Jos olisit juuri seksisuhteen lopetettuasi saanut tietää olevasi raskaana ja päättäisit synnyttää lapsen, niin ilmoittaisitko lapsen isälle?
Kysymys naisille!
...
211066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
kyllä pitäisi lasta, joka ei parisuhteeseen synny...
Mun mielestä useamman ihmisen pitäisi toimia samalla tavalla!
lapsen sitten isälleen?? Jos et itse pitäisi?
yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua syntymään jo valmiiksi rikkinäiseen kotiin...
Mun mielestä jos aikuinen ihminen ei vielä osaa ehkäisystä huolehtia niin kyllä se vastuukin sitten täytyy ottaa! Huh huh! Lapsen tappo onkin paras vaihtoehto!
ole sitä aviotonta lasta syntymässä! Vastasin kysymykseen mitä tekisin jos niin olisi käynyt, ehkäisy voi pettää vaikka siitä huolehtisikin.
Abortista en ala väittelemään, minusta muutaman viikon ikäinen alkio ei ole lapsi eikä sen poistaminen murha.
Ehkäisy voi pettää mutta sitä varten on jälkiehkäisy pillerit!
Kyllä minä vaan tekisin mitä vaan, että olisin lapseni saanut valmiiksi rikkinäiseen kotiin. Ei olisi pitänyt lapsenkaan kärsiä niitä vuosia sen paskan kanssa. Kaveri elänyt alkoholisti-isän kanssa lapsuutensa. Vihaa äitiään kun ei ole lähtenyt. Ydinperhe ei ole sama kuin onnellinen perhe.
Todennäköisimmin tekisin samoin nytkin.
abortti on murha ja holtiton seksielämä syynä ei-toivottuihin lapsiin.(viina syynä holtittomaan seksielämään)
oikein kysymystä kun tuossa ei ole mitään taustoja että mitä ajat oikein takaa? pelkäätkö että mies sitten vaatimalla vaatisi aborttia vai mistä kysymys?
kukaan,niin tyhmä ole,että toisen käskystä abortin tekis.itse kysymykseen,niin kylä ilmoittaisin,jos takana on seurustelusuhde,eikä esim. yhden yön juttu.tietty riippuu miehestäkin.
Tällä elämänkokemuksella......
....en kertoisi.
Nuorempana.....
...olisin sinisilmäisesti uskonut miesten ajattelevan vanhemmuudesta samalla tavalla kuin naiset ja olisin kertonut isäehdokkaalle.
Mikäli mies haluaisi.....
....tilanne olisi toinen.
Tuollaista tilannetta on helppo pohtia, kun ei oikeasti ole joutunut asian eteen. Itsekkin olen sen päässyt huomaamaan.
Jos olet jo siinä tilanteessa, että olet päättänyt pitää lapsen, olet tehnyt hyvän päätöksen. Raskasta elämä tulee olemaan, mutta lapsi on aina kullan arvoinen. Joskus kaikki ei mene niin kuin suunnittelee.
Itse tein saman päätöksen reilu vuosi sitten. Aborttia en pystynyt tekemään, vaikka tiesin että valitsemani taival tulisi olemaan vaikea ja kuoppainen. Lapsi oli kuitenkin alkuhämmennyksen jälkeen äärimmäisen odotettu, eikä rakkautta ole tarvinut jatkossakaan säästellä. Lapsen isää en tuntenut, sillä "vahinko" tapahtui yhden illan suhteessa. Alusta asti siis valmistauduin kasvattamaan lapseni yksin. Aina kuitenkin tiesin, että mikäli tämä isä kävelee joskus vastaan, on hänen ja lapsen oikeus tietää toistensa olemassa olosta. Näin kävikin. Oma isäsuhteeni on aina ollut hyvin tiivis, joten ajatus siitä ettei lapseni koskaan tuntisi omaa isäänsä, oli surullinen. En odota että isä riemusta kiljuen ottaa vastaansa uuden tittelin ja sen tuoman vastuun, vaan enemmänkin toivon, että lapseni edes tietäisi omat juurensa. Toivon isän osallistuvan tyttäreni elämään niin paljon kuin mahdollista, mutta mitään en ole vaatimassa. Aika näyttää miten asiat sujuvat.
Minusta on kamala ajatella että mies elää koko elämänsä tietämättä omasta lapsestaan. Kun et ole mitään vailla, et voi pettyäkään. Voit ainakin elää rauhallisella omalla tunnolla lapsen kanssa, kun olet ainakin antanut toisen tietää asiasta. Voihan olla, että yllätyt positiivisesti ja lapsesi saa onnellisen isän!
ja miehen luonteesta jne. Jos vähänkään olisi epäilystä että mies ei ole pääkopastaan terve niin en ilmottaisi! Kaikista miehistä kun ei ole isäksi.
Menettekö sänkyyn ihan kenen tahansa vastaantulijan kanssa?? Siltä todellakin kuullostaa kun vastaatte että kertoisitte riippuen miehestä ja onko pääkoppa terve!! Koittakaa nyt hyvänen aika sitten muistaa se ehkäisy kun sängystä sänkyyn hypitte!!
mut ESIM. moni narsisti mies vaikuttaa ihan kaikinpuolin mukavalta seurustelu aikana. Sitten kun alkaa ns. todellinen elämä lapsineen päivineen niin jäisitkö ite hakattavaksi ja haukuttavaksi??? Elä toki ruusunpunaista elämää mut älä ylläty jos asiat ja parisuhde onkin vähän erilaista mitä kuvittelit..
Eihän kysyttykkään jäisitkö miehen luokse vaan kysymys oli: kertoisitko miehelle?
En kertoisi miehelle. Lapselle kertoisin, jos hän sitä joskus kyselisi ja jos itse haluaisi ottaa yhteyttä isäänsä, niin sallisin sen sitten kun hän olisi riittävän vanha.
siis lapselle kertoisit sitten kun hän on tarpeeksi vanha ja saisi sitten ottaa yhteyttä isäänsä? Niin siis tuota miltäs siitä sun lapsesta sitten tuntuu kun toi kyseinen isä tulee olemaan puulla päähän lyöty kun joku vieras tulee ja sanoo "hei mä oon sun lapses". ja siitä sitten isyystesteihin sun muuta mukavaa.
eli, kenelle parhaaksi toi ettet kerro isälle lapsen syntymästä? Lapsen etua ajattelet? Varmasti joo..
kyllä kertoisin. ja kerroinkin. isä aktiivisesti mukana lapsen elämässä alusta asti. emme edelleenkään seurustele emmekä tule ikinä seurustelemaankaan, molemmilla oma elämä, meitä yhdistää vain lapsi.