Jos parilla on avioehto, eikä lapsia, ja toinen kuolee, niin saako leski senttiäkään, vai meneekö kaikki siinä tapauksessa toissijaisille perilliselle?
Voiko joku selittää
kuinka asia todella on?
51080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos olisit lukenut tuossa pari avausta alempana olleen ketjun, olisi kuvio varmasti selvinnyt siitäkin... linkki ohessa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000001733&posting=22000000029711692
Jos avioehdollisessa avioliitossa lapseton ja "rikkaampi" puoliso kuolee, ei eloon jäänyt saa tasinkoa. Leskeksi jäänyt kyllä perii lapsettoman puolisonsa kokonaan, ellei tällä ole testamenttia jonkun muun eduksi (vaikka veljensä, tai naapurin Reiskan eduksi).
MUTTA kun tämä puolisonsa perinyt aikanaan kuolee, palautuu ensin kuolleen sukuun leskeksi jääneen pesästä omaisuutta siinä suhteessa kuin omaisuudet olivat silloin kun ensimmäinen puolisoista kuoli. Pahimmassa tapauksessa koko lesken omaisuus palautuu ensin kuolleen puolisonsa sukuun... riippuu tietenkin lähtöasetelmasta.
Tuo "palautuminen" on estettävissä sillä, että laaditaan avioehto vain avioeron varalta JA lapseton puoliso tekee testamentin siippansa eduksi... jos siis niin tahtoo (silloin ei hänen sukuunsa palaudu mitään kun leskensä kuolee joskus).
"Jos avioehdollisessa avioliitossa lapseton ja "rikkaampi" puoliso kuolee, ei eloon jäänyt saa tasinkoa. Leskeksi jäänyt kyllä perii lapsettoman puolisonsa kokonaan, ellei tällä ole testamenttia jonkun muun eduksi (vaikka veljensä, tai naapurin Reiskan eduksi). " Ei peri, vaan avioehdon mukaisesti saa tai ei saa yhtään mitään kuolleen puolisonsa omaisuudesta (avioehdossa on mainittu ja eritelty). Normaalisti, kun vaikkapa ilman avioehtoa toinen kuolee, puolikas eli lakiosa vaikka asunnosta menee lapsille ja puolikas jää leskelle, leskellä on lasten puolikkaaseen elinikäinen hallintaoikeus (oikeus asua, ei myydä) eli omassa kodissaan voi asua ja elää omalla kustannuksella. Jos siihen ei pysty, asunto menee myyntiin ja lapset myynnissä ottavat osuutensa. Eli puolikkaan , ja jakavat sen sitten.
Älä nyt oikeaa vastausta mene oikomaan ilmeisen heikoilla tiedoillasi. Ja yleensä kannattaa lukea ap. avaus... TÄSSÄ selkeästi kysyttiin LAPSETTOMAN avioparin tilannetta, ja sinä kirjoitat siitä kun ON rintaperillisiä.
SIIS, riippumatta avioedosta... lapsettoman aviopulison kuollessa hänen puolisonsa perii tämän (ellei ole testamenttia jonkun toisen eduksi). Avioehdosta sitten riippuu, saako pesästä ensin tasinkoa ja sitten perii, vai saako tasinkoa lainkaan ja perii kaiken. Tällä merkitystä tietenkin perintöveron määrän suhteen, ja sen ... paljonko aikanaan lesken kuollessa palautuu ensin kuolleen puolisonsa sukuun.
Perintökaari on yksiselitteinen asiassa, seuraavalla kerralla kun "muka-oikaiset", lue tämä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
***************
3 LUKU
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
***********************
Oikaisusi oli väärä. Kyllä M36 kertoo asian alun pitäen ja "oikaisun" oikaisussa oikein.
Väärän asian oikaisussa oli muuten virheitä, pakko oikaista. Kirjoitat:
>
Käsittääkseni ei ole normaalia, että ihmisillä on testamentti jossa määräävät että lapsensa saavat vain lakiosansa. Tätähän yllä kuvaat "normaaliksi".
Esimerkiksi:
A:lla säästöjä 20.000 EUR
B:llä auto, arvoltaan 20.000 EUR
A:lla ja B:llä yhteinen talo, molemmat omistajina, arvoltaan 400.000 EUR
Heillä ei ole avioehtoa, ei testamentteja, mutta kaksi aikuista lasta X ja Y
B kuolee. Hänen kuolinpesänsä on 20.000 400.000/2 = 220.000 EUR
Leskeksi jääneen A:n nettovarallisuus on myös 220.000 EUR. Hän siis ei saa tasinkoa kuolinpesältä, joten olisi ollut sama vaikka heillä olisi ollut totaalinen avioehtokin. Leski ei myöskään peri mitään, koska B:llä oli rintaperillisiä. X ja Y perivät B:n omaisuuden ihan kokonaan... siis auton ja puolet talosta (arvoltaan 110.000 EUR per naama).
Huomaatko, ei liity lasten lakiosaan millään tavalla. Mutta jos siitä tahdot lukea, OLISI pitänyt löytyä B:n tekemä testamentti JONKUN eduksi... normaalisti se joku olisi puoliso. A olisi voinut saada testamentilla tässä tapauksessa 110.000 EUR, nyt lapset olisivat saaneet vain LAKIOSANSA joka puolet perinnöstä jonka muuten olisivat saaneet (kummallekin siis 55.000 EUR).
Jos yo. esimerkki olisikin ollut että:
A:lla säästöjä 20.000 EUR
B:llä auto, arvoltaan 20.000 EUR ja talo 400.000 EUR
Heillä ON totaalinen avioehto, ja kaksi aikuista lasta X ja Y
Leski ei saa tasinkoa, koska on avioehto (muuten olisi saanut tasinkoa 200.000 EUR). X ja Y perivät B:n kokonaan, kummallekin siis 210.000 EUR.
Tietenkin B olisi voinut tehdä testamentin naapurin Reiskan eduksi vaikka viikko ennen kuolemaansa, silloin Reiska olisi perinyt 210.000 EUR ja X sekä Y olisivat saaneet LAKIOSANSA 105.000 EUR molemmille. Leski olisi edelleen jäänyt 20.000 EUR säästöineen elämään kodissaan, jos niin tahtoo.
Lesken hallintaoikeus kuolleen puolisonsa ja hänen yhteiseen kotiin sekä irtaimistoon EI RIIPU siitä kuka perii vainajan omaisuuden... vielä vähemmän liittyy lakiosiin. Tämä oikeus leskellä lain mukaan on, vaikka asunnon omistaisi kuka ja kokonaan lesken puolison perinnönjaon jälkeen.