Käyttekö kirjoittajapiireissä?

Osa kirjoituksistani on juuri kansalaisopiston kirjoituspiirin aikaansaannoksia.

Meile annetaan yksi aihe josta jokainen vääntää oman tarinansa.

Toki joskus joku kirjoittaa omakohtaisia tarinoita liiaksi, niitä varten on elämänkertakirjoituskurssi erikseen.
Meilläin myös kurssi "Kuinka kirjoitan yleisönosastolle" kurssi.

On myös mahdollista, että opettajalta saa yksittäisiä arvioita kirjoituksistaan.
Aikanaan kun meillä oli kirjailija Arja Puikkonen vetämässä kursseja, hän myös lupasi kritisoida kurssilaisten tekstejä kurssin ulkopuolella. Tarkoittaen, että kurssilainen kirjoitti muutakin mitä kurssin aiheeksi tarkoitetun proosan.

Hollolassa ei ainakaan ole "alkeiskirjoittajia".
Julkaisemme joka vuosi antologian, joka on mennyt hyvin kaupaksi.
Meillä on menossa ensi vuonna jo 30. antologia.
Tosin porukka vaihtunut alkuperäisestä.

Uudet tulokkaat otetaan vastaan mielihyvin!
Porukastamme monet ovat menestyneet hyvin kirjoituskilpailuissa.
Kukaan ei kirjoita lyijykynällä, vaan tekstit tuotetaan tietokoneella ja tulostetaan tai kopioidaan ryhmälle jaettavaksi.

Arkiset havainnot ovat tärkeitä kirjoitusprosessissa.
Kirjoittajaryhmissä on monen tasoisia tekstin tuottajia. En ole kymmenen vuoden aikana erilaisia kirjoituskursseja käyneenä tavannut yhtäkään lyijykynää käyttävää mummoa.

Vanhin mummo 88 v. oli hänkin opetellut tietokoneen käytön!
Kirjoituspiireissä ei tuijoteta ikää, koska kirjoittava ihminen ei lokeroi ihmisiä. Piirime ikäjakautuma on ollut 20-80 ikävuosissa.
Koemme sen rikkautena.

Siis tarkoitin kolmanneksi viimeinen

lause (Olen iloinen, että...)

joka onkin neljänneksi viimeinen. Oho! Mä en ole vielä oikein herännyt...

Kirjoittamisiin!

scarabaeus kirjoitti:

Siis tarkoitin kolmanneksi viimeinen

lause (Olen iloinen, että...)

joka onkin neljänneksi viimeinen. Oho! Mä en ole vielä oikein herännyt...

Kirjoittamisiin!

Lue lisää

Kiitokset ansiokkaista kommenteista!

Minä koen tärkeäksi, että on yhteisö, jossa kirjoittaa, siis joilta saa palautetta, mutta myös joille voi antaa palautetta. Ja keskustella kirjoittamisesta ylipäänsä.

Miten ihmeessä saatte läheisenne motivoitua tekstiennne lukuun? Minulla siippa kokee sen erittäin rasittavana, vaikka tekstini ovatkin suht hyviä.

Kirjoittajapiirissä on ainut ongelma, että siellä ei ole tasoisiani kirjoittajia. En siis saa edes pyytämällä sellaista palautetta, joka auttaisi minua eteenpäin. Enkä usko, että se on mitään kohteliaisuutta, koska itsekin annan toisille myös negatiivista palautetta, toki ihmisiä ihmisinä kunnioittaen.

Minä nyt vain olen niin hyvä!

Piirileikkiheikki kirjoitti:

Kiitokset ansiokkaista kommenteista!

Minä koen tärkeäksi, että on yhteisö, jossa kirjoittaa, siis joilta saa palautetta, mutta myös joille voi antaa palautetta. Ja keskustella kirjoittamisesta ylipäänsä.

Miten ihmeessä saatte läheisenne motivoitua tekstiennne lukuun? Minulla siippa kokee sen erittäin rasittavana, vaikka tekstini ovatkin suht hyviä.

Kirjoittajapiirissä on ainut ongelma, että siellä ei ole tasoisiani kirjoittajia. En siis saa edes pyytämällä sellaista palautetta, joka auttaisi minua eteenpäin. Enkä usko, että se on mitään kohteliaisuutta, koska itsekin annan toisille myös negatiivista palautetta, toki ihmisiä ihmisinä kunnioittaen.

Minä nyt vain olen niin hyvä!

Lue lisää

Heeeiiiiii!... ettet vaan ole se kirjoittajakurssin Heikki, jonka tekstit olivat ... jukranpujut, tosi outoja... ookei! leikki sikseen ja...
¤
lainaus tekstistäsi:
”Kirjoittajapiirissä on ainut ongelma, että siellä ei ole tasoisiani kirjoittajia. En siis saa edes pyytämällä sellaista palautetta, joka auttaisi minua eteenpäin. Enkä usko, että se on mitään kohteliaisuutta, koska itsekin annan toisille myös negatiivista palautetta, toki ihmisiä ihmisinä kunnioittaen.”

Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka vieläkin harmittaa, kun kerran täräytin yhdelle kirjoittajalle kurssilla arvosteluni aloittamalla lauseella:
”No tää on sitä harlekiiniosastoo... ” , eihän ihmisiä kunnioittava ihminen sillä tavalla aloita... EI.

Kun minulle tuli sitten kolmannella jaksolla luovan kirjoittamisen kurssilla sellainen ”tulppa” eteen, eli aloin tuntea, että olinkin väärässä paikassa vaikka olin jatkokurssilla, niin sitten aloin tehdä niin, että heti kurssikerran tapaamisen jälkeen tein muiden kirjoittamista teksteistä ”oman version”, eli käsittelin toisen kirjoittajan tekstin ”platkua” ja mielestäni ”väärin kirjoitettua” materiaalia omalla tavallani. Siis joko jatkoin tarinaa, tai tein saman tarinan omalla tavallani. Sain siis niistä teksteistä raaka-ainetta ja itselleni uutta virikettä.
Kirjoittaja tarvitsee virikkeitä ja välillä etsimällä etsii, sillä vain 10% on inspiraatiota ja sitä saa joskus odotella, loppuaika siis raakaa naputtelua ja faktan kasaamista.
Konstit on monet.
Sitten aika pitkään tuolla Jatkonovelli –puolella harjoittelin myös. Niistähän saisi kerättyä useammankin jutun... Tuli siinä sitten kommenttiakin välillä, että ”miksi ihmeessä”... ja blaa-blaa-blaa. Olihan se sellaista! Mutta eipä tarvinnut käydä sitten kurssilla, kun ei siellä enää jaksanut paikallaan istua...
Jatkonovellikirjoittaminen aivan tuntemattoman suuruuden kanssa on mielestäni ollut täällä S24:llä todella huima kokemus, ja auttanut minua harrastajakirjoittajana ehkä enemmän kuin tällä hetkellä osaan kuvitellakaan. Kannattaa kokeilla. Nyt siellä on ollut aivan hiljaista. Ihmettelen. Mielestäni se vasta onkin erittäin haasteellista kirjoittamista.
Lisäksi se on hauskaa siinä mielessä, että ei tarvitse miettiä niitä pilkkuja ja pisteitä oikeastaan lainkaan, sen kun antaa tulla vaan tekstiä solkenaan... ja framille !

En oikein ymmärrä sitä, että täälläkin Kirjailijanalut –palstalla pitäisi olla joidenkin mielestä viimeisen päälle viilattua tekstiä. Eihän sellaista tänne laita ihan vain senkin takia, että nehän lähetetään kilpailuihin ja kustantajille. Tämä on mielestäni paikka, jossa voi saada hyvin nopeasti muutaman kommentin. Osa niistäkin on tietysti kaverilta kaverille, jopa itselleen on mahdollista laittaa kommenttia toisella nimimerkillä. Kirjoittajan on otettava huomioon netissä vähän kaikenlaista, mutta kritiikki sinänsä on paikallaan, huonokin palaute voi antaa kirjoittajalle hyvinkin paljon. Ja jos ei muuta tältä palstalta saa, niin ajanoloon ehkä paksumman nahkan. Ja missä sitä sitten tarvitsee paksua nahkaa? Mä luulen, että Kirjailijana!

scarabaeus kirjoitti:

Heeeiiiiii!... ettet vaan ole se kirjoittajakurssin Heikki, jonka tekstit olivat ... jukranpujut, tosi outoja... ookei! leikki sikseen ja...
¤
lainaus tekstistäsi:
”Kirjoittajapiirissä on ainut ongelma, että siellä ei ole tasoisiani kirjoittajia. En siis saa edes pyytämällä sellaista palautetta, joka auttaisi minua eteenpäin. Enkä usko, että se on mitään kohteliaisuutta, koska itsekin annan toisille myös negatiivista palautetta, toki ihmisiä ihmisinä kunnioittaen.”

Ymmärrän mitä tarkoitat, vaikka vieläkin harmittaa, kun kerran täräytin yhdelle kirjoittajalle kurssilla arvosteluni aloittamalla lauseella:
”No tää on sitä harlekiiniosastoo... ” , eihän ihmisiä kunnioittava ihminen sillä tavalla aloita... EI.

Kun minulle tuli sitten kolmannella jaksolla luovan kirjoittamisen kurssilla sellainen ”tulppa” eteen, eli aloin tuntea, että olinkin väärässä paikassa vaikka olin jatkokurssilla, niin sitten aloin tehdä niin, että heti kurssikerran tapaamisen jälkeen tein muiden kirjoittamista teksteistä ”oman version”, eli käsittelin toisen kirjoittajan tekstin ”platkua” ja mielestäni ”väärin kirjoitettua” materiaalia omalla tavallani. Siis joko jatkoin tarinaa, tai tein saman tarinan omalla tavallani. Sain siis niistä teksteistä raaka-ainetta ja itselleni uutta virikettä.
Kirjoittaja tarvitsee virikkeitä ja välillä etsimällä etsii, sillä vain 10% on inspiraatiota ja sitä saa joskus odotella, loppuaika siis raakaa naputtelua ja faktan kasaamista.
Konstit on monet.
Sitten aika pitkään tuolla Jatkonovelli –puolella harjoittelin myös. Niistähän saisi kerättyä useammankin jutun... Tuli siinä sitten kommenttiakin välillä, että ”miksi ihmeessä”... ja blaa-blaa-blaa. Olihan se sellaista! Mutta eipä tarvinnut käydä sitten kurssilla, kun ei siellä enää jaksanut paikallaan istua...
Jatkonovellikirjoittaminen aivan tuntemattoman suuruuden kanssa on mielestäni ollut täällä S24:llä todella huima kokemus, ja auttanut minua harrastajakirjoittajana ehkä enemmän kuin tällä hetkellä osaan kuvitellakaan. Kannattaa kokeilla. Nyt siellä on ollut aivan hiljaista. Ihmettelen. Mielestäni se vasta onkin erittäin haasteellista kirjoittamista.
Lisäksi se on hauskaa siinä mielessä, että ei tarvitse miettiä niitä pilkkuja ja pisteitä oikeastaan lainkaan, sen kun antaa tulla vaan tekstiä solkenaan... ja framille !

En oikein ymmärrä sitä, että täälläkin Kirjailijanalut –palstalla pitäisi olla joidenkin mielestä viimeisen päälle viilattua tekstiä. Eihän sellaista tänne laita ihan vain senkin takia, että nehän lähetetään kilpailuihin ja kustantajille. Tämä on mielestäni paikka, jossa voi saada hyvin nopeasti muutaman kommentin. Osa niistäkin on tietysti kaverilta kaverille, jopa itselleen on mahdollista laittaa kommenttia toisella nimimerkillä. Kirjoittajan on otettava huomioon netissä vähän kaikenlaista, mutta kritiikki sinänsä on paikallaan, huonokin palaute voi antaa kirjoittajalle hyvinkin paljon. Ja jos ei muuta tältä palstalta saa, niin ajanoloon ehkä paksumman nahkan. Ja missä sitä sitten tarvitsee paksua nahkaa? Mä luulen, että Kirjailijana!

Lue lisää

Eipä olla samassa ryhmässä, Scara, ei meillä ole sinun kalstaistasi kirjoittajaa ja tyyppiä, mikä on sääli. Tulisi hieman vipinää siihen muumiokerhoon.

Mielestäni kirjoittajapiireissä on ihmisiä, jotka on jotenkin paikalleen jämähtäneitä, mikä näkyy aiheissa. Samaa kesyä lätinää. Perhe paistaa makkaraa ja yhdestä on kuori halki, voi voi. Tai sitten ollaan Paasikiven ajan Suomessa heinänteossa.

Muista aiheista kun kirjoittaa, herättää lähinnä ihmetystä, vaikka teksti olisi miten tasokasta, mikä kyllä myönnetään.

Niin ja olen kanssasi täysin samaa mieltä: ei tänne laiteta oikeita hiottuja tekstejä. Ylipäänsä miksi laittaa omia tekstejään nettiin? Sehän on sama kuin jos yrittäjä laittaisi liikeideansa etukäteen ja sitten vasta perustaisi sen yrityksien.

Piirileikkiheikki kirjoitti:

Eipä olla samassa ryhmässä, Scara, ei meillä ole sinun kalstaistasi kirjoittajaa ja tyyppiä, mikä on sääli. Tulisi hieman vipinää siihen muumiokerhoon.

Mielestäni kirjoittajapiireissä on ihmisiä, jotka on jotenkin paikalleen jämähtäneitä, mikä näkyy aiheissa. Samaa kesyä lätinää. Perhe paistaa makkaraa ja yhdestä on kuori halki, voi voi. Tai sitten ollaan Paasikiven ajan Suomessa heinänteossa.

Muista aiheista kun kirjoittaa, herättää lähinnä ihmetystä, vaikka teksti olisi miten tasokasta, mikä kyllä myönnetään.

Niin ja olen kanssasi täysin samaa mieltä: ei tänne laiteta oikeita hiottuja tekstejä. Ylipäänsä miksi laittaa omia tekstejään nettiin? Sehän on sama kuin jos yrittäjä laittaisi liikeideansa etukäteen ja sitten vasta perustaisi sen yrityksien.

Lue lisää

paikalleen jämähtänyt ja varhaiskeski-ikäisenä naisena varmaan kuulun jo siihen mummokerhoon, mutta eikös yksi kirjoittamisen ihanuus ole juuri siinä, kun pääsee omissa teksteissään joka paikkaan? Voi juosta maratonia, kiivetä everestille ja bailata paris hiltonin seurana yökerhossa?

Oikeasti olen köyhä ja kipeä ja istun tietsikan ääressä pikkukylän rähjäisessä omakotitalossa. Olen niitä ihmisiä joille sanotaan: Hanki elämä!

iltatuuli kirjoitti:

paikalleen jämähtänyt ja varhaiskeski-ikäisenä naisena varmaan kuulun jo siihen mummokerhoon, mutta eikös yksi kirjoittamisen ihanuus ole juuri siinä, kun pääsee omissa teksteissään joka paikkaan? Voi juosta maratonia, kiivetä everestille ja bailata paris hiltonin seurana yökerhossa?

Oikeasti olen köyhä ja kipeä ja istun tietsikan ääressä pikkukylän rähjäisessä omakotitalossa. Olen niitä ihmisiä joille sanotaan: Hanki elämä!

Lue lisää

Parhaiten teksti toimii, kun ihmiset kirjoittavat siitä, minkä ne tuntee. Sinä keski-ikäinen, jos kirjoitat noista mainitsemistasi aiheista, niin eikö teksti jää kovin ulkokohtaiseksi, kun ne ovat sinulle vieraita?

Itse luen mielelläni hyviä tekstejä, ovatpa ne aiheesta kuin aiheesta. Mutta sanoin hyviä. Ja myös ulkoasullisesti hyviä: minusta on uskomatonta, ettei ihmiset osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmia kunnolla. Rivinväli, kappalejako, repliikit jne, ihan perusasioita.

Skädämnovits kirjoitti:

Parhaiten teksti toimii, kun ihmiset kirjoittavat siitä, minkä ne tuntee. Sinä keski-ikäinen, jos kirjoitat noista mainitsemistasi aiheista, niin eikö teksti jää kovin ulkokohtaiseksi, kun ne ovat sinulle vieraita?

Itse luen mielelläni hyviä tekstejä, ovatpa ne aiheesta kuin aiheesta. Mutta sanoin hyviä. Ja myös ulkoasullisesti hyviä: minusta on uskomatonta, ettei ihmiset osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmia kunnolla. Rivinväli, kappalejako, repliikit jne, ihan perusasioita.

Lue lisää

pelkästään omasta elämästään kirjoittaa? Ei kai dekkaristitkaan murhaa itse ihmisiä?

Ja mitä tulee keski-ikäisyyteen, niin tuota... en ole aina ollut keski-ikäinen. Tässä iässä on jo elettyä elämää takana sen verran, että sieltäkin voi jotain ammentaa, vaikka en ole vielä tappanut ketään enkä käyttänyt kovia huumeita.

Harrastan viihteen tekemistä, eli ei mitään omaelämäkerrallista. Mistä itse otat aiheesi?

iltatuuli kirjoitti:

pelkästään omasta elämästään kirjoittaa? Ei kai dekkaristitkaan murhaa itse ihmisiä?

Ja mitä tulee keski-ikäisyyteen, niin tuota... en ole aina ollut keski-ikäinen. Tässä iässä on jo elettyä elämää takana sen verran, että sieltäkin voi jotain ammentaa, vaikka en ole vielä tappanut ketään enkä käyttänyt kovia huumeita.

Harrastan viihteen tekemistä, eli ei mitään omaelämäkerrallista. Mistä itse otat aiheesi?

Lue lisää

Joo, en todellakaan tarkoittanut, että kirjoittaisit omasta elämästäsi, luulin että ymmärsit vääntämättä rautalangasta. Mielestäni karmeimpia harrastajakirjoittajia ovat juuri nämä arjen kopioijat.

Mutta jollain tavalla eletty elämä heijastuu tekstiin, vaikka paikat ja aikakaudet olisivat ihan jotain muuta. Myös dekkareissa. Kun eletty elämä heijastuu tekstiin, niin se parhaimmillaan saa tekstin elämään, siihen tulee tunnetta mukaan.

Itsekin olen keski-ikäinen ja kirjoitan koko tavalla viihteellisesti. Mutta olen kantapään kautta todennut, että jotkut asiat nyt vain ei toimi yhtä hyvin kuin jotkut muut.

Skädämnovits kirjoitti:

Joo, en todellakaan tarkoittanut, että kirjoittaisit omasta elämästäsi, luulin että ymmärsit vääntämättä rautalangasta. Mielestäni karmeimpia harrastajakirjoittajia ovat juuri nämä arjen kopioijat.

Mutta jollain tavalla eletty elämä heijastuu tekstiin, vaikka paikat ja aikakaudet olisivat ihan jotain muuta. Myös dekkareissa. Kun eletty elämä heijastuu tekstiin, niin se parhaimmillaan saa tekstin elämään, siihen tulee tunnetta mukaan.

Itsekin olen keski-ikäinen ja kirjoitan koko tavalla viihteellisesti. Mutta olen kantapään kautta todennut, että jotkut asiat nyt vain ei toimi yhtä hyvin kuin jotkut muut.

Lue lisää

omasta päästä ammentaa, eli vaikuttaahan siihen väkisinkin omat kokemukset ja tuttavien tarinat. Itselläni henkilöhahmot ovat yleensä aina jotain tuntemiani ihmisiä. Jos näitä julkaistaisiin, niin moni pahastuisi.

Juu, arjen kopiointi, huoh... Mutta mitäs Päätalon tuotanto on, jos ei sitä? Jotkut osaa, jotkut ei.

Minä en osaa, jos ryhdyn kuvaamaan kovin arkista elämää, niin teksti muuttuu niin tylsäksi etten sitä itsekään jaksa lukea. Mutta näin se oli kirjoittajapiirissä kyllä muidenkin kirjoittajien arkikuvausten kanssa. Puhtaana viihteen tekijänä olin siellä outolintu.

iltatuuli kirjoitti:

omasta päästä ammentaa, eli vaikuttaahan siihen väkisinkin omat kokemukset ja tuttavien tarinat. Itselläni henkilöhahmot ovat yleensä aina jotain tuntemiani ihmisiä. Jos näitä julkaistaisiin, niin moni pahastuisi.

Juu, arjen kopiointi, huoh... Mutta mitäs Päätalon tuotanto on, jos ei sitä? Jotkut osaa, jotkut ei.

Minä en osaa, jos ryhdyn kuvaamaan kovin arkista elämää, niin teksti muuttuu niin tylsäksi etten sitä itsekään jaksa lukea. Mutta näin se oli kirjoittajapiirissä kyllä muidenkin kirjoittajien arkikuvausten kanssa. Puhtaana viihteen tekijänä olin siellä outolintu.

Lue lisää

Täällä toinen outolintu kirjoittajapiirissä. Arjen kopiointiahan ne monilla ne tarinat on.

Entä jos oma arki ja eletty elämä on ollut ihan erilaista? Ei äpärälapsi, jolla on laitostaustaa sun muuta mitä ei tässä viitsi kertoa, kirjoittele miten kanervat kukkaruukussa kukertaa tai muistele lapsuuden pehmoleluja.

Itse olen saanut syytöksiä jossain piireissä synkkyydestä, mutta jossain muussa porukassa taas liiasta viihteellisyydestä. Näin nämä menevät ristiin.

Viihdekirjoittamista ei oikein arvosteta kirjoittajapiireissä, mikä on mielestäni sääli, sillä viihteen kirjoittamiseen pätevät periaatteessa samat säännöt kuin muuhunkin proosaan, se on vain oma tyylilajinsa. Ja viihdettä voi kirjoittaa hyvin tai huonosti.

Ja mitä Kalle Päätaloon tai Laila Hietamieheen tulee, niin....no en ole koskaan voinut tajuta, miten kukaan lukee noista kumpaakaan. Ne alkavat olla nykypäivinä ongelmajätettä kirpputoreilla. Luulen, että se sukupolvi, joka niitä lukee, alkaa jo kohta olla haudassa.