Mä en siis jaksa yksinkertaisesti. Koko raskausaika oli tuskaa tapeltiin ja huudettiin ton miehen kanssa kilpaa. Se meni silloin paljon ja aina kun oli riita se lähti. Olin äärettömän masentunut ja koitin jopa tappaa itseni ja sisälläni olevan pienen. Erottiin 21viikolla mä sanoin etten kestä ja jaksa ku se lähtee ja tekee mitä huvittaa. sit hän meni töihin toiseen kauunkiin kauas kavereistaan ja yritti muuttua. Palattiin takasin yhteen vähän ennen kun meille syntyi mailman suloisin ja ihanin poika.
Nyt poika on 1kk2vkoa tappelut jatkuu samaan malliin. ollaan ehkä korkeintaan tunti sovinnossa kun taas tapellaan. Aina mies saa lähteä kaljalle ja jättää mut ja vauvan yksin. Mä olen kokoajan yksin ja niin masentunut mä en jaksais enään ja siitä tulee tappelu, kun mä olen niin masentunut, tylsä ja kokoajan surullinen. Sit jos joskus olen onnellinen tai vähän iloisempi tulee tappelu siitä kun ei voida juoda paria kaljaa tai lähteä mihinkään ja viedä pientä lasta hoitoon. Mä tiedän, et kaikki vastaa tähän et erotkaa... no joo mutta kun se ei ole niin helppoa. En haluais erota en jaksais tapella siitä. Jos sanon et olis parempi kun ei olla yhes ni mies vastaa et hän on aina tiennyt et mä haluan siitä eroon ja mulla on joku toinen yms. ja sit se vasta lähteekin menemään. nyt hän on taas lähtenyt.
Pääsin itse hetki sit viihteelle ja hän jäi pojan kanssa kotiin. no meni sit mullakin vähän yli kun ei aikoihin ollut juonut mitään. ja koska en ollut kotona silloin ku hän olis tahtonut enkä kuullut barissa puhelinta hän soitti vanhempas tänne hakemaan vauvaa. Sit kun mä kuulin siit menin paniikkiin tietty ja koitin tulla pian kotiin. No joo elikkä tämä on nyt sit tänään verukkeena ku sanoin äsken et jos et ole vartin sisällä kotona mennään pojan kanssa perhetukikeskukseen hänhän sit sanoi et mites viimeks ku hän pyys mua kotiin....aaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrg!!!!mä en kestä mä en kestä mä en kestä mä en jaksa!!!!!!!!!
Nyt poika on 1kk2vkoa tappelut jatkuu samaan malliin. ollaan ehkä korkeintaan tunti sovinnossa kun taas tapellaan. Aina mies saa lähteä kaljalle ja jättää mut ja vauvan yksin. Mä olen kokoajan yksin ja niin masentunut mä en jaksais enään ja siitä tulee tappelu, kun mä olen niin masentunut, tylsä ja kokoajan surullinen. Sit jos joskus olen onnellinen tai vähän iloisempi tulee tappelu siitä kun ei voida juoda paria kaljaa tai lähteä mihinkään ja viedä pientä lasta hoitoon. Mä tiedän, et kaikki vastaa tähän et erotkaa... no joo mutta kun se ei ole niin helppoa. En haluais erota en jaksais tapella siitä. Jos sanon et olis parempi kun ei olla yhes ni mies vastaa et hän on aina tiennyt et mä haluan siitä eroon ja mulla on joku toinen yms. ja sit se vasta lähteekin menemään. nyt hän on taas lähtenyt.
Pääsin itse hetki sit viihteelle ja hän jäi pojan kanssa kotiin. no meni sit mullakin vähän yli kun ei aikoihin ollut juonut mitään. ja koska en ollut kotona silloin ku hän olis tahtonut enkä kuullut barissa puhelinta hän soitti vanhempas tänne hakemaan vauvaa. Sit kun mä kuulin siit menin paniikkiin tietty ja koitin tulla pian kotiin. No joo elikkä tämä on nyt sit tänään verukkeena ku sanoin äsken et jos et ole vartin sisällä kotona mennään pojan kanssa perhetukikeskukseen hänhän sit sanoi et mites viimeks ku hän pyys mua kotiin....aaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrg!!!!mä en kestä mä en kestä mä en kestä mä en jaksa!!!!!!!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kuulosta mukavalta ollenkaan. Vauva pieni ja hormoonit hyrrää. Mutta apua on myös saatavilla, tuohonkin tilanteeseen. Soita neuvolaan, kerro tilanteestanne. He järjestävät apua, jos sitä suostut vastaanottamaan. Tiedän kokemuksesta. Masentuneena ei ole hyvä hoitaa pientä vauvaa, taidat sen itsekkin tietää. Ja se viihteellä käynti ei oikeasti auta ketään. Laita lapsesi etusijalle nyt, ja hae apua ajoissa.
Kuulostaa siltä, ettei sun mies ole vielä kypsä isäksi. Vauvan hoidon pitäisi nyt olla pääasia elämässänne, ei baarissa käymisen. Oletko miettinyt, miten lapseen vaikuttaa, jos se joutuu kasvamaan isoksi riitelevässä kodissa. Myös oman mielenrauhasi takia olisi ehkä parempi muuttaa erilleen. Jossakin vaiheessa saat toivottavasti elämääsi miehen, joka antaa, eikä vain vie pois energiaasi. Voimia sinulle ja keskity nyt vauvaasi, älä mieheesi. Vauvasi tarvitsee sinua enemmän.
Ei kuulosta terveeltä parisuhteelta. Ja alkoholi näyttelee liian suurta osaa teidän perheessä. Eli hakeudu hoitoon itse, kuten on jo aiemmat kirjoittajat maininneetkin. Pidä taukoa suhteessasi mieheesi tai eroa. Tarvitset nyt aikaa itsellesi ja vauvallesi. Tarvitset itsellesi rauhallisia hetkiä. Voisitko mennä johonkin? Vanhempiesi luokse asumaan hetkeksi tai johonkin muualle? Voimia ja jaksamista!
jonkun aikuisen hoidettavaksi, joka pitää siitä huolen!!! Oikein oksettaa lukea tuollaista!!! Miksi pitää tehdä ihana pieni nyytti maailmaan, jos siitä ei osaa pitää huolta???? Ajattele sitä teidän ihanaa vauvaa, mikä pitäisi olla nyt elämän keskipiste ja tarvitsee sitä. Unohda tuo äijä, mikä kuulostaa aivan idiootilta ja kaljoittelut ja juhlimiset. Mulla on ensimmäinen vauva kohta 9kk:n ikäinen ja olen kiltisti ollu kotona (bailasin silloin aikanaan, mut en enää kun ei ole sen aika). Pelkään tosi paljon teidän lapsen puolesta ja säälin häntä, jos elämä tulee olemaan tuollaisten kanssa!! Mieti tosiaan tätä mitä kirjoitan ja skarppaa vähän!! Terv. 35-vuotias yhden lapsen ja kolmen lapsipuolen äiti.
Miehet on miehiä, mutta äidin pitäisi olla lapselle se varma tuki ja turva. Surullista, että äidin energia menee säälittävän miehen perässä roikkumiseen. Kertakaikkiaan surullista. Todellakin nainen pistä pikaisesti asiat tärkeysjärjestykseen jos lastasi rakastat ja haluat hänet pitää. Mitä tuollaisella "isällä" tekee?? Joskus lapsen on paras ilman isää.
Jätä ainakin tuo yhden äidin haukkumisviesti omaan arvoonsa. Se ei sua kannusta millään tavalla. Mutta kannattaa ihan oikeasti miettiä pois lähtöä. Kattelin tuossa neljä vuotta sitten kun kaverini mies teki samantyyppisesti. Se on aika rankkaa katseltavaa lapselle. Muistan kerran kun kävin heillä ja leikin ja kuuntelin lapsen asoita kun isä ja äiti tappeli vieressä. Kun sitten olin lähdössä, lapsi aivan itkien pyysi mua jäämään. Lapselle jää tuollaisista tilanteista muisti- ja tunnekuvia vaikka olisikin ihan pieni. Mieti haluatko jatkaa samanlaista elämää lopun elämääsi vai haluatko nauttia lapsesi kanssa elämästä ja yhdessäolosta?
Voimia!
Vauvasi on vielä tosi pieni ja tuntuu kurjalta, että teillä tämä aika menee nyt riitelyyn. Miehesi pitäisi nyt mun mielestä tehdä valinta, että haluaako osallistua vauvan hoitoon vai ei. Jos ei halua, viisainta olisi ehkä muuttaa pois. Ei ole vauvalle oikein suotuisa kasvuympäristö tuollainen, missä juhliminen tai sen puute näyttelee pääosaa.
Voisitko mennä vauvasi kanssa vaikka vanhempiesi luokse muutamaksi viikoksi? Saisit vähän ajatella asioita. Jos ottaisit kokonaan uuden asenteen elämääsi? Todellakaan miehestäsi ei tällä hetkellä ole mitään apua sinulle tai vauvalle. Aika näyttää, jos myöhemmin suhtautuisi asiaan vakavasti.
kuinka vanha olet? kk vanha lapsi ja helvetti joku kaljottelu tai viihteellä käynti mielessä..on kyllö niin saatanan hyvät arvot sulla ett...jatka samaan malliin.. onneks ei mun lapsella kaltaistasi äitiä... saati et isä ajattelisi noin..huhuh