Mutta tehän olette nainen
”Hotellin vastaanottovirkailija piti varauskorttia kädessään ja sanoi: ’Herra Geraldine Brooks’ hän luki, ’mutta tehän olette nainen. Olen pahoillani, mutta virkailijamme on tehnyt virheen’. ’Ei se mitään’, sanoin, ’muuttakaa vain herra rouvaksi.’ Hän sanoi: ’Te ette nyt ymmärrä. En voi antaa teille huonetta. Se rikkoisi naisia koskevia lakeja.’”
Näin alkaa australialaisen, kuusi vuotta Lähi-Idässä kirjeenvaihtajan toimineen Brooksin kirja ”Islamin naisten salattu elämä”. Teos kuvaa ja analysoi maailman nopeimmin kasvavaa uskontoa, erityisesti naisten asemaa islamissa.
Eräs saudimies omisti Saudi-Arabiassa valkaisuainetta valmistavia tehtaita. Hän halusi tehdä länsimaistyyppisen markkinatutkimuksen selvittääkseen kuinka saudinaiset pesivät pyykkinsä. Se oli tavattoman vaikeaa. Hän ei ”tietenkään voinut lähettää miespuolisia tutkijoita keskustelemaan naisten kanssa”, mutta ei myöskään saudinaisia, koska he saattaisivat törmätä perheiden vieraisiin miehiin. Apu löytyi ulkomaalaisista haastattelijoista, mutta heillekin tehtävä oli lähes ylivoimainen maassa, jossa tuntemattomat eivät pistäydy ovella.
Saudi-Arabiassa toimii Hyvän edistämisen ja Pahan torjumisen komitea (vrt. Bushin hallinto), jonka uskonnolliset poliisit ovat saudien oikeusjärjestelmässä muista riippumattomia toimijoita; fanaattisia kaduilla ja ostoskeskuksissa partioivia vapaaehtoisia. Heidän kepeistään saavat maistaa esimerkiksi naiset, jotka eivät peitä kasvojaan tai miehet, jotka sulkevat kauppansa liian hitaasti rukousaikana. Uskonnollinen poliisi ei keskustele naisten rikkomuksista näiden itsensä kanssa, vaan jonkun ”vastuullisen” miessukulaisen, kuten aviomiehen tai veljen kanssa. Saudisysteemi kohtelee kaikenikäisiä naisia kuin lapsia.
Jopa oman maan sisällä nainen voi matkustaa vain, jos hänellä on siihen aviomiehen, pojan tai pojanpojan allekirjoittama lupa, ulkomaanmatkoista puhumattakaan. Esimerkiksi leskeksi jäänyt isoäiti voi nöyryyttävästi joutua turvautumaan pojanpojan antamaan lupaan, jos tämä on lähin miessukulainen.
Kun Brooks kysyi eräältä kylänvanhimmalta ja hengelliseltä johtajalta, miten tämä pystyi antamaan henkistä neuvontaa kylän naisille, vaikka hän ei ollut koskaan keskustellut perheensä ulkopuolisten naisten kanssa. Mukana ollut saudiystävä katsoi Brooksia oudosti: ”He esittävät ongelmansa kylänvanhimmalle tietenkin aviomiesten välityksellä.” - Mutta entä jos aviomies on heidän ongelmansa, kysyi Brooks. Tätä mahdollisuutta kumpikaan heistä ei voinut edes ajatella. Jopa pelkästään naisten asioita käsittelevät virat ovat saudihallinnossa lähes poikkeuksetta miesten hallussa, Esimerkiksi YK:n Naistenvuoden kokouksessa 1975 ja Naisten vuosikymmenen kokouksessa 1985 Saudi-Arabian ”naisten delegaation” jäsenet olivat pelkästään miehiä.
Kirjeenvaihtaja Brooksille esiteltiin Jeddan pyhiinvaeltajille tarkoitetun, 80 jalkapallokentän kokoisen lentokenttäterminaalin hienouksia. Mutta kun hän poikkesi naisten vessaan - käveltyään sinne julkisen alueen kiillotettujen lasien ja kromipintojen ohi - hän joutui oksentamaan: tukkeutuneet wc-pöntöt olivat ääriään myöten täynnä ja lattia ulosteen peitossa. Näytti, ettei vessassa oltu siivottu viikkokausiin. Sehän oli naisten wc, eli siellä ei ikinä käynyt kukaan vähänkään merkittävä henkilö.
Saudi-Arabiassa, kuten koko islamilaisessa maailmassa, tehdään yhä kunniamurhia. Tässä niistä yksi: Eräs nainen karkasi hallitsevan saudisuvun haaran järjestämästä avioliitosta mennäkseen naimisiin toisen, rakastamansa miehen kanssa. Nainen saatiin kiinni ja ammuttiin. Myös hänen rakastettunsa mestattiin. Edes kuninkaan vetoomus lempeämmän kohtelun puolesta ei tehonnut. Tappajien ”kunnia” oli pelastettu - tietenkin ilman minkäänlaisia rangaistusta.
Brooksilla oli kerran Saudi-Arabian tullissa mukanaan ”Arabimaiden poliittinen sanakirja”, kuiva lähdeteos sekä varhaisista Arabian tutkimusmatkailijoista kertova kirja ”Intohimoiset pyhiinvaeltajat”. Selittämistä riitti, sillä poliittinen-sana otsikossa teki kirjasta mahdollisesti kumouksellisen. Intohimoinen-sana puolestaan viittasi pornografiaan, mutta pyhiinvaeltaja-sana taas uskontoon. Ällistyttävä yhdistelmä 1990-luvun sauditullille, Saudi-Arabiassa ei ole oikeastaan minkäänlaista poliittista kulttuuria, ”Emme tarvitse demokratiaa, meillä on oma aavikkodemokratiamme”, selitti Brooksille eräs saudinainen ja viittasi majlis-nimisen vanhaan aavikon perinteeseen. Siinä hallitseva suku isännöi viikoittaisia tapaamisia, joissa alamaiset saavat tuoda ilmi epäkohtia ja esittää anomuksia. Majlis on feodaalinen rakennelma, jossa nöyrät alamaiset kunnioittavasti odottavat voidakseen muutaman sekunnin aikana kuiskata asiansa prinssilleen.
Monet islamilaiset maat - niin ”demokratiat” kuin kuningaskunnatkin - muistuttavat käytännössä keskiaikaisia, yksinvaltaisia feodaalivaltioita. Vaalit ovat vitsi, samoin tiedotusvälineiden vapaus. Useimpien talous ei ole oikeastaan kehittynyt vuosikymmeniin ollenkaan, sen kummemmin kuin koulutus tai sivistyskään.
Pidin itseäni ymmärtäväisenä ja liberaalina ihmisen. Mutta enää en ole aivan varma, että meidän olisi kulttuurierojen ja suvaitsevaisuuden nimissä vain valettava näistä valtavista ihmisoikeus- ynnä muista ongelmista islamilaisissa maissa.
Selänpesijä
[sivun alkuun] [etusivulle
”Hotellin vastaanottovirkailija piti varauskorttia kädessään ja sanoi: ’Herra Geraldine Brooks’ hän luki, ’mutta tehän olette nainen. Olen pahoillani, mutta virkailijamme on tehnyt virheen’. ’Ei se mitään’, sanoin, ’muuttakaa vain herra rouvaksi.’ Hän sanoi: ’Te ette nyt ymmärrä. En voi antaa teille huonetta. Se rikkoisi naisia koskevia lakeja.’”
Näin alkaa australialaisen, kuusi vuotta Lähi-Idässä kirjeenvaihtajan toimineen Brooksin kirja ”Islamin naisten salattu elämä”. Teos kuvaa ja analysoi maailman nopeimmin kasvavaa uskontoa, erityisesti naisten asemaa islamissa.
Eräs saudimies omisti Saudi-Arabiassa valkaisuainetta valmistavia tehtaita. Hän halusi tehdä länsimaistyyppisen markkinatutkimuksen selvittääkseen kuinka saudinaiset pesivät pyykkinsä. Se oli tavattoman vaikeaa. Hän ei ”tietenkään voinut lähettää miespuolisia tutkijoita keskustelemaan naisten kanssa”, mutta ei myöskään saudinaisia, koska he saattaisivat törmätä perheiden vieraisiin miehiin. Apu löytyi ulkomaalaisista haastattelijoista, mutta heillekin tehtävä oli lähes ylivoimainen maassa, jossa tuntemattomat eivät pistäydy ovella.
Saudi-Arabiassa toimii Hyvän edistämisen ja Pahan torjumisen komitea (vrt. Bushin hallinto), jonka uskonnolliset poliisit ovat saudien oikeusjärjestelmässä muista riippumattomia toimijoita; fanaattisia kaduilla ja ostoskeskuksissa partioivia vapaaehtoisia. Heidän kepeistään saavat maistaa esimerkiksi naiset, jotka eivät peitä kasvojaan tai miehet, jotka sulkevat kauppansa liian hitaasti rukousaikana. Uskonnollinen poliisi ei keskustele naisten rikkomuksista näiden itsensä kanssa, vaan jonkun ”vastuullisen” miessukulaisen, kuten aviomiehen tai veljen kanssa. Saudisysteemi kohtelee kaikenikäisiä naisia kuin lapsia.
Jopa oman maan sisällä nainen voi matkustaa vain, jos hänellä on siihen aviomiehen, pojan tai pojanpojan allekirjoittama lupa, ulkomaanmatkoista puhumattakaan. Esimerkiksi leskeksi jäänyt isoäiti voi nöyryyttävästi joutua turvautumaan pojanpojan antamaan lupaan, jos tämä on lähin miessukulainen.
Kun Brooks kysyi eräältä kylänvanhimmalta ja hengelliseltä johtajalta, miten tämä pystyi antamaan henkistä neuvontaa kylän naisille, vaikka hän ei ollut koskaan keskustellut perheensä ulkopuolisten naisten kanssa. Mukana ollut saudiystävä katsoi Brooksia oudosti: ”He esittävät ongelmansa kylänvanhimmalle tietenkin aviomiesten välityksellä.” - Mutta entä jos aviomies on heidän ongelmansa, kysyi Brooks. Tätä mahdollisuutta kumpikaan heistä ei voinut edes ajatella. Jopa pelkästään naisten asioita käsittelevät virat ovat saudihallinnossa lähes poikkeuksetta miesten hallussa, Esimerkiksi YK:n Naistenvuoden kokouksessa 1975 ja Naisten vuosikymmenen kokouksessa 1985 Saudi-Arabian ”naisten delegaation” jäsenet olivat pelkästään miehiä.
Kirjeenvaihtaja Brooksille esiteltiin Jeddan pyhiinvaeltajille tarkoitetun, 80 jalkapallokentän kokoisen lentokenttäterminaalin hienouksia. Mutta kun hän poikkesi naisten vessaan - käveltyään sinne julkisen alueen kiillotettujen lasien ja kromipintojen ohi - hän joutui oksentamaan: tukkeutuneet wc-pöntöt olivat ääriään myöten täynnä ja lattia ulosteen peitossa. Näytti, ettei vessassa oltu siivottu viikkokausiin. Sehän oli naisten wc, eli siellä ei ikinä käynyt kukaan vähänkään merkittävä henkilö.
Saudi-Arabiassa, kuten koko islamilaisessa maailmassa, tehdään yhä kunniamurhia. Tässä niistä yksi: Eräs nainen karkasi hallitsevan saudisuvun haaran järjestämästä avioliitosta mennäkseen naimisiin toisen, rakastamansa miehen kanssa. Nainen saatiin kiinni ja ammuttiin. Myös hänen rakastettunsa mestattiin. Edes kuninkaan vetoomus lempeämmän kohtelun puolesta ei tehonnut. Tappajien ”kunnia” oli pelastettu - tietenkin ilman minkäänlaisia rangaistusta.
Brooksilla oli kerran Saudi-Arabian tullissa mukanaan ”Arabimaiden poliittinen sanakirja”, kuiva lähdeteos sekä varhaisista Arabian tutkimusmatkailijoista kertova kirja ”Intohimoiset pyhiinvaeltajat”. Selittämistä riitti, sillä poliittinen-sana otsikossa teki kirjasta mahdollisesti kumouksellisen. Intohimoinen-sana puolestaan viittasi pornografiaan, mutta pyhiinvaeltaja-sana taas uskontoon. Ällistyttävä yhdistelmä 1990-luvun sauditullille, Saudi-Arabiassa ei ole oikeastaan minkäänlaista poliittista kulttuuria, ”Emme tarvitse demokratiaa, meillä on oma aavikkodemokratiamme”, selitti Brooksille eräs saudinainen ja viittasi majlis-nimisen vanhaan aavikon perinteeseen. Siinä hallitseva suku isännöi viikoittaisia tapaamisia, joissa alamaiset saavat tuoda ilmi epäkohtia ja esittää anomuksia. Majlis on feodaalinen rakennelma, jossa nöyrät alamaiset kunnioittavasti odottavat voidakseen muutaman sekunnin aikana kuiskata asiansa prinssilleen.
Monet islamilaiset maat - niin ”demokratiat” kuin kuningaskunnatkin - muistuttavat käytännössä keskiaikaisia, yksinvaltaisia feodaalivaltioita. Vaalit ovat vitsi, samoin tiedotusvälineiden vapaus. Useimpien talous ei ole oikeastaan kehittynyt vuosikymmeniin ollenkaan, sen kummemmin kuin koulutus tai sivistyskään.
Pidin itseäni ymmärtäväisenä ja liberaalina ihmisen. Mutta enää en ole aivan varma, että meidän olisi kulttuurierojen ja suvaitsevaisuuden nimissä vain valettava näistä valtavista ihmisoikeus- ynnä muista ongelmista islamilaisissa maissa.
Selänpesijä
[sivun alkuun] [etusivulle
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nimimerkin taakse piiloutuva henkilö kopioi luvatta toisen nimimerkin taakse piiloutuvan henkilön tekstiä, eikä edes anna viitettä.
Mutta asiaan. Kyseessä on Saudi-vastainen propaganda.
Esimerkkilause: "Esimerkiksi leskeksi jäänyt isoäiti voi nöyryyttävästi joutua turvautumaan pojanpojan antamaan lupaan, jos tämä on lähin miessukulainen."
Mistä kirjoittaja tietää, että leskeksi jäänyt isoäiti tuntee nörtyvänsä vai onko se kirjoittajan oma ennakkoasenteellinen näkemys? Aika harvan Saudi-isoäidin lähin miessukulainen on pojanpoika, koska perheet ovat suomalaisittain katsottuna valtavan suuria ja useat sukupolvet jopa asuvat samassa taloudessa.
>Monet islamilaiset maat - niin ”demokratiat” kuin kuningaskunnatkin - muistuttavat käytännössä keskiaikaisia, yksinvaltaisia feodaalivaltioita.
Maailmassa ei ole yhtäkään islamilaista valtiota; mm. Saudi-Arabian kuninkuus periytyy ja tämä on epäislamilainen käytäntö.
>Saudisysteemi kohtelee kaikenikäisiä naisia kuin lapsia.
Onpas analyyttinen arvio. Ja mitä vikaa lapsen asemassa on? Vai viittaako kirjottaja lasten huonoon asemaan Australiassa? Harvoinhan - muuten - Suomessakin kuuluu ihmisen kaipailevan huoletonta lapsuuttaan...
vaivautunut lukemaan tarkemmin olisit huomannut että kyseessä oli kuusi vuotta Lähi-idässä asuneen kirjeenvaihtajan kokemuksistaan kirjoittama kirja.
Jos olisit itse lukenut sivun kokonaan, olisit huomannut, että se on kolumni&pakina, kuten otsikkokin sanoo ja allekirjoituksena on "Selänpesijä".
Laitetaan tuohon vielä linkki,
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2002/12/kolumni/ylsauna.html
ettei jää epäselvyyksiä.
"Mutta asiaan. Kyseessä on Saudi-vastainen propaganda."
ja sinähän sen taas näytät tietävän.
"Maailmassa ei ole yhtäkään islamilaista valtiota; mm. Saudi-Arabian kuninkuus periytyy ja tämä on epäislamilainen käytäntö."
Onneksi...
Taha Islamilla on selvä taipumus vähätellä tapahtuneita rikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia islamilaisissa maissa. Olivatpa näiden ihmisoikeusloukkauksien takana mitkä tahansa syyt - uskonnolliset tai poliittiset tai aivan henkilökohtaiset syyt - eivät ne ole oikeutettuja.
Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen arvonsa, jota kenenkään ei pitäisi vähätellä ja asettaa kyseenalaiseksi.
myös koko kirjan...että selvyyden vuoksi sekin sanottakoon....kaikenlaista hassua itämailla...
>Taha Islamilla on selvä taipumus vähätellä tapahtuneita rikoksia ja ihmisoikeusloukkauksia islamilaisissa maissa.
Saudeissa nainen joutuu käymään likaisessa vessassa (standardi etelän maissa) ja Suomessa 4 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolme niistä törkeää, saa kolme vuotta vankeutta (ensikertalainen ja hyvä käytös, niin pääsee alle puolella) ja "huikeat" sakot.
Taha Islam:
>>Saudeissa nainen joutuu käymään likaisessa vessassa (standardi etelän maissa) ja Suomessa 4 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolme niistä törkeää, saa kolme vuotta vankeutta (ensikertalainen ja hyvä käytös, niin pääsee alle puolella) ja "huikeat" sakot. >>
Ja sehän oikeuttaa arabeja totalitaariseen valtioon, vai?
Ketjun aloittaja mainitsi naisen, joka pakeni perheyhteisöstä mennäkseen rakastamansa miehen kanssa naimisiin, ja hänet ammuttiin häpeänä - asia, jota sinä et edes viitsinyt kommentoida, otitpahan vain ne lauseet, jotka olivat mielestäsi "islaminvastaisia."
Jos et pysty kommenteissasi tekemään mitään muuta kuin vittuilemaan toisten "islaminvastaisuuksilla", en voi kuin hämmästellä. Mitäpä jos ottaisit kantaa tähän em. todella oikeudenmukaiseen ampumatuomioon? Ja auta armias, jos ryhdyt moralisoimaan länsimaiden oikeusistuimista tai jotain, sillä silloin on todistettu, että rakennat perustelusi pelkästään sen varaan, että jos muualta löytyisi samanlaista vääryyttä.
En väitä, että länsimaisten toimittajien kirjat olisivat tyhjentäviä, mutta en toisaalta usko myös mihinkään muslimien kirjoihin, jotka yrittävät kumota holokaustin. Propagandaa ne ovat kaikki, propagandaa on ketjun aloittanut kommentti ja propagandaa olet myös sinä. Kuten me kaikki, mutta senhän varmaan jo tiesitkin.
Siellä puhutaan valittu naisesta. Ylipäätensä Islam ei ole Saudi arabia tai Iran. Islam on Kor'ani, islam on profetta Muhammedin (sav)elämä myös. En ymmärrä teidän kaltaisia ihmisiä. Vain luette Islamin vastaisia kirjoja ja jätette lukematta tuhansia Islamin puolesta kirjoitettu kirjoja. Muusta uskonnosta hän tullut takaisin Islamiin ja kirjoittanut minkalainen eläme oli ja minkälainen nyt kun tullut takaisin Islamiin. Jos haluatte todellisia tietoja lukekaa Kor'anin selitykseen liittyviä kirjoja.
voisi lukea mutta kun ei kiinnosta pätkääkään.....muahhhaahhaaa..