuka mitä tahansa, niin sossuille on annettu hirvittävästi valtaa, josta monet heistä ovat täysin sokaistuneet. Tämä on valitettava tosiasia ja onnellisia saavat olla ne, jotka ovat saaneet sossukseen terveellä itsetunnolla ja ammattitaidolla varustetun sossun. Se tosin on lähes lottovoittoon verrattava asia. Myös sen osumaprosentin suhteen.
asia on,jos ei miellytä sossua,huostaanottoa
ei pureta,ennenkuin lapsi on 18v.
heristelin sossua tekstiviestillä palaveriajankohdasta ja että on saatava tietää seuraava tapaaminen (eilen oli viimeinen sovittu). näin "tyhjän päällä" eläminen on ikävää, siis kun ei jatkosta tiedä mitään.
laissa on määrätty huoltsikka pidettävän minimissään kerran vuodessa. samoin tapaamiset on oltava vähintään kerran kuussa, jos ylittyy 30 päivää, se on perusteltava jotenkin.
minulla tapaamisväli on ollut joskus 5-6 viikkoa, koska on sattunut kesä-, syysloma, jolloin perhe tekee matkoja. näin hämärtyy sij.vanhemmilta perheen etu ja perheen uudelleen yhdistäminen, mihin pitäisi pyrkiä.
huoltsikka siis olisi pitänyt lain mukaan pitää viimeistään nyt lokakuussa. sossu soitti tänään ja sanoi sen olevan MARRASKUUN PUOLEN VÄLIN tietämillä! samoin tapaamiset tulee jatkumaan turvakodilla.
tuosta kun joku kirjoitti että usein äiti romahtaa tai mielenterveyshäiriö iskee huostaanoton jälkeen. niinpä, mutta näin ei saa tapahtua. on oltava vakaa, vaikka näkisi lastaan 15 minuttia kerran vuodessa pensaan juurella! eli ts. on täysin normaalia että lapsi on huostaanotettu. tähänhän nyt yhteiskunta pyrkii.
sossulla ei ole kuulemma mitään epäilystä eikä aihetta pohtia ettenkö arjessa pärjäisi lapsen kanssa (ruokahuolto, rutiinit, leikkiminen, hoito jne.). vain aikarajoite tuntuu nyt olevan tässä avainkysymys. minä kun haluaisin poikani kotiin (edes käymään, viikonlopuiksi esim.), olla ja elää hänen kanssaan tavallista elämää. mutta ei voi, poikaani ei voi erottaa sij.vanhemmista tunneiksi/yön yli.
olen täysin yksin huostaanoton kanssa. sen surun ja ikävän, joka lopulta saa minut oksentamaan. en vain ymmärrä tätä vääryyttä mikä kohdallemme on sattunut. onko vaihtoehto vain nöyrtyä siihen?
vuosia olen taistellut,ja tiedän miltä
sinusta tuntuu.Odottavat,että aika tekisi
tehtävänsä,että murtuisit,tai alkaisit
pitää normaalina huostaanottoa.
Tämä on kuin olisi ansassa mistä ei pois pääse.
Huostaanotto on kaikista pahin painajaisuni.
Älä luovuta.
Nyt kun huostaanoton purkuun ei ole edes asiassa mukana olleiden sosiaaliasiamiehen ja psykologin mukaan estettä niin etkö voi ottaa asianajajaa sinulle ja lapselle hoitamaan paperit kuntoon. Varaton saa ilmaisen oikeusavun. Lapselle oma asianajaja ja äidille oma.
Ja kirjallinen kysymys sossulle täsmällisestä päivämäärästä ja kellonajasta, milloin palaveri pidetään ja vastauspyyntö kysymykseen viikon sisällä. Ehdota oma aika, esim. 1.11.2007 klo 13.00 ja jos ei käy, niin heiltä samalle viikolle joku toinen aika. Mitään epämääräisiä sössötyksiä ei kansalaisen tarvitse sietää virkamiehiltä.
Tapaamispyynnöt tee kanssa kirjallisena. Lisäksi voit pyytää sosiaalitoimen johtajalta toisen henkilön hoitamaan asioitanne kuin tuo sossu, joka ei mitään osaa ja jonka koet vain kiusaavan sinua ja lastasi. Ilmoita sen sossun esimiehelle, että teillä ei kemiat toimi ja haluat toisen henkilön hoitamaan sinun ja lapsesi asioita. Palvelu on todella huonoa, heikkotasoista ja ylimielistä, ja asiakasta väheksyvää ja halventavaa. Vaadi toinen henkilö tilalle. Ja ota se asianajaja. Eihän kukaan tollasta menoa jaksa ilman lakimiehen apua.
sija.vanhempien tunteitako tässä nyt suojellaan ja niitäkö sinunkin pitää vielä ajatella?
Koita pysyä rauhallisena ja asiallisena, mutta silti päättäväisenä, koska tiedät olevasi oikeassa ja vaadi nyt vain edes yhden vuorokauden pituinen kotiloma ensin, seuraavaksi n. kahden viikon päästä koko viikonlopun pituinen ja sitte koko viikon.
Koko jouluksi lapsi sun luo ja ensi vuoden alusta kokonaan kotiin.
Vaadi tämä vaatimuksesi kirjattavaksi huoltsikkaan.
Jos ei vaatimukseesi suostuta, täytyy perustelut olla todella hyvät ja kestää myös oikeudessa.
Ei siis mitään sossun mutu-pohjalta vaan ihan näyttöä pitää olla.
Ota vielä siihen vaatimuksesi tueksi nää lausunnot mitä sinusta on lääkäreiltä jne ja myös siltä sossulta, eli ei ole mitään estettä, vain aikataulu.
Laadi siis itse se aikataulu. Älä enää jää odottamaan "valmista", tai jäät lehdelle soittelemaan.
Euroopan Ihmisoikuestuomioisuimeen. Toiminta on täysin laitonta.
nöyryytetty ja poljettu milloin milläkin verukkeella
Feroza et ole ainoa laatuaan suomalaisessa virkamieshistoriassa
- jos se yhtään Sinua ja pientä poikaasi lohduttaa.
Pyydä VARTU:lta apua itsellesi
http://vartu.fi/index.html
on heiltä varmaan jotain neuvoja ja vinkkejä
ja ehkäpä apuakin
Sinullekin antaa vaikka itäisessä Suomessa asustatkin.
Etkö saa kenestäkään näistä viranomaisista
ketkä ovat Sinun puolestasi myönteisiä lausuntoja antaneet
niin itsellesi ns. auttavaa tukihenkilöä?
Monesti joku jolle asia ei edes viran puolesta kuulu voi olla se "pelastava enkeli"
virka-asemastaan riippumatta
- kuitenkin.
Sinut on keitetty sellaisissa suomalaisen yhteiskunnan virkamiesliemissä,
että kun vihdoin ja viimein saat poikasi kotiin niin teidän perheessä selvitään sen jälkeen
vaikka millaisista vaikeuksista ja ongelmista.
Muista myös hoitaa itseäsi ja omaa terveyttäsi.
Vaikka vaikealta se varmaan tuntuu
kaiken tämän lastensuojeluSIRKUKSEN JA VIRKAMIESTEN PELLEILYN keskellä.
Feroza,
Oikeus voittaa aina
ja joskus se Oikeudenmuakaisuuden voitto
voi kestää pidempäänkin
- mutta Oikeus voittaa aina!
Professori Sirpa Taskinen.
Hän on toiminut lastensuojeluviranomaisille suunnattujen luentojen esitelmöitsijänä
ja on osoittanut esitelmissään kritiikkiä
( "rivien välistä") myös tänä päivänä lastensuojeluviranomaisten "ei ammattimasesti" toimitulle lastensuojelutyölle.
Lähetä hänelle postia ja pyydä häneltä neuvoja
(ja ehkäpä apuakin; hänhän on jo eläkkeellä omista toimistaan) tilanteeseesi niin että kuinka toimien saisit itsellesi ja pojallesi sen lastensuojelulain hengen mukaisen kohtelun kaiken teidänkin kohdalle "sattuneen" lastensuojelumelskeen keskellä.
Yrittänyttä ei laiteta ...
no nyt on viimeisin "tieto" se, ettei kaupunki ilmeisesti aio purkaa huostaanottoa ollenkaan. ikinä. eli poikani jää sij.perheeseen loppuiäkseen.
vain enää hallinto-oikeus voi ottaa kantaa. mutta, mutta...sossuthan pelaa koko ajan juuri niin, ettei huostaanottoa voi purkaa näin pienten tapaamisten takia. antavat tavata kerran kuussa, näin noudattavat lakia. mutta tapaamisia ei lisätä, ettei kiintyminen minuun vain synny. ovelaa.
olen soittanut hallinto-oikeuteen kerran, todennut ettei suomessa voi huostaanottoa purkaa. sanoivat, että kyllä kannattaa paperit laittaa.
samoin lääninhallituksen huomautuksilla ei ole mitään merkitystä, se on vain paperi.
eli hyvin voimaton tässä on. enkä jaksa alkaa ottaa yhteyttä enää yhtenkään muuhun tahoon. täällä sos.asiamies on huippuluokkaa, hän on hoitanut asiaani todella hyvin. sossut vihaavat häntä!
viime puhelussa (perjantaina) sossu haukkui minut, pyysin tämän koko litanian kirjallisena. koska ei ole kovin ammattimaista käytöstä tuollainen. samoin hän on aiemmin haukkunut minut sanoilla "sosiaaliasiamies on sinulle kuin Jumala." tämä kuvastaa mielestäni vain sossujen ammattitaidottomuutta, siten että sosiaaliasiamies joutuu heille lakia lukemaan. kyllähän se suututtaa...
oma elämäni kunnossa, kuntoilen ja työssä käyn. päivät säännöllisiä. talous kunnossa. muuta en oikein voi enää tehdä.
sellasen päätöksen tehdä?
Eikös laki sano ihan muuta. Olen ymmärtänyt, että nää huost.otot ovat aina toistaiseksi, tai sitten pitää olla todella pätevät näytöt vanhempien lopullisesta kyvyttömyydestä vanhemmuuteen. Eli kuoleman sairas sairaalassa, ettei todella pysty tai
kuollut.
Kai nyt tohon joku tolkkuu täytyy löytyä ja laki mikä tollasen estää.
olen sen tainnut täällä aiemminkin kertoa, että perusteluna tapaamiselle turvakodilla oli, että siellä nähdään lapsen ja minun suhteen kehitys (vuosi...!).
mutta tapaaminen ei kuitenkaan ole valvottu. tästä olen useaan otteeseen sanonut sossuille. kuuroille korville menee. ja nyt lopulta tämä tieto meni lääninhallitukseen (oli muuta asiaa turvakodin toiminnasta, selvitimme siihen samalla myös tapaamisperustelun).
nyt viimeksi kun tapasin poikaani, ei työntekijä (illalla paikalla vain yksi) ollut edes samassa rakennuksessa!
eli eikö tämä silloin ole ihan turhaa rampata turvakodilla?! ts. tapaaminen voisi olla kotona.
sossu sanoi että tapaamiset on mennyt "suht ok." kun taas turvakodin työntekijät viestittävät minulle aina tapaamisten menneen todella hyvin. kesällä yksi työtekijä sanoi että jos näin hyvin menee, poika pääsee pian kotiin.
alanko nyt siis "hankalaksi äidiksi" ja saivartelemaan asiaa, ja vaadin seuraavaan tapaamiseen työntekijän valvomaan? minulle kun on ihan sama onko siinä huoneessa joku vai ei. valvominen vain hankaloittaa työntekijän työtä, toimistohommia jne.
kun en enää tiedä mitä minulta odotetaan. siksi voisin sanoa turvakodin työntekille, että valvo tämä, niin menee sitä tietoa sinne sossulle poikani ja minun suhteesta ja vuorovaikutuksesta.
tätä teidän vuorovaikutustanne eli suhteenne (2 h / kuukaudessa?) kehitystä seuraavat ja millä tavoin sitä noinkin pitkän ajan seurantaraporttia (1 vuosi) sitten tekevät? Erikoista todella erikoista tämä teidän perheen kohdalla oleva lastesuojeluviranomaisten touhu näyttää olevan.
Eihän se varmaan hankalaksi kannate heittäytyä.
Tiedätkö mitkä ovat ne viralliset kriteerit
että lastensuojeluviranomainen tätä lapsen ja sinun välistä suhteen kehitystä pitää onnistuneena taikka epäonnistuneena?
(poikahan on joka kerta ollut lähdössä Sinun matkaasi; onko siinä mitään epäselvää
mikä suhteenne laatu ja tilanne on;
Äiti ja Poika!).
Tämä on niin erikoinen tämä teidän tapaus kaikkine lastensuojeluviranomaistomintoineen ettei sitä varmaan kukaan "normaali" lastensuojelusossu taikka heidän pomokaan
usko edes todeksi
että tälläinen on Suomessa edes mahdollistakaan!
ÄLÄ LUOVUTA!
Miten tämä voi olla mahdollista jos kerran lääkäri, psykologi, sos.asiamiehen mielestä huostaanoton purulle ei ollut mitään estettä? Jos sos.asiamies on niin hyvä kuin sanot, niin pyydä apua, vaadi tekoja.
Älä nyt vain luovuta. Vaikka turvakodilla käyminen olisi kuinka vaikeaa, mene aina kun sinulla on mahdollisuus, jotta sossut eivät voi väittää, että et halua tavata lastasi. Olet ihan oikeassa että tapaamiset voisivat yhtä hyvin olla kotonasikin. Ehdota tätä. Pysy rauhallisena, ole aktiivinen ja ehdota tapaamisten lisäämistä. Totea (itsestään selvästi), että eihän suhde lapseen voi kehittyä, jos tapaat häntä näin harvoin. Pyydä turvakodin työntekijöiden myönteinen lausunto kirjallisena.
Älä luovuta, kun kerran haluat lapsesi takaisin ja sinulla on oikeus siihen. En osaa kuvata, miltä tuntuu katsella kahta lasta, joiden vanhemmat eivät välitä lapsistaan ja edes halua heitä takaisin meiltä sijoituksesta.
Kun sinulla on kerran lääkärin, psykologin, sos.asiamiehen ja turvakodin väen positiiviset lausunnot, niin ÄLÄ NYT LUOVUTA.
Tsemppiä, rauhallisuutta, aktiivisuutta ja voimia!!!
loppuelämää kestävää sijoitusta. Se ei ole laillista. Huuhkajat puhuvat lämpimikseen ja koettavat saada sin ut murtumaan. Älä anna periksi.
vanhemmuudesta ( vuorovaikutus)tehdään arvioita. Yksinkertaisesti sanottuna siellä ei ole sellaista osaamista. lähihoitajat eivät ole ammattilaisia.
Onkohan sijaisperheellä ja sossutantalla jokin kytkös, ja onkohan sijaisperheelle luvattu tuo Ferozan pieni poika kokonaan omaksi.
Luulisi, ettei normaali sijaisperhe kestäisi olla osallisena ja toimeenpajijana tuollaisessa lapsen ja äidin rääkkäämisessä. Ainoa selitys on, että he ovat halunneet sijoituslapsen omakseen ja höveli sossutantta on luvannut hänet. Tuohan on aivan suunnitelmallista äidin kiusaamista ja näännyttämistä sossutantoilta.
Onko biovanhemmilla mahdollisuus saada tietää hoitopalkkiosta, että ovatko sijarit luopuneet rahallisesta palkkiosta, kuten heillä on mahdollisuus tehdä ja lisätä siten moraalista oikeutta sijoitettuun lapseen. Eli onko mahdollista tutkia, josko Ferozan tapauksessa rahavirta kulkisikin peräti vastakkaiseen suuntaan eli sijaisisältä sossutantalle päin eikä sossulta sijarille, kuten normaalisti. Tämä ehkä voisi velvoittaa sossun käyttäytymään Ferozaa kohtaan niin, että hän nääntyneenä ja toivottomana lopulta luopuisi ja lapsi jäisi kokonaan huostaanottajalle. Näyttää nimittäin siltä, että Ferozan tapauksessa on lähdetty laittomuuden tielle, joten en kyllä ihmettelis vaikka rahakin liikkuisi tai joku muu hyvitys siitä, että lasta ei palauteta äidilleen. Ei kai sossut tota ilmatteeksi viitsisi tehdä.
selvästi pelkkää pas... potaskaa sulle nyt syötetään. ÄLÄ TODELLA ANNA PERIKSI.
ei täysin mahdoton. En tiedä voiko mistään saada selville, muutoin kuin siten, että sossu vahingossa lipsauttais, että ihan ilmaseksi vielä hoitavat, eivät rikastuakseen.
Ihan mahdollista nykyisin, kuten olen ennenkin täällä sanonut, että usein on saanut sellasen kuvan, kun noista raha-asioista on keskusteltu, että sossut
suurinpiirtein antavat lapset eniten tarjoavalle ja sellaselle varmimmin, joka ei rahaa halua, eikä tarvitse.
Ne on todelliset lapsimarkkinat. Biot ovat huolissaan, että sijarit rikastuu, kun meille maksetaan työstä ja kuluista, mutta entä sitten kun asiat menee siten, että todella eniten tarjoava ja muka pelkästä rakkaudesta lapsen kanssa pärjäävä alkaa mennä edelle.
Siinä on oikein pedofiilien markkinat. Olisiko se bioillekin mieluisampaa?
en halua uskoa tuollaiseen. jo joskus vuosi sitten isäni (eli poikani ukki) sanoi sossuille, että onkohan teillä tullut luvattua sij.vanhemmille enemmän mitä piti? tarkoitti juuri tuota, että hiljaisuudessa ovat sopineet poikani jäävän sij.perheeseen.
sij.isä on kyllä hyvin palkatussa työssä, että rahasta ei tunnu olevan kiinni. poikani on puettu aina TODELLA hyvin ja hienoihin vaatteisiin. halusin ostaa pojalleni 3v. synt.lahjaksi syyspuvun (kustannukset kuuluu sij.vanhemmille), koska haluan että pojallani on jotakin minunkin ostamaa, ja hän ehkä muistaisi puku päällään että se on äidiltä. kysyin sossulta luvan, voinko ostaa vaatetta, ja miksi minun ylipäätään on kysyttävä lupa jos haluan lapselleni ostaa jotain leluja tai vaatteita. sossu sanoi vain, että sij.vanhemmat ajattelevat siitä tulevan kustannuksia minulle, että näin sij.vanhemmat ajattelevat "minun parasta..."
sij.vanhemmilla on myös biologinen kehitysvammainen lapsi. sij.vanhemmat ovat suunnilleen samaa ikäluokkaa kuin minä itse, ja ihmettelenkin miksi ei nuoret ihmiset yritä toista lasta...no tähän varmaan syynsä, ja siksi on pitänyt hankkia pieni (5kk) "OMA" sijaislapsi!
sossujen väsytys ja näännytystaktiikka on kyllä jo purrut minuun.
näin palaverin alla, lupasivat kyllä paperit turvakodilta, että näen itse miten "suht ok" tapaamiset on mennyt. samoin nyt toiveessa seuraavaan tapaamiseen yksi tunti lisää (kolme tuntia). laimea jee, jee...tähän en kyllä usko.
jos tapaamiset lisääntyisivät aina tunnilla ja vuosi siten eteenpäin, niin saisin poikani kotiin (yön yli vuorokaudeksi) kun hän olisi 25-vuotias.
ei paljoa biovanhemmat/ isovanhemmat ostele lapsille. Olen aina sitä ihmetellyt, miksi ei ainoille lapsenlapsille voisi jotain joskus ostaa, mutta ei meillä. Heillä kyllä rahaa olisi siihen. Olisi lapsen kannalta niin mukavaa kertoa, että tämän sain äidiltä, isältä, isovanhemmilta.Pystyn ostamaan lapsille vaatteet sillä rahalla, mitä saan. Se on vaan sellainen tunnekysymys. Olisivat sinun sijarit onnellisia, kun sinä haluat lapselle antaa jotain.Meillä on ensiviikolla syntymäpäivät yhdellä lapsella, mutta kaikki päättyy pettymykseen. Tiedän sen jo nyt. Äiti on luvannut tulla, mutta tuskin häntä täällä näämme. On luvannut, niin monta kertaa ennenkin. Onneksi lapsilla alkaa leiri, jota innokkaana odottavat. Meillä noi omat sentään muistavat synttäreinä, ettei ilman juhlia tarvitse olla!
valmiiksia ja siitä teidän purusta pitäisi tulla sitten kahden viikon sisällä
kun olette sen virallisesti sossulle jättäneet oikein virallinen päätös
päätöksestä (pitää olla asiallisesti sossusta perusteltu) voitte laittaa valituksen vireille lääninhallitukseen
jos huostaanoton purku teidän perheeltä evätään.
teillä on voimassa rajoitettu tapaaminen joka ei voi olla perusteetta voimassa kuin vain 30 vuorokautta kerrallaan. vain vakavissa tapauksissa (????) ja asioiden ollessa kyseessä rajoitettu tapaaminen on vuoden kestävä. muutenhan sossun on edesautettava lapsen ja hänen vanhempansa välistä yhteydenpitoa ja teidän perheen kohdalla se on erittäin kaukana tästä!
ole tiukkana
Sinulla ja Pojalla on samanlaiset perustuslain suomat kansalaisoikeudet ja YK:n takaamat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin suomalaisilla.
Feroza,
ei siellä teidän perällä ole erit lait
kuin esimerkiksi Inarissa, Lapualla taikka Keravalla!
purku tulee hylkynä takaisin niin sossuilta kuin hallinto-oikeudestakin. juuri siksi, että lasta ei voi kotiuttaa yhtä äkkiä kun tapaamiset ovat kerran kuussa 2 tuntia. ja juuri tämän sossu laskelmoi!
yksi ennakkotapaus on, jossa vielä 6-vuotias lapsi kotiutettiin (ollut siis vuosia sij.perheessä). hallinto-oikeus "määräsi" purun tehtävän vuoden kuluessa, ja sossuillehan tuli hopi, hopi-kiire saada taapaamiset ja kotilomat siihen pisteeseen, että lapsi voi palata kotiin.
nyt ei tunnu olevan mitään kiirettä, jankkaavat vain 2-3 tuntia tapamisten osalta vuodesta toiseen. tämä on se mikä sotii omaa ajatusmaailmaani vastaan, ja tämä on se, mistä nyt sossujen kanssa riidellään. eli meillä on hieman eri näkemykset lapsen edusta...
Looginen vastaus hylkyyn on tietysti vaatimus, että tapaamisia pitää lisätä. Lääkärin, psykiatrin ja asiamiehen mielestä purun edellytykset ovat olemassa, sinä haluat lapsen takaisin ja lapsi haluaa sinun luoksesi. Lisää tapaamisia siis!! Jos joku kehtaa ruikuttaa sijareiden tunteista niin pa*kat niistä. Jokaisen sijarin täytyy tajuta lähtökohtaisesti, että lapsi todennäköisesti/toivottavasti päätyy takaisin omaan kotiinsa. Jos ei sitä ole tajunnut niin sitten on väärällä alalla. Eihän tuommoista pitäisi edes tarvita pohtia. Sinusta ja lapsesta nyt on kyse.
Millä sossu perustelee sen, että tapaamisia ei voisi lisätä?
Olen aivan raivona täällä, että miten joku, joka haluaa lapsensa takaisin, ei voi tätä saada. Ja sitten on nämä meidän sijaislapset, joiden vanhemmat eivät halua heitä takaisin, eivät välitä. Ei tasan mene.
tuolla jo aiemmin sanoin, että sossu ei voi lisätä tapaamisia, koska poikani ei voi olla montaa tuntia/yön yli erossa sij.vanhemmista. näin siis minulle perusteltu.
hallinto-oikeushan ei voi tehdä päätöksiä tapaamisten lisäämisestä, h-o ei näin ollen siis saa "kävellä sossujen päätösten yli." h-o ottaa kantaa vain ja ainoastaan siihen, onko huosta aiheellinen vai aiheeton.
eli joko joku tajuaa, että huostaantotto on täysin mahdoton purkaa suomen maassa? sossut voi tehdä päätöksen jota kukaan/mikään ei kumoa.
ja jos joku ei vielä tekstistäni näe, tässä huostaanotossa mikään ei mene niinkuin pitäisi, jatkuvasti kiemurrellaan ja venkuillaan, sossujen perusteet ovat hyvin hataria ja ontuvia ja perusteet tuntuvat vaihtuvat kulloisenkin päivän sään mukaan.
nyt tulee jo kiire töihin...
"koska poikani ei voi olla montaa tuntia/yön yli erossa sij.vanhemmista."
Enpä ole ennen ikinä hävennyt olla sijari, mutta nyt kyllä hävettää. Kuinka joku kehtaa? Siis ei voi olla erossa sijaisvanhemmista, mutta äidistään kyllä.
Apua. Ja anteeksi näiden sijareiden puolesta, jos eivät itse tajua.
Toivon nyt kuitenkin, että jaksaisit taistella. Sinä ansaitset lapsesi ja pojalla on sinussa upea äiti.
Mikä peruste sossuilla on siihen, ettei poikasi voi olla montaa tuntia/yötä erossa sijaisvanhemmista? Minkä ikäinen poikasi nyt on? Onko hänellä todettu joitakin sairauksia tai erityisiä tarpeita, millä perustella sitä ettei lapsi voi olla erossa sijaisvanhemmista? Onko sijaisvanhemmat laittanut poikaa mihinkään hoitoon muualle? Minä en ymmärrä sitä, miksi lapsi ei voisi olla erossa sijaisvanhemmista enempää? Miten häntä voisi koskaan laittaa edes päiväkotiin tai kouluun jos tilanne on tuollainen? Mikä on se syy, miksi hän ei voisi olla erossa?Normaalistihan lapset voi olla turvallisesti erossa vanhemmistaan jonkin aikaa, suosituksethan on muistaakseni että mitä enemmän vuosia, sen enemmän öitä.Esim 1-vuotiaana yksi yö, 2-vuotiaana kaksi yötä jne. Ja nämähän ovat vain viitekehyksiä.
Mä en ymmärrä ollenkaan miten ihmeessä teidän tilanteessa noin toimitaan!
Kaikki kunnan maksamat summat näkyvät kunnan kirjanpidosta. Luulisi kunnanisiäkin jo tässä vaiheessa kiinnostavan maksaako kunta tuosta Ferozaan kohdistuvasta touhusta vielä sijaisisälle palkkiotakin.
Onko olemassa myös sijaisäidiksi profiloitunut henkilö, kun täällä on sijaisisä vaikuttanut varsin aktiiviselta toimijalta Ferozan tapauksessa.
tossa jutussa on niin monta seikkaa, mitkä ihmetyttää ja haiskahtaa pahasti.
Mulle tulee mieleen, että juuri sitä ne sijarit ei haluakaan, että lapsella olisi mitään mikä häntä omasta äidistä muistuttaisi ja ylläpitäisi sitä tunnesidettä.
tunteita herättää myös minussa.
Eikö se sossu nyt ymmärrä, että hän on työssä LASTEN-suojelun puolella, eikä tiettävästi edes mitään sijareidensuojelupuolta ole olemassakaan. Voi helvetti, en paremmin sano.
Ferozalle sanon kuitenkin, että hae, vaikka joka viikko sitä purkua. Toi mitä sossut ovat esittäneet ei ole mikään peruste, koska siitä, kun purkua on haettu pitää alottaa aikataulun suunnittelu taamisten osalta ja lisätä niitä niin, että purku on mahdollista toteuttaa laaditun aikataulun puitteissa.
Eihän teillä ole tehty mitään suunnitelmaa, millä purku voisi toteutua. Se sun on saatava ei vain paperille, vaan myös käytännön tasolle.
Säästä taistelustasi kaikki dokumentit ja lykkää ne lapsesi kouraan siinä vaiheessa kun hän täyttää 18 vuotta, jotta hänellä on dokumentit, joilla hakea korvausta itselleen siinä oikeusvaltiossa, joka meillä toivottavasti on edes hänen täysikäisyyteensä mennessä.
Älä anna periksi, et missään asiassa.
Vaadit valvottuja tapaamisia, että todellakin joku joutuu allekirjoittamaan paperin, että tapaamiset sujuvat, jos muu ei auta.
Onhan toi ihan järjetöntä. Pyydä sossusi antamaan sinulle kirjallinen päätös siitä miksi, tapaamisesi on näin rajattuja, älä tyydy pelkkään puhelinkeskusteluun.
Siitä päätöksestä voit sitten valittaa.
En sinun tapaustasi tunne, mutta minullekkin joskus sanottiin, ettei lapsiani kotiuteta ennenkuin ovat 18.
Toinen asunut jonkin aikaa kotona ja toisen kotiuttaminen ensivuonna.
Kukahan mahtaa tehdä sen turvakodin raportin. Katso ainakin, että siinä on jonkun allekirjoitus ja titteli (jos se vaikka on siivoojaharjoittelija, niin sen ei pitäisi kelvata). Tarkkailijan koulutustasosta olisi tarkkailtavankin hyvä olla selvillä.
ruljanssin ja tiedän h-oton purun mahdottomuuden.
...näin:Tapaamiset neljä kertaa vuosi ja n.2h.
Mielenterveyden lääkäri oli aivan ihmeissään miten voi olla näin vähän?Mutta kuitenkaan ei uskalla tehdä mitään!
Sinulle neuvo:-Pyydä seuraavaksi tapaamiset sijaisvanhempien kotona niin ,et olisit siellä yötä.
Joillakin on näin.
Jos eivät suostu..pyydä valituskelpoinen päätös tästä kiellosta....valita sitten siitä ja ilmeisestikkin menee hallinto-oikeuteen jatko valita siitäkin...ota asianajaja ennen tätä.
Oletko aivan varma etteivät halua?Ehkä he ovat saaneet juuri teistä sen kuvan että,te olisittekin kiintyneet lapsiin niin voimakkaasti että kun teille sanoo et haluan lapseni kotiin alkaa sitten tapaamisen rajoitukset voimistuun ja lopetetaan kokonaan....ihmisiä tekin olette ja näitähän on ollut tapauksia jossa sijaisvanhemmat eivät enään muistakkaan mikä on heidän tehtävänsä.
OTTAKAA AVOIMET KESKUSTELUT BIOJEN KANSSA ELI KYSYKÄÄ HALUATTEKO LAPSET KOTIIN SILLEEN ET KERROTTE SEN OLEVAN POSITIIVISTA AJATTELUA ja ei tarvi pelätä tapaamisen rajoituksia.
...lasta ole sitten lasten psykiatrian koirat saaneet mielisairaaksi lääkkeillä ja aivopesulla...RÄÄKKÄÄMÄLLÄ....ja kun lapsesi täyttää 18v.ja on vapaa...niin onkin vapaa sitten aikuis psykiatriaan/tahdosta riippumattomaan hoitoon..jolloin et saa koskaan lastasi hakemaan itselleen oikeutta ja korvauksia.
Tai jos lapsesi on niin hyvin rääkätty huostassa et ei psyyke kestä hän tuhoaa itse itsensä ja lastasi et enään näe!
MINÄ PELKÄÄN TÄTÄ!ja en turhaan tunnen tapauksia!
Tämä oli kai minulle.
Jos lasten äiti sanoo, että ei olisi niitä (lapsia) alunperin halunnut ollenkaan, eikä tule tapaamisiin, eikä myöskään halua että vien lapset heille kotiin, eikä ilmaannu sossujen keskusteluihin, niin ihan voisin varovasti tästä tulkita, että ei halua lapsiaan. Mahdollisuuksia lasten tapaamisiin on tarjottu monissa ei muodoissa, mutta kun ei kiinnosta. Voit lukea lisää Sijaislapsen adoptio -ketjusta.
vastailen tässä kaikille yhdessä ja erikseen:
inkeri: älä häpeä olla sijari =)
siis ei sijarit tuota mieltä, vaan SOSSU sanoi ettei poikani voi olla erossa kauaa sij.vanhemmista. tässä nähdään juuri nämä sossujen suht ontuvat perustelut...tämän kyseisen sossun kanssa olen muutenkin aika ajoin "napit vastakkain"-olen kyllä asiallinen-mutta hän ei tunnu olevan mikään ruudinkeksijä, ja siksi asiani ja mielipiteeni täytyy vääntää hänelle rautalangasta. jotenkin tuntuu, että ei ymmärrä sanomaani, sitä lauseiden sisältöä. jos sanon että mulla on koira, niin se ymmärtää että mulla on kissa.
sitähän tässä ihmettelen, miten esim. eroperheiden lapset voivat välillä olla erossa siitä toisesta vanhemmasta. tai hoitolapset kokonaan pois kotoa (minullakin nuorimmat ovat olleet 2-2,5 vuotiaita, eivätkä ole huutamalla huutaneet vanhempiensa perään yökylässä ollessaan). usein käytän "vertauksena" sossuille hoitolapsia tai avioerolapsia, että miten nämä lapset eivät mene rikki. sossu aina "perustelee" että huostaanotettu lapsi on vähän eri asia. en ymmärrä miksi?! eikö huostaanotettu lapsi kaipaa/saa kaivata vanhempiaan? miten se voi olla lapselle hajottavaa jos hän sij.perheestä tulee BIOKOTIIN?! (riippuu tietysti millainen biokoti on...mutta ymmärsitte mitä tarkoitin).
maj-lii: poikani täytti juuri 3v. nyt kun tapaamiset ovat olleet 2 tuntia kuussa, niin siinäpä se, kun ei voi poikani tulla kotiin yhtä äkkiä kolmeksi yöksi (tuon sinun laittaman "kaavion" mukaan). mutta kun ei voi tulla edes yhdeksi yöksi!
eli: en vain hyväksy tuota 2h/kuussa käytäntöä. tai jokin 5 tuntia kotona päiväloma. se ei osoita pojalleni sitä normaali arkea äidin kanssa. vaan on vain touhottamista että ehtii syödä ja nukkua päiväunet, kellon kyttäämistä, milloin pitää lähteä. ja toinen asia mitä en hyväksy, liian harvat tapaamiset. itse toivoisin tapaamiset vaikka kerran viikossa (tämä tietysti riepottaa lasta, ja ennenkaikkea sij.perheen idylli särkyy). mutta kun saisi olla poikansa kanssa vaikka joka toinen viikonloppu PIDEMMÄN ajan.
itse perustelen tämän sillä, että näen kyllä, että poikani on valmis kotiin. hän tuntee minut täysin ja kokee minut turvalliseksi. leikit ja laulut, syömiset ja pukemiset sujuu. miten siis voin olla vaaraksi tai uhka pojalleni?!
vääntäisikö joku vuorostaan minulle rautalankaa?
Sitten ymmärsin väärin, mutta siinä tapauksessa sossu on aivan.. sieltä jostain. Eihän nyt todellakaan huostan purkutilanteessa pidä tapaamisia rajoittaa siksi, että sijareille tulee lasta ikävä tai jotain muuta yhtä soopaa. Ihan nurinkurista tuollainen ajattelu.
Oletko jutellut sijareiden kanssa, jos heille sopisi, että käyt tapaamassa lasta heillä tai jos he voisivat puhua sossulle? Meillä biovanhemmat ovat voineet käydä tapaamassa lasta muutenkin kuin virallisten tapaamisten aikana. Ei mulla olisi sydäntä kieltää biovanhempaa tapaamasta omaa lastaan, jos tullaan reilusti kysymään. Ehkä se jotakuta häiritsee päästää omaan kotiin "vieraita", mutta kun on sijariksi ryhtynyt niin... Ei käsitä tuollaista.
Ainoa, jolle tässä tilanteessa rautalankaa pitäisi vääntää, on se sossu.
Mutta joka tapauksessa, ÄLÄ NYT VAAN LUOVUTA, FEROZA!!!
ei kai tässä ole kyse sij.vanhempien ikävästä (viimeksi sossu sanoi että sijaisäidillä on todella kirkkaana mielessä, että lapsi voi lähteä joku päivä pois heiltä...), vaan varmaan siitä että sossut eivät ehkä jotenkin luota että pärjäisin poikani kanssa. ei minulle oikein muuta tule mieleen. ja kuitenkin edelleen, sossut ovat sanoneet etteivät epäile minun kykyä huolehtia pojastani.
luotan itseeni ja luotan poikaani että meillä menisi kaikki hyvin. en usko, ettei poikani viihtyisi kanssani, tai että hän jotenkin murtuisi ikävöidessään sij.vanhempia. MINÄ olen poikani äiti! ja poikani tietää sen.
sij.vanhempien kanssa en saa olla tekemisissä. eli tuo on todella kaukainen haave, että pääsisin heidän kotiinsa. ihan sijoituksen alussa vierastin ajatusta että menisin heidän kotiinsa. jonkin ajan kuluttua kypsyin siihen. joskus sossulle siitä sanoinkin, mutta ei puhettakaan että voisin astella heidän kotiinsa...pyysin, saanko käydä heidän kotonaan, kera sossujen, että näen ympäristön missä poikani asuu ja elää. ei käy. heillä on siis myös biolapsi, ja häntä ei sotketa tähän huostaanottoon. eli häntä nyt varmaan suojellaan minulta...
olen siitä ihmeellinen persoona, että kehun (jopa puollan) sossuja kun siihen aihetta on. samoin sijaisvanhempien kohdalla. mutta nyt jotenkin alkaa viha nousta myös sij.vanhempia kohtaan, kun eivät halua olla tekemisissä minun kanssa.
aiemmin sain viedä heidän postilaatikkoonsa postia pojalleni. olen myös pari kertaa vuodessa antanut sijais-isän matkaan pienen pussukan perheelle. kahvia, jouluna kukka, heidän lapselleen karkkipussi tai suklaalevy. kerran laitoin sijaisäidille pienen viestin matkaan, kerroin kuinka vaikeaa minulla on ilman poikaani ja toivoin heidän pitävän hyvää huolta hänestä. pyysin myös saada lähteä ostoksille yhdessä hänen ja poikani kanssa (siis pojalleni vaatteita), jos sosiaali antaa luvan.
tämän kirjelmän jälkeen minulta kiellettiin myös postin vieminen heidän laatikkoon. kaikki posti kulkee sossun kautta.
mitä tein väärin?
aivan kuin minusta olisi leivottu sossujen silmissä joku psykopaatti-sarjamurhaaja-narsisti-natsi-sika. ja sossujen manipulointi on näköjään tuottanut tulosta myös sij.vanhempien mielensyövereihin...
nyt on tässä jonkun sortin väärinkäsitys.
Sossu ei voi sopia vanhempien majoittamisesta sij.perheeseen ilman erillistä sopimusta, josta tuskin on olemassa mitään mallia edes.
Sij.perheillä ei ole minkäänlaista "hoito"velvoitetta vanhempia kohtaan, ainoastaan heidän lapsistaan on tehty sopimus.
Joissakin poikkeustapauksissa, lapsen edun ollessa kyseessä saattaisi sij.perhe itse ehdottaa, että äiti voisi olla yötä, mutta sen he tekisivät sitten aivan omasta hyväntahtoisuudestaan. Mitään velvoitetta ei siihen ole, joten valittaakaan ei voisi.
Ammatillisissa isoissa perhekodeissa, jotka eivät ole sij.perheitä, saattaa olla ihan tilat vanhempien yöpymistä varten, mutta se on heille businesta, josta taatusti laskuttavat suurimman taksan mukaan.
tänne, kuinka impulsiivisesti lähtee kapakkiin tuopin ääreen kun jokin asia ottaa päähän. Miten lapsen siinä tilanteessa käy. Vaikka tapaamiset menevät hyvin valvottuina tai lyhyitä aikoja, ei pysty keskittymään lapseen pidempi aikaisesti. Heitteille jättämisen todennäköisyys on suuri. Eikö siinä ollut isän etsiminenkin uudelle lapselle.
Jokin pakokeino kiusatuksi tulleelle ja toivonsa viranomaisten pompotuksessa, väheksynnässä ja alistamisessa menettäneellä on pakko olla ja mielestäni siiderille lähtö on järkevämpi pakotie tyhjästä kodista kuin pilleripurkkiin tarttuminen tai kirveen kanssa riehuminen. Näen sossutanttojen tavoitteen tässä Ferozan tapauksessa nimenomaan äidin ajamisen hulluuden partaalle, mutta onneksi hän oli vahvempi ja meni sen sijaan siiderille. Miten itse olisit vastaavassa tilanteessa menetellyt?
kylläpä vain olen täällä sen joskus, parikin kertaa, maininnut että nyt lähden käymään baarissa, tai juon siiderin.
sossutkin tietävät, että käytän alkoholia, en ole siis absolutisti. mielestäni käytän alkoholia niinkuin nuoret aikuiset käyttävät (jos käytävät), eli käyn myös joskus ravintolassa. sossut ovat minulle joissakin palavereissa sanoneet, että todella hyvä kun sinulla ei ole sitä alkoholiongelmaa (poikani isällä on). eli olen siis todella taitavasti salannut myös sossuilta alkoholi-ongelmani, jos minulla sellainen on! (alkoholisti on muuten äärettömän taitava salaamaan/peittämään juomistaan...).
käyn ravintolassa noin 1-2 kertaa 1-2 kuukauden välein. joskus juon kotona vain yhden. en pidä kotona kännäämisestä, sellaisesta joka iltaisesta tissuttelusta, eikä ainakaan minulla ole tarvetta sellaiseen. jos ravintolaan menen, siellä kyllä sitten "vedän perseet."
alkoholi on ahdistukseen hyvin huono lääke. joskus kun on paljon sitä painetta esim. juuri näiden hemmetin lausuntojen, palavereiden, valitusten ym. kanssa, ja sitten jossain vaiheessa totaalisesti uuvun ja ahdistun, niin olen kyllä voinut sanoa paukauttaa että nyt kyllä lähden siiderille. se voi nollata pään, tai sitten on vain entistä ahdistuneempi olo seuraavan päivänä.
olin juuri kuukauden kesälomalla, aikomukseni tehdä "mitä vain." tänä aikana kävin 2 kertaa ravintolassa. piti käydä vain kerran, mutta iski impulsiivisuus ja kävin kaksi. kun olisi aikaa ja rahaa ollut ryypätä vaikka koko loma!
viime viikolla oli kutsutilaisuus keskellä viikkoa. siellä oli ruuat ja viiniä tarjolla. join viiniä 3 lasia ja hihittelin tyytyväisenä. lähdin kesken juhlien pois n. klo 21 ja menin seuraavana päivänä töihin. ihme kun ei mopo karannut käsistä!
tiedoksi: nyt viikonloppuna menen ehkäpä baariin. se retki saattaa kestää sitten viikon!
mutta se oli tuomittu epäonnistuneeksi heti ensimmäisen tapaamisen iltana ja tilanne oli todella sietämätön koko sen tapaamisen ajan.
Eikä meillä ollut mitään tukea juuri silloin kun sitä olisi tarvittu. "Sossut" olivat siis pyhävapaalla luotimme sinisilmäisesti bioäidin vuolaisiin lupauksiin.
Emmekä tule koskaan enään siihen suostumaan eikä siihen sijaisperheita voida edes velvoittaa/pakotaa kuten sinusta asia vaikuttaa.
Siis turha siitä mitään valitusta hallinto-oikeuteen on tehdä jos sijaisperhe ei siihen suostu.
Kyseisellä Sijaisperheelläkin voi olla kielteisiä kokemuksia joten ei halua enään sotkea suhteita joista saattaisi tulla suuri pettymys sekä rasite. Näin kävi siis meillä että vieläkin lapsi kärsii bioäidin tapaamisesta meidän kodissamme.
Olemme avoimia tekemään tapaamiset turvallisesti ja niin että ne onnistuvat ja molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.
Ajatuksena tuo sinun ehdotuksesi on erittäin hyvä niin mekin luulimme, mutta kannattaa miettiä ennenkuin siihen tilanteeseen mennään...
Enhän tiedä tätä tapausta mutta onhan niitä muita enempi neutraalia paikkoja tavata jos lapsi ei voi eikä saa tavata äitiään bioäidin kodissa.
Aika huonosti on asiat jos sinullakin on vain neljä kertaa vuodessa 2h. Meille sijoitetun nuoren biologisenäidin elämä on todella huonosti mutta silti tapaamiset yritetään järjestää mahdollisimman hyviksi ja turvallisiksi. Aina hyvin huolellaa tehtyjen valmistelujen myötä sukulaisissa ym.paikoissa ja tapaamiset ovat viikonlopputapaamisia.
Takapakkia silti useammiten menee ja lujaa.
Nuollaan haavoja ja taas uusi yritys.
Sitä todella miettii että kenen hyväksi tätä tehdään.
(Sijoitus on vapaaehtoinen)
....kyseessä jos mikään taho ei ala auttaan..eli tässä huostaanoton purussa.Minä haluaisin jonku viranomaistahon "kyttään" jolla voisin todistaa olevani kyvykäs vanhempi lasteni ollessa kotona.
Perheneuvola ei uskalla,lasten psykiatria ei halua,seurakunta ei uskalla,aikuis psykiatria ei ala,mikään ylempi taho kuntayhtymässä ei ala vaihtaan lääkäriä ja hoitajaa...siis vaikka mitä tekis ei auta.Tilanne on muuttunut elämässäni ja sosku ei vakuutu todisteiden puutteessa.
on erikoinen ja jotenkin suuri poikkeus keskimääräisistä lastensuojelukäytännöistä Suomessa?
Siis oletteko te todella niin viranomaisuskovaisia, että kuvittelette sossujen toimivan ehdottoman oikeudenmukaisesti? Täytyy sanoa, että melkein hattua nostaa ja kumartaa, kun sellaisen ihmeen tapaa, että sossu ei mitenkään kieroile huostaanottoasioissa.
Onhan näistä moni äiti yrittänyt vuosien mittaan kirjoittaa tuolla naapuripalstallakin, josta yleensä on seurauksena, että joku häirikkö hyökkää haukkumaan äidin maanrakoon.
sisäinen nokkimisjärjestys sellasessa mallissa, että se joka sun asioita hoitaa, on saanut sellaisen aseman, ettei kukaan uskalla hänen reviirilleen astua.
Oisko sulla mahdollisuus muuttaa toiselle paikkakunnalle, johon asti toi teidän kunnan hierarkia ei ylety ja sieltä saisit sitte puolueettoman lausunnon. Joillakin sellanen on onnistunut.
totaalinen diktatuuri, ei oikeusvaltio, kuten meille valheellisesti uskotellaan.