Puun

Sinänsä on ihan sama mitä puuta poltat jos painon mukaan lasketaan lämpöarvoa.
Koivuhan on suht painava puu, tilavuuteensa nähden
siitä saa hyvin lämpöä.
Eli mitä painavempi puu sitä enemmän lämpöä.
Puu pitää kuitenkin olla K U I V A A !

Onnittelut edullisista ja ekologisista valinnoista.

Kuten sanottu, koivu on se kotimaisten polttopuiden kuningas. Palaa rauhallisesti räiskymättä ja teettää vähiten puuhommia tiheytensä ansiosta. Tuohellisena saattaa jonkin verran noeta jos kaikki palamisolosuhteet eivät ole ihan kunnossa.

Itse suosin sekapuuta, koska teen polttopuuni lähinnä tuulenkaadoista ja rangoista. Puulajista riippumatta kaiken a ja o on kuivuus.

Polttopuiden hankintaa kannattaa vähän selvittää ellei puita ole omasta takaa. Ensimmäiseksi ei kannata tilata valmiita klapeja kauppiaalta vaan selvittää voisiko puuta saada pienellä vaivannäöllä edullisemmin.

Polttaa kannattaa aina riittävällä panoskoolla ja vedolla jolloin palaminen on tehokasta ja puhdasta. Tulisijojen mukana tulee usein ohjeet puumääristä ja oikeaoppisesta poltosta.

Netistä löytyy paljon tietoa polttopuista ym.

http://www.halkoliiteri.fi/sivu/?navi=1,6

Puun siis pitää ensiksikin olla kuivaa.Koivu tunnetusti todella hyvä polttopuu, tuohi siinä isoin ongelma, tukkii yksipuolisessa poltossa piipun, joten sekapuu ehkä parasta tai sitten välillä tuota koivua ja välillä esim. haapaa ja leppää.
Jos oikein kova lämparvoista puuta hakee, niin pihlaja lienee parasta ja esim. omenapuu kova lämpöarvoltaan.Painosta sen tietää, mikä puu antaa lämpöä, lämpöarvon voi karkeasti laskea 5 kWh/kg, tuon arvon kertoo siis kattilan tai takan hyötushteella.

LÄMPÖARVO

Itse poltan lehtipuuta (pääasiassa koivua) joka palaa puhtaammin,
eikä noeta savupiippua.
Havupuu jossa on paljon pihkaa paukkuu ja noettaa enemmän piippua.

Täältä voi lukea asiaa puulämmityksestä ja mm. polttopuiden lämpöarvoista.
http://www.harvestservice.com/puulammitys.html


       Lämpömäärä    Lämpöarvo
       kWh/kg    kWh/p-m3  

Koivu       4,15      1700
Mänty      4,15      1360
Haapa      4,00      1330
Kuusi       4,10      1320
Leppä      4,05      1230

Ps ei ainakaan ns.kitupolttoa

Tulisijalla on väliä
Puulämmitykseenon tarjolla monenlaisia tulisijoja, kevyistä kamiinoista järeisiin uuneihin. Yhtä mallia ei kuitenkaan voi yksiselitteisesti julistaa muita paremmaksi. Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa (VTT) on tutkittu, miten erilaiset tulisijat toimivat. Tulokset auttavat arvioimaan eri mallien soveltuvuutta eri tilanteisiin. VTT ryhmitteli kokeessa tulisijat neljään ryhmään: kevyt, keskiraskas, raskas ja massiivinen tulisija. Kevyt tulisija painaa alle 1 000 kiloa, keskiraskas painaa 1 000-1 500 kiloa, raskas noin 2 000 kiloa ja massiivinen yli 2 000 kiloa.
Kevyet tulisijat sopivat esimerkiksi loma-asuntoihin ja muihin sellaisiin tiloihin, jotka halutaan nopeasti lämpimäksi. Mitä raskaampi tulisija on, sitä kauemmin ja tasaisemmin se luovuttaa lämpöä. Kevyt mökkitakka ei varaa lämpöä juuri lainkaan, vaan luovuttaa melkein kaiken lämmön huoneeseen jo polttovaiheessa. Siksi lämmitysteho hiipuu muutamassa tunnissa, ellei tulta pidetä yllä jatkuvasti.
Massiivinen varaava tulisija sen sijaan lämpenee hitaasti, ja palovaiheessa saadaan lämpöä huoneeseen vain suuluukun kautta. Toisaalta hyvin lämmitetty massiivinen varaava tulisija voi lämmittää toista vuorokautta.
VTT:n kokeiden perusteella sekä lämmityslaitteiden että talon rakenteiden massiivisuus vaikuttavat merkittävästi lämpöolosuhteiden hallintaan. Tämä korostuu erityisesti, kun käytetään tulisijoja lisälämmönlähteenä. Koska tulisijan hetkellinen lämmitysteho saattaa polttovaiheessa nousta 1-4 kilowattiin, lämpö pitää varastoida johonkin, etenkin silloin, kun lämmitystarve ei ole suuri.

Lisätietoja aiheesta löytyy mm. Internetistä, www.vtt.fi ja www.motiva.fi.


Puun kosteus vaikuttaa lämmitystehoon

Merkittävä tekijä tulisijojen lämpötaloudessa on poltettava puu. Eri puulajien lämpöarvot poikkeavat toisistaan vain vähän, mutta sitäkin enemmän lämpötalouteen vaikuttaa puun kosteus. Jos polttopuun kosteus on 15 prosenttia, sen lämpöarvo on 4,3 kilowattituntia kiloa kohden, mutta jos saman puun kosteus onkin 25 prosenttia, on lämpöarvo enää 3,6 kilowattituntia. Kuivasta puusta saadaan kuitenkin energiaa vain 3,2 kilowattituntia, koska puun polttohyötysuhteeksi arvioidaan 75 prosenttia. Jos keskimääräinen omakotitalo tarvitsisi vuorokaudessa halutun lämpötilan ylläpitämiseksi 48 kilowattituntia energiaa, energian tuottamiseen tarvittaisiin 15 kiloa puuta vuorokaudessa. Kun yksi pinokuutiometri halkoja painaa runsaat 500 kiloa, motti riittäisi noin kuukaudeksi.

(Suomela)