Kertokaa nyt talousnerot

Palkat nousevat inflaation verran vaikka inflaation pysyisi vakaanakin, samalla lainapääoma kuitenkin pysyy samana.

Vaikka reaalipalkka ei muuttuisi, eli korotus olisi samaa luokkaa inflaation kanssa, niin suhde palkan ja velkapääoman kanssa muuttuu kuitenkin.

Eli tästä syystä täällä väitetään inflaation vaikuttavan velanhoitokykyyn.

Selkeytetty esimerkki muuttumattomin luvuin:
Inflaatio 2%
Korko esim. inflaatio +2%
Palkka 2500€
Laina 100 000€ / 20v.

Vuosi 1.
Palkka 2500€
Lainanhoito 605€
.
.
.
Vuosi 10.
Palkka 2990€
Lainanhoito 605€

Eli vaikka palkan ostovoima ei kasvaisi lainkaan, eli reaalitulot pysyisivät muuttumattomina, niin silti lainanhoidon osuus tuloista laskee 24%:sta 20%:iin.

Comprende?

Inflaatio tarkoittaa rahan arvon laskua.

Asuntojen reaalihinnat pienenevät nimellishintoihin verrattuna.
Kiinteän varallisuuden arvo nousee euroissa mitattuna.
Korkea inflaatio nostaa asuntojen nimellishintoja verrattuna matalaan inflaatioon.

Asuntolainan nimellisarvo pienenee.
Oikeastaan kaikki muu kustannustaso nousee paitsi lainan ostovoiman arvo. Sitä moni sitten yksinkertaistaa sanomalla: "Inflaatio syö lainaa".

Korot yleensä nousevat.
Riippuu kuitenkin siitä, että onko inflaatio suurempi esimerkiksi kansallisella tasolla kuin euroopan tasolla. Jos esimerkiksi kotimainen inflaatio on korkeampi kuin Euroopan tasolla, niin reaalikorko on matalampi tässä asemamaassa.

Palkat nousevat nimellisarvoltaan, mutta ostovoima nousee vain palkankorotuksen ja elinkustannusindeksin erotuksen verran.
Korkeammilla palkankorotuksilla sitten taas kompensoidaan inflaation vaikutusta.
Ainakin ennen oli työehtosopimuksissa inflaatioehdot, jotka laukesivat palkankorotuksina, jos inflaatio nousi yli tietyn rajan. Nykyisistä sopimuksista en tiedä.

Vuokrat nousevat vähintään inflaatioprosentin verran.

Olkaa hyvä.

> niin mitä inflaatio ihan käytännössä tarkoittaa?

Rahan arvon muuttumista. Äärimmäinen kärjistys: vuonna sarvikypärä kahvikupillisen sai markalla. Nykyään kupillisesta saa pulittaa 2 euroa (~12 mk).

> Miten käy asuntojen hintojen silloin?

Tässä on kaksi vaihtoehtoista vastausta. Euroissa mitattua hintaa tarkasteltaessa hinta nousee. Esim. hinta tänään 120 000 euroa, vuonna X 180 000 euroa.

Mutta, jos huomioon otetaan rahan arvon lasku l. inflaatio, ns. reaalihinta ei välttämättä muutu paljoakaan. Jos esim. tänä vuonna palkkasi on 2000 €/kk, niin em. asunnon ostamiseen menee 5 vuoden palkka. Kun palkkasi sitten nousee X vuodessa 3000 euroon / kk ja asunnon hinta 180 000 euroon, sinulta menee edelleen 5 vuoden palkka sen ostamiseen.

> Miten käy ison asuntovelan silloin?

Inflaatio nakertaa velan reaaliarvoa pienemmäksi. 3000 €/kk palkalla on paljon helpompi lyhennellä lainaa 500 €/kk kuin 2000 €/kk palkalla.

Juuri tämän rahan reaaliarvon laskun vuoksi lainoista peritään korkoa. Jos rahan arvo ei muuttuisi, pankit tulisivat toimeen pelkällä marginaalilla tai yksinkertaisesti toimitusmaksuilla.

Lainan todellista hintaa laskettaessa pitääkin ottaa huomioon inflaation vaikutus. Käytännössä maksat ylimääräistä vain koron ja inflaation välisen erotuksen verran.

> Korkojen?

Suoraa 1:1 -kytkentää korkojen ja inflaation välillä ei ole, mutta eivät ne riippumattomiakaan ole. Jos rahan arvo sakkaa, lainoista on pakko periä korkeaa korkoa, ks. yllä.

Kun korko nousee, tasaerälainan takaisinmaksuaika pitenee.

Edelleen on myös jännästä asuntolainasta tykkääviäkin. Jännässä asuntolainassa laina-aika on lyöty lukkoon, mutta maksuerien suuruus heittelee. Ominaisuuksiin kuuluu myös se, että maksuerät ovat alussa suuremmat ja lopussa pienemmät, vaikka omien tulojen kehityksen suhteen päinvastainen vaihtoehto olisi parempi, kun mietitään miten palkka kehittyy (=nousee) laina-aikana.

Jännän lainan kanssa voi laina-ajan alkupuolella helposti käydä niin, että menot nousevat satunnaisen korkopiikin aikana ylivoimaisiksi. Tältä voi tosin suojautua korkokaton tai kiinteäkorkoisen lainan avulla, mutta molemmista palveluista peritään luonnollisesti lisähintaa.

> Palkkojen?

Pitkälti sama vastaus kuin edelliseen. Jos inflaatio laukkaa, palkoillakin on tapana nousta ripeämpään tahtiin. (Tämän voi myös katsoa niin päin, että palkkojen nopea nousu johtaa inflaation kiihtymiseen).

Tästä syystä pitkäaikainen korkotason nousu ei ole niin paha juttu asuntovelalliselle, kuin äkkipäätä voisi kuvitella. Kun korot nousevat, laina-aika pitenee. Toisaalta, jos/kun palkkakin nousee entistä ripeämpään tahtiin, onkin pian varaa ylimääräisiin lyhennyksiin.

Inflaatio tarkoittaa että:

Ostat vuonna 2007 asunnon 100% lainoituksella arvoltaan 200 000e. Inflaatio seuraavat 30 vuotta 2% vuodessa.

30 vuotta x 0.02% = 0.6

1.6% x 200 000e = 320 000e.

Näin ollen inflaation ansiosta sinulla on vuonna 2037 asunto jonka arvo on 320 000 euroa.

Vaikka velkasi ei olisi lyhentynyt 30 vuoden aikana euroakaan (olisit maksanut 30 vuotta vain koron osuuden etkä lainkaan lyhennystä) on lainaa tästä huolimatta edelleen vain se vanha 200 000e.

Olet siis 30:ssä vuodessa pelkän inflaation ansiosta tienannut itsellesi 120 000 euroa ilmaiseksi, vain omistamalla asunnon.