Yön portaissa,
sen hopeiduissa tähtikuvioissa
hehkuvat kultaiset aamut
Ne odottavat syksyä äänetöntä
hyvää ystävää saapuvaa.
Yön musta halkaisee taivaan.
Pian sataa lunta.
Valon liekki metsässä
on epätodellista
Varjojen välissä
tuhannet värit leikkivät
Jostain täältä lähtee se tie,
joka minulle unessa näytettiin
Se kulkee läpi elämän karien,
mustien vuorten taa,
jonne päättyy matkamien tie
Sinne on vielä matkaa...
sen hopeiduissa tähtikuvioissa
hehkuvat kultaiset aamut
Ne odottavat syksyä äänetöntä
hyvää ystävää saapuvaa.
Yön musta halkaisee taivaan.
Pian sataa lunta.
Valon liekki metsässä
on epätodellista
Varjojen välissä
tuhannet värit leikkivät
Jostain täältä lähtee se tie,
joka minulle unessa näytettiin
Se kulkee läpi elämän karien,
mustien vuorten taa,
jonne päättyy matkamien tie
Sinne on vielä matkaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvä.
Tykkäsin, kuin höperömpi puurosta, ei vaan runostasi.
Riipii, mutta riipii ihanasti.
miten mahtava runo !
Kertakaikkisen upea, mutta mistäpä runostasi en
olisi pitänyt - kaikki ovat mieleeni olleet.
Kiitos.