.
Tavallisempaa kuin täysimuotoinen netti-terapia on netin käyttö in camera -psykoterapian ohella tai lisänä. Tämä tarkoittaa sitä, että on sovittu, että potilas voi kirjoittaa sähköpostitse terapeutille.
Kyse voi olla lyhyistä tiedotteista tai sitten laajemmista pohdiskeluista sen mukaan, mitä sovitaan.
Millaisia ovat kokemuksenne? Voiko psykoterapeutille kirjoittaa? Kuinka yleistä se on nykyään?
Vanhastaan telefooni on ollut nykyistä nettiä vastaava psykoterapian täydentäjä. Esimerkiksi hädässä terapeutille on voinut soittaa, ja ehkä muutenkin.
Joku voi väittää, että vain puhelin - elävänä kontaktina - voi korvata tapaamisia. Minusta näin ei ole. Eihän per. puh. kuitenkaan aina saa toista kiinni, jolloin jätetään esim. soittopyyntö, ja kontakti kuitenkin viivästyy.
Ja tärkeämpää on varma kuin instantti kontakti; ihminen tietää että toinen on tavoitettavissa. Sähköposti antaa myös aikaa kirjoittaa silloin, kun toiselle sopii.
Tavallisempaa kuin täysimuotoinen netti-terapia on netin käyttö in camera -psykoterapian ohella tai lisänä. Tämä tarkoittaa sitä, että on sovittu, että potilas voi kirjoittaa sähköpostitse terapeutille.
Kyse voi olla lyhyistä tiedotteista tai sitten laajemmista pohdiskeluista sen mukaan, mitä sovitaan.
Millaisia ovat kokemuksenne? Voiko psykoterapeutille kirjoittaa? Kuinka yleistä se on nykyään?
Vanhastaan telefooni on ollut nykyistä nettiä vastaava psykoterapian täydentäjä. Esimerkiksi hädässä terapeutille on voinut soittaa, ja ehkä muutenkin.
Joku voi väittää, että vain puhelin - elävänä kontaktina - voi korvata tapaamisia. Minusta näin ei ole. Eihän per. puh. kuitenkaan aina saa toista kiinni, jolloin jätetään esim. soittopyyntö, ja kontakti kuitenkin viivästyy.
Ja tärkeämpää on varma kuin instantti kontakti; ihminen tietää että toinen on tavoitettavissa. Sähköposti antaa myös aikaa kirjoittaa silloin, kun toiselle sopii.
Vastaukset 3
Vanhimmat
-
... Mä ahdistuksissani; Sit' ihmistä ei löytynyt...
Minulle hyvin tärkeää ja merkityksellistä on ollut se, että (nykyinen) terapeuttini ei (ainakaan toistaiseksi) ole kieltänyt minua lähettämästä sähköpostiviestejä. Tietenkään terapeutti ei aina voi vastata välittömästi, enkä sellaista odotakaan, mutta kuten Pp sanoi, tärkeää on tunne ja varmuus siitä, että terapeutti on tavoitettavissa.
lähettää sähköpostia, ja olen tästä katkera. Sen sijaan hoitavalle lääkärilleni olen saanut lähettää, enkä ole käyttänyt tätä oikeuttani turhaan. Harvakseen olen lähettänyt, mutta aina syystä. Näin hän on saanut esim. jonkin kriisin keskeltä minusta tietoa, joka muuten olisin jäänyt saamatta.
Olen arvostanut kovasti sitä, että hän on antanut luvan laittaa sähköpostia. Minulle se on ollut osoitus siitä, että hän ymmärtää minkätyyppinen ihminen olen (hahmotan puhetta huonommin kuin kirjoitettua) ja että hän on aidosti kiinnostunut hoidostani. Sähköpostiviestit ovat olleet tärkeä LISÄ vastaanottokäynneille. Olen saanut myös (lyhyitä) vastauksia, ne ovat riittäneet hyvin.
Kielto on saanut taas tuntemaan ja kokemaan päinvastaista.
.
Joitain psykoterapeutteja häiritsevät de facto kovasti ekstra-terapeuttiset yhteydenotot (ehkä hieman samaan tapaan kuin lääkäriä voi häiritä takapäivystäjänä oleminen).
Toisilla se voi liittyä metodiin: Pyritään ultra-freudilaiseen otteeseen - niinkuin se on aiemmin käsitetty. Tämä kuitenkin sopii vain terveille.
.