Kannattaako opiskella tohtoriksi?

Onko valtion ja kuntien maksettava tohtoreille enemmän palkkaa tittelin takia? Sittenhän he palkkaavat mieluummin maistereita. Kannattaako hankkia tohtorin paperit? Onko muuten lisensiaatin tutkinto vähän niinkuin vaikkapa kauppatieteen kandidaatin, eli "välivaihe" kohti tohtoriutta, vai onko lisensiaateilla kovinkin suurta arvostusta maistereihin verrattuna?
72115
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Lisensiaattitutkinto on tosiaan vain välivaihe. Se antaa kelpoisuuden joihinkin opetustehtäviin.

Jos aiot tutkijaksi tai korkeakouluopettajaksi, tarvitset tohtorin tutkinnon. Mitä nopeammin sen parempi. Jollain aloilla joudut tiukkaan taisteluun viroista, mutta jos yksityinen puoli vetää, on julkiselle puolelle helpompi päästä.

Valtion ja kuntien huippuvirkoihin tohtorin tutkinnosta on selvää apua, mutta sen lisäksi tarvitset työkokemusta.

Jos ajattelet vain rahaa mene maisterin tutkinnon jälkeen töihin.

Äänestä
  • >Jos aiot tutkijaksi tai korkeakouluopettajaksi,
    >tarvitset tohtorin tutkinnon.

    Mihin tämä väite perustuu? Kyllähän yliopiston käytävät ovat pullollaan tutkija-maistereita ja lehtori-lisensiaatteja.

    Itse toimin lehtorin viran sijaisena jopa fil. yo:na. Käsittääkseni vakituiseen lehtorin virkaan vaaditaan lisensiaatin tutkinto(?).

    Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.

    Jeppe, FM

    Äänestä

  • Ja jos haluat kokea kamalaa taistelua yliopiston harvoista professuureista muiden nuorten tohtoreiden kanssa, niin suosittelen väittelyä. Varsinkin humanistisella alalla on näin. Ihmiset painaa vuositolkulla jonkin ihan turhan tutkimusaiheen kanssa nälkäpalkalla. Siinä ei perheitä perustella. Mutta jos on tarkoitus elää tieteelle niin silloinhan voi olla itsekin academic animal.

    Itse otan maisterin paperit ulos ja annan piutpaut norsunluutornin keekoilulle. Toki tri-arvosta on monesti hyötyä, mutta joskus tuntuu, että sitä korostetaan kritiikittä. Tuttujen kokemuksista oppineena väitän, että väittely on haaste perseelle, ei niinkään aivoille. Oma kunnianhimoni suuntautuu muualle.

    Helsingin yliopiston historian laitoksella väitteli muuan tyttö pari vuotta sitten aiheesta "Kannunvalanta antiikin Ateenassa". Voi hyvä sylvi ja seitsemän merenelävää. Vaikka eipä aihe "Ranskalais-ruotsalainen tieteellinen pohjoiskalottia koskeva yhteistyö 1700-luvulla" sekään mitenkään järkevältä kuulosta.

    Suomessa valmistuu vuosittain melkein 1500 tohtoria. Se on pari prosenttia ikäluokasta.

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    >Jos aiot tutkijaksi tai korkeakouluopettajaksi,
    >tarvitset tohtorin tutkinnon.

    Mihin tämä väite perustuu? Kyllähän yliopiston käytävät ovat pullollaan tutkija-maistereita ja lehtori-lisensiaatteja.

    Itse toimin lehtorin viran sijaisena jopa fil. yo:na. Käsittääkseni vakituiseen lehtorin virkaan vaaditaan lisensiaatin tutkinto(?).

    Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.

    Jeppe, FM

    Joillain aloilla tilanne on se minkä kuvasit. FL riittää vakituiseen lehtorin virkaan. Jos kuitenkin ajattelet URAA korkeakoulussa, on siirtymä ylemmän palkkaluokan vakituisiin virkoihin oikea tavoite.

    Yliopistoilla pyörii tosiaan näitä FM/Fil.yo assistentteja ja vs. lehtoreita kunnes he joko väittelevät tai katoavat jonnekin.

    Äänestä

  • Fil. tri kirjoitti:

    Joillain aloilla tilanne on se minkä kuvasit. FL riittää vakituiseen lehtorin virkaan. Jos kuitenkin ajattelet URAA korkeakoulussa, on siirtymä ylemmän palkkaluokan vakituisiin virkoihin oikea tavoite.

    Yliopistoilla pyörii tosiaan näitä FM/Fil.yo assistentteja ja vs. lehtoreita kunnes he joko väittelevät tai katoavat jonnekin.

    Kirjoitit:

    >Jos aiot tutkijaksi tai korkeakouluopettajaksi, tarvitset tohtorin tutkinnon.

    Ja lisäksi kirjoitit:

    >FL riittää vakituiseen lehtorin virkaan.

    Mitä mä en nyt tässä ymmärrä. Lehtoriksi nimenomaan *ei* siis tarvita tohtorin tutkintoa.

    Jeppe

    Äänestä

  • Jeppe kirjoitti:

    Kirjoitit:

    >Jos aiot tutkijaksi tai korkeakouluopettajaksi, tarvitset tohtorin tutkinnon.

    Ja lisäksi kirjoitit:

    >FL riittää vakituiseen lehtorin virkaan.

    Mitä mä en nyt tässä ymmärrä. Lehtoriksi nimenomaan *ei* siis tarvita tohtorin tutkintoa.

    Jeppe

    Kirjoitin myös "Lisensiaattitutkinto on tosiaan vain välivaihe. Se antaa kelpoisuuden joihinkin opetustehtäviin.".

    Kansainvälisen käytännön mukaisesti lisensiaattitutkinto on jäämässä pois ja maisterit liittyvät tohtoriohjelmiin, joiden tavoite on siis tohtorin tutkinto. Lisensiaattien asema yliopistoissa esim. 10 vuoden kuluttua on kysymysmerkki, kun tohtoriohjelmista valmistuneita on entistä useampia.

    Äänestä

>Sittenhän he palkkaavat mieluummin maistereita

Tohtorin voisi laittaa johonkin alansa selvitystyöhön, jos tohtorille löytyy koulutustaan vastaava paikka.

>Kannattaako hankkia tohtorin paperit?

Jos niille on jotain käyttöä. Eiköhän ne yleensä hankita jostain muusta syystä. Kohtuuttoman opiskelumotivaation takia.

Semmoisia sivuhuomioita tein yksityisellä puolella, että tekee hemmetin hyvää, jos tohtorilla on edes vähän työkokemusta muusta kuin akateemisesta maailmasta. Jos joku hakee töitä yksityiseltä puolelta valmistuttuaan tohtoriksi eikä sillä ole minkäänlaista työkokemusta kertynyt vastaavista tehtävistä niin kyllä siinä nousee rekrytoijan iho kananlihalle.

>vai onko lisensiaateilla kovinkin suurta arvostusta maistereihin verrattuna?

Onko arvostus jotain mitä voi syödä tai sillä voi tehdä jotain?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


osir kirjoitti:

Onko valtion ja kuntien maksettava tohtoreille enemmän palkkaa tittelin takia? Sittenhän he palkkaavat mieluummin maistereita. Kannattaako hankkia tohtorin paperit? Onko muuten lisensiaatin tutkinto vähän niinkuin vaikkapa kauppatieteen kandidaatin, eli "välivaihe" kohti tohtoriutta, vai onko lisensiaateilla kovinkin suurta arvostusta maistereihin verrattuna?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu