Sinun makusi jäi iholleni,
veit minut ilon pimeään tunneliin,
ohjasit läpi eksymättä.
Sinä hämmensit vereni,
tunnustelin rosoisia ääriviivojasi,
suutelevan huulesi kaarta.
Minulla oli väärät varusteet,
kaikkea tapahtui liikaa,
avasin oven ja menin hiljaa pois.
Se reitti oli pelkureille!
veit minut ilon pimeään tunneliin,
ohjasit läpi eksymättä.
Sinä hämmensit vereni,
tunnustelin rosoisia ääriviivojasi,
suutelevan huulesi kaarta.
Minulla oli väärät varusteet,
kaikkea tapahtui liikaa,
avasin oven ja menin hiljaa pois.
Se reitti oli pelkureille!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Johan paiskasit runon, joka hyydyttää verenkin.
Mahtavaa tekstiä, ja niin surullinen päätös.
Mukanaan vievä, tunteesta tunteeseen - wau !
Ja huomenta Mar, tämä päivä maistuu eilistä enem-
män, joten jatketaan.
Huomenta sinullekin!
Meni taas tuonne melankolian suuntaan, antaa nyt vaan mennä.
Sitä tulee näppikseltä, mitä kulloinkin tulee. ;)
Kiitos sinulle, taasen siekkari!
Maistellaan tätä päivää ja yritä saada veresi nyt "hyytymisestä" huolimatta kulkemaan :))
Tää runonikkari yritää sivussa tehdä vähän kotihommiakin, ne on siitä kivoja, etteivät ne karkaa, vaikkei niitä olisi näkevinäänkään ;)