Olen matkanut kanssasi yli hyisen meren,
läpi teräksen kovien tuiskujen.
Maailmassa ei ollut ketään muuta,
kenen vuoksi matkani olisin tehnyt,
vain sinä.
Mutta ajattelimme eritavoin,
sinulle matka ei ollut yhtä tärkeä.
Toit minulle tullessasi lasisen majakan,
luuletko, että se korvaisi
puuttuvan rakkauden.
Nostit huulilleni
lasillisen samppanjaa
ja tunsin viileänä,
ikuisen kirouksen,
rakkaudettomuutesi.
Hengitä lämpöä minusta,
kuumenna jääkylmä meresi,
tee maailmastasi rakkauden
laiva, matkaamme sitten
jälleen yhdessä.
läpi teräksen kovien tuiskujen.
Maailmassa ei ollut ketään muuta,
kenen vuoksi matkani olisin tehnyt,
vain sinä.
Mutta ajattelimme eritavoin,
sinulle matka ei ollut yhtä tärkeä.
Toit minulle tullessasi lasisen majakan,
luuletko, että se korvaisi
puuttuvan rakkauden.
Nostit huulilleni
lasillisen samppanjaa
ja tunsin viileänä,
ikuisen kirouksen,
rakkaudettomuutesi.
Hengitä lämpöä minusta,
kuumenna jääkylmä meresi,
tee maailmastasi rakkauden
laiva, matkaamme sitten
jälleen yhdessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinun rakkautesi arvoinen.
mistä helkkarista löydän sen uuden sanavakan,
koska en tiedä mitä tästäkään runostasi osaan
enää sanoa.
Niin hyytävä ja mahtavia ilmaisuja kuten tuo
" lasisen majakan " ja ensimmäinen säe kokonai-
suudessaan.
Vahvaa tekstiä on kolmaskin säe, melkein iho
nousee kananlihalle sen viileydestä.
Aivan upea on päätöskin.
Vahvaa, nautinnollista luettavaa - kiitos.
Runoni lähtevät lentoon milloin mistäkin.
Lasinen majakka on totta, olen saanut sellaisen, eri tilanteessa vain.
Tuohon runoon en juuri itse ole tyytyväinen, mutta..
Päätin sen silti laittaa tänne,
raatilaisten hampaisiin,
jotka kyllä eivät ole minua raadelleet,
vaan antaneet uusia runohelmiä minulle, kannustuksillaan, kuten sinäkin elämänsiekkari ;)
Kiitos itsellesi ♥
saa mitä tilaa...