Esihaastattelu tehty ja seuraava vaihe on koko päivän kestävä soveltuvuustesti!
Mitä testi testaa? Miten valmistautua?
Kenelläkään kokemusta moisesta?
Mitä testi testaa? Miten valmistautua?
Kenelläkään kokemusta moisesta?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Soveltuvuustestejä käytetään työntekijän tasapäistämisessä. Ilmeisesti olet antanut kuvan että olet pätevä, ja sinusta halutaan luulot pois.
Testin tarkoitus on laittaa sinut polvillesi. Vaikka olisit kuinka hyvä ohjelmistosuunnittelija, niin et voi mitenkään pärjätä tässä testissä paremmin kuin muut.
Ketkään johtajatkaan eivät pärjää tässä testissä paremmin kuin normaalit rivityöntekijät.
Tarkoitus on myös leikata ääripäät pois, eli jos olet keskitasoa niin onnistut testissä parhaiten.
Toivottavasti palkkaneuvottelu on jo tehty, että sitä ei tarvitse tehdä soveltuvuustestin jälkeen.
Eipä siihen tarvi valmistautua. Suurin osa on pitkäveteisten psyko-rasti-ruutuun papereiden täyttämistä. Väliiin tulee muutama paperi, joissa on aikaa esim 10 min. Psykologin haastattelu on aika paljon samanlainen kuin joku työpaikkahaastattelu. On se väsyttävä päivä, mutta mä sain siitä tulokseksi "vertailuryhmän, joka on xxx, keskiarvon yläpuolella". Nuku riittävästi ennen testipäivää, yksi ylimääräinen tunti nukkumista auttaa.
Soveltuvuustekstien teknisessä selosteessa tosin todetaan, että niitä ei saa käyttää haastattelujen yhteydessä, koska toinen arvaus tuhoaa senkin heikon ennustevoiman, mikä soveltuvuustesteillä on.
Minun tietääkseni kaikki käyttävät noita testejä Suomessa vastoin ohjeita ja psykologian alan tutkimustuloksia.
Suomessa näitä testejä myös käytetään enemmän kuin muualla. Minun käsitykseni on, että suurissa organisaatioissa psykologit ovat pelotelleet johdon henkihieveriin ja turvaavat Psykologiliiton bisneksen, mitä nämä testit ovat.
Testitulosten välittömiä ongelmia ovat tasapäistäminen (-> jäykkä organisaatio), neuroottisten ja sosiopaattien suosiminen.
Konkurssikurssilla suurista testejä käyttävistä firmoista ovat Tietoenator ja NSN.
Parasta on esiintyä mahdollisimman tavallisena tallaajana. Ei pidä ilmaista itsestään mitään erikoisuuksia. Pitää olla esimerkiksi sopivia harrastuksia, mutta ei liikaa. Testaukset ovat vain normaaleja orjia varten. Tosi kyvykkäät ja hyvän maineen omaavat pääsevät niiden ohi.
Testaajat yrittävät myös sekottaa testattavaa. Jos esimerkiksi tehtävänä on järjestää jotkin laput, niin testaaja vaihtaa salavihkaa järjestyksen vääräksi, ja katsoo sitten huomaako testattava virheen.
Ryhmähaastattelutilanteessa pitää pyrkiä ottamaan ensimmäisenä puheenvuoro ja muutenkin osoittaa aktiivisuutta (mutta ei liikaa).
"Mitä testi testaa?"
Hyvin vähän yhtään mitään reaalimaailmaan liittyvää.
Tarkalleen ottaen testeissä mitataan sosiaalista minäkuvaa eli sitä mitä sinä kuvittelet itsestäsi suhteessa muihin ja mitä sinä valehtelet itsestäsi suhteessa muihin.
Nuo todella oudot mittauskohteet ennakoivat sitä, mitä pomosi tulee luulemaan sinusta, noin 25 prosenttia luuloistaan. Eli psykologi mittaa, oletko sinä sellainen paketti, jolla voi kusettaa psykologin toimeksiantajaa.
Eräät testit perustuvat psykologin testin alussa antamiin harhaanjohtaviin ja valheellisiin ohjeisiin. Varaudu tähän.
Sinun tehtäväsi on valehdella niihin testeihin niin, että saat keskinkertaiset tai vähän paremmat tulokset. Ja vaikutat harmaalta ja tavalliselta - riskittömältä.
Pitemmän päälle niin tyhmää insinörttiä ei olekaan, ettei se opi valehtelemaan noista testeistä sopivia tuloksia ulos. Tosin laiskalla ja tyhmällä tuttavallani taisi mennä parikymmentä yritystä harjoitteluun. Nykyään se saa jo älykkyystesteistäkin keskinkertaiset lukemat. Aiemmin hän sai huonompia lukemia, koska älykkyystestit sattuivat olemaan keskimääräistä vaikeampia, kuulema.
Työnhaku on hiukka väärä paikka harjoitella ainakaan älytestejä. Parempi ostaa kirja jossa selitetään tehtävien rakenne ja tyypillisimmät ideat ja treenata niistä.
Koeta psyykata itsesi sosiaaliseksi, rentoutuneeksi ja itsevarmaksi kuten yleensäkin kaikkiin haastiksiin. Älä usko hetkeäkään kehoitusta olla rehellinen esimerkiksi psykologin haastattelussa. Itse kerran avauduin sen hetkisen työni vaikeudesta ja kuinka väsyttävää se on (mistä syystä juuri olin vaihtamassa työpaikkaa), ja sain heti papereihini tuomion siitä miten laiska ja energiaton olen. Sama testi pari vuotta aiemmin antoi täysin päinvastaisen tuomion. Niissä palikkatesteissä vaan kannattaa yrittää tehdä parhaansa. Luovuutta testaavissa kokeissa olen vain käyttänyt mielikuvitustani, mikä ei tosiaan välttämättä ole paras mahdollinen tapa toimia. Mielikuvitus ei ole etu esim koodaajan paikkaa hakiessa.
Kannattaa kyseenalaistaa koko roska jo etukäteen. Koko testaus on naurettavaa hölmilyä ja loppujen lopuksi koko lausunto on se testin alussa itse kirjoittamasi aine itsestäsi.
Kannattaa lukea yleistietoa jos tietää olevansa niissä heikoilla. Eli opettele mm. tärkeimpien EU-maiden (& USA) tärkeimmät ministerit/presidentit yms jos et jo niitä osaa ennestään. Suomalaiset henkilöt jotka saaneet Nobel palkinnot yms.
Sekin riippuu testistä. Kolmessa käyty ja vain yhdessä oli yleistieto-osio. Mutta muuten hyvä pointti.
Aika vanha kysymys, vuodelta 2007. Taisin itsekin käydä silloin elämäni ainoassa soveltuvuustestissä. Olen nyt 57-vuotias mies.
Testipaikka oli Helsingin Herttoniemessä, Hitsaajankadulla. Testausfirman nimeä en muista.
Olen atk-suunnittelija, vastaava nimike ties mitä nykyään.
Pahin tehtävä siellä palikkatestiosastolla oli jonkinlainen leipomotyön optimointiongelma. Se meni varmasti ihan perseelleen. Ei riittänyt äo tähän.
Näissä palikkatestityyppisissä kysymyksissä on minulla aina ongelmana, että aika ei riitä. Töissähän saa mietiskellä hartaammin oikeita, hyviä ratkaisuita ongelmiin. Tasisi olla lisäksi jotain päässälaskutehtäviä ja tehtäviä tyyliin: Miten jatkat seuraavaa lukujonoa?
Aika paska tehtävä oli jonkinlainen näköseula, jolla piti etsiä joitain merkkijonoyhdistelmiä mahdollisimman paljon numero/kirjain sekamelskasta. Siihen olisi kyllä voinut vastata: Tietokoneen haku toiminto tekee tämän saman, minun ei tarvitse vaivata karsastavia silmiäni tällaisellä. Tämä vaikutti ihan 60- ja 70-lukujen primitiivisten tietokoneiden aikana kehitetylle tarvetestille. Oikeastaan olenkin (vielä) sellaisten vanhanajan IBM:n keskuskoneiden kanssa tekemisissä, kodarina. Kyllä sielläkin ovat apuvälineet parantuneet aatamin ajoista.
Oli jotain ryhmätekemistä. Niistä en muista mitään.
Sitten oli psykologisia testejä, joitain kysymyksiä, joilla myös katsottiin vastaatko johdonmukaisesti aina samalla tavalla, kun kysyttiin samaa asiaa eri tavalla.
Sitten kyselyt muuttuivat aika härskeiksikin, tyyliin "myisitkö äitisi" jos firman tulos paranisi siitä hyvin. Vitutti suunnattomasti se millaisiksi kysymykset lopussa menivät. Kysymykset tässä olivat kirjallisia.
"Töissähän saa mietiskellä hartaammin oikeita, hyviä ratkaisuita ongelmiin. "
No kuule ei saa. Se on tulos tai ulos. Nopeat syövät hitaat. Älä ole hidas.
Tällaiset optimointitehtävät rekryhaastatteluissa on niitä parhaita - kertoo paljon työntekijästä, jos EI OSAA optimoida annetussa ajassa tehtävää.
Aika tutulta kuulostaa. Olin vastaavissa testeissä vuosina 1989 ja 1998. Kaikesta päätellen menetelmät eivät ole vuosikymmenten myötä paljoa muuttuneet. Ratkaisevaa on se, miten suoriutuu vaativista tehtävistä aikapaineen alla. Mistään tietokilpailusta ei ole kyse.
Meillä ainakin töissä pitää vastata ensin 10 tietokysymykseen ja se joka tietää eniten saa parhaimmat hommat.