Paitsi terveys- myös ympäristösyistä on hyvin perusteltua syödä vain vähän lihaa. Lihan tuotanto perustuu Suomessa yhä suuremmilta osin väkirehuihin. Ne valmistetaan yleensä ihmisravinnoksikin kelpaavista aineksista kuten viljasta. Kun rehu syötetään eläimelle, valtaosa sen sisältämästä energiasta kuluu eläimen elintoimintojen ylläpitämiseen. Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan siis moninkertainen määrä viljaa. Lihan tuotannon ympäristövaikutukset ovat siten yleensä suuremmat kuin kasvisruoan, sillä peltopinta-alaa tarvitaan enemmän ja eläinten lantakin rehevöittää vesistöjä. Jos kaikkialla maailmassa syötäisiin yhtä paljon lihaa kuin teollisuusmaissa, ruoka ei riittäisi kaikille, sillä viljelymaan riittävyydestä tulisi nykyistäkin paljon vakavampi ongelma. Kasvisruokaa suosimalla suurempi osa ruoasta saadaan ihmisten ravinnoksi sen sijaan että sitä syötetään karjalle. Lihan, maidon ja kananmunien tehotuotantoon liittyy myös eettisiä ongelmia, sillä eläimet ovat lähes koneen asemassa, eivätkä ne saa toteuttaa luontaista käyttäytymistään.
Pihvit ja ympäristö
kj6
5378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samaa mieltä paitsi että itse metsästettyä riistaa sekä poroa voi syödä hyvällä omallatunnolla.
Hirvi esimerkiksi hyödyntää metsäluonnosta muille kelpaamatonta kasviainesta ja tuottaa todella maukasta luomulihaa. On ettisesti oikein ja myös luonnon kanalta hyvä että osa hirvistä metsästetään ihmisravinoksi. Sama pätee muuhun ristansyömiseen. Metsästysajoilla ja määräyksillä säädellään riistakantoja jotta ne ei vaarannu tai hirven osalta, runsastu liikaa.
On kestävää kehitystä suosia riistan syömistä sillä se on myös luomuruoan lisäksi lähiruokaa!
Tietysti myös kala. Kasvatetun lohen myötä sisävesikalat ovat aliarvostettuja. Esimerkiksi ahven ja jopa särki ovat erinomaisia purkkikaloja ja kestäisi pyytää reippaasti.
Nii ja tietysti marjat ja sienet...
Jos koko 5miljoonainen kansa lähtis mettälle, niin saattas riista loppua kesken, puhumattakaan luotien viuhumisesta.
Ole siis tyytyväinen, että muut tyytyvät tuotantolihaan.
Asiassa on vain yksi pieni ongelma. Jos laitan rehuohraa pusseihin ja vien kauppaan, niin ei niitä kukaan osta. Mutta jos syötän ohran sioille ja . . . . . . niin makkaralenkki joku ostaa.
Ensinnäkin ympäristösyyt puoltavat maaperän kestokyvyn huomioonottavaa laidunnusta joka lisää maaperän monimuotoisuutta. Tämä on eri asia kuin tehotuotanto. Näitä ei pidä sekoittaa keskenään. Monet eläinlajit käyttävät ravinnokseen hyönteisiä jotka elävät vain karjanlannassa. Lanta on oikein käytettynä erinomainen lannoite.
"Lihan tuotanto perustuu Suomessa yhä suuremmilta osin väkirehuihin."
Väkirehu on kallista eikä edes parasta ravintoa karjalle. Suurin osa karjan ravinnosta koostuu edelleen omassa maassa tuotetuista rehukasveista. Parasta ravintoa karjalle ovat juuri nämä rehukasvit: timotei, apilat ym. jotka kasvavat enimmäkseen sellaisilla mailla jossa ei voi viljellä mitään ihmisravinnoksi kelpaavaa.
Pitää myös ajatella asiaa laajemmin kuin vain Suomen olosuhteita. Kehitysmaissa elää paljon väestöä alueilla joissa vain karjatalous on luonnonolosuhteiden vuoksi ainoa mahdollinen elinkeino.