olen saanut ihailla tuomipihlajaa asuntoni ikkunasta. Keväällä kukkiessaan se on aivan valkoinen. Kesällä rehevän vihreä vihreine marjan raakileineen. Kun marjat alkavat punertua, erilaiset linnut syövät niitä kilvan, mitä on aamukahvia juodessa mukava katsella. Niillä on erilaisia keinoja päästä käsiksi viimeisiinkin marjoihin. Juuri nyt pensas on osittain vielä syvän vihreä, mutta joukossa on punaisia ja oranssinvärisiä oksia piristämässä. Onko Sinulla muita pensaita, jotka antavat silmäniloa näin pitkäksi aikaa?
Keväästä syksyyn
1943
6392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei 1943, osaisitko sanoa, montako vuotta istutuksen jälkeen on odotettavissa kukintaa ja marjoja? Poikani ja miniäni istuttivat k.o. pensaita kesällä -06 oman pihansa reunaan.
mutta tämä talo on rakennettu 1984 ja pensaat ovat yhtä vanhoja. Ainakin 10 vuotta ne ovat olleet tuollaisia, kun kuvasin. Ehkä jollakulla muulla on enemmän tietoa.
minulla se kukki ja tuli muutama marjakin maistiaisiksi. Hyviä olivat ja saman havainnon tekivät tänä vuonna linnut ja minä jäin nuolemaan näppejäni.
Marjat ovat mustikan kaltaisia, ehkä makeampiakin.
Marjatuomipihlajaa eli saskatoonia viljellään jo teollisuuteenkin, en käsitä miten saavat marjat varjeltua linnuilta.
on tosiaan. Itsekin olen ihmetellyt samaa.
tontin raja-aitana kiiltävälehtinen tuhkapensas, joka on syksyisin tosi värikäs punaisine ja oranssine lehtineen. On siinä joukossa vihreääkin, mutta pääosin on punaista. Kovasti se teki marjoja ja kerran näin, kun suuri ihana tilhilauma oli asettunut syömään näitä marjoja. Tilhet helisivät ja pyrähtelivät ja popsivat nautinnollisesti marjoja. Sitä oli kiva seurata.
on yksi mahdollisuus, jos haluaa syksyn värejä puutarhaansa. Meillä oli pihlajassa kerran suuri lauma räkättirastaita. Näky oli kaunis, vaikka en heti tunnistanut lintua, kun oli niin oudossa ympäristössä.