Magapikselivedätys on vauhdissa ainakin pokkareissa, joissa kaupataan jo 12 sellaisen kuvakennon tarkkuutta rupisesta kennosta Canon, Pentax tällä hetkellä.
Sinänsä jatkoa järjestelmäkameroiden megapikseli habatukselle.
Kukaan ei ole fiksumpi kuin Insinööri, joka taikoo fyysisesti samankokoisesta kuvakennosta samalla valovoimalla pienemmälle pikselille, samalla signaali/kohinasuhteella kuvan kuin isommalle kennolle.
Sinänsä jatkoa järjestelmäkameroiden megapikseli habatukselle.
Kukaan ei ole fiksumpi kuin Insinööri, joka taikoo fyysisesti samankokoisesta kuvakennosta samalla valovoimalla pienemmälle pikselille, samalla signaali/kohinasuhteella kuvan kuin isommalle kennolle.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tossa vaihdoin Nikon D50:stä Nikon D80:iin. Vähän meinas tulla kakan maku suuhun, kun ISO 400:ssa rupee olemaan havaittavaa kohinaa, ISO 800 alkaa olla aika rajoilla ja ISO 1600 on jo aika karheaa jälkeä.
Kun taas Nikon D50:n ISO 400 oli putipuhdas, ISO 800 miltein puhdas ja ISO 1600 ihan käyttökelpoinen.
Nooh, etsimen koko käytännössä tuplaantu, joka oli riittävän hyvä hyvä syy vaihtaa. Lisäksi AF:n nopeus tuplaantui jne.
Tossa samalla tuli havaittua, että toi hyppäys 6mpix->10mpix vaatii optiikalta aika kivasti, huomasin että Nikkor 18-70 ompi aika pehmeä kaveri jo, vaikka sitä sitä tarkkana pidetään.
Eli meni sitten kiinteillä kuvaamiseksi, 50 millinen nököttää nokalla melkein koko ajan, pitäis toi 35 millinen hommata ja sit 85 millinen kiinteä.
Eli kun järkkäreissä megapikselit lisääntyy, niin sitten sitä ruvetaan kiinteillä kuvaamaan, kun ei enää zoomit jaksa piirtää niin tarkasti ;)
Tuo kiinteiden lasien etu on todella huomattava, kun kattoo täältä: http://www.photozone.de/8Reviews/index.html
Kuinka kiinteät lasit piirtää ja muutkin osa-alueet on kondiksessa kyllä kiinteä on aina kiinteä. Sigman, Tamronin ja Tokinan macrot tekee hinta/laatu todella hyvää jälkeä. Canonissa ja Nikonissa toimii peruslaseina nämä:
Nikkor AF 35mm f/2 D Review / Test Report
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/nikkor_35_2/index.htm
Canon EF 35mm f/2 Test Report / Review
http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/canon_35_2/index.htm
Piirtää hiukka keskustapainotteisesti, mutta bokeh on kaunis, hyvä kontrasti ja sävyt.
Oletko nähnyt vanhoja kiintolevyjä? Muutaman megatavun kokoinen kiintolevy on kopiokoneen kokoinen laatikko.
Nykyään insinöörit saivat mahtumaan useita gigatavuja kymmenen sentin kolikon kokoisen tilaan.
Se on sitä kehitystä. Kun samaan, tai tuhansia kertoja pienempään tilaan, mahtuu enemmän ja enemmän.
Analogian kiintolevyjen ja kennon pikselimäärien vertaamisessa ei onnistu sillä kennon tehtävä on "vangita" sille saapuneet fotonit. Vaikka kennon tiheyttä (megapikselit) voidaankin varmaan lisätä vaikka kuinka paljon ei tietylle pinta-alalle saapuvien fotonien määrää saada kasvatettua.
Tässä tulee vastaan fysiikan asettama raja joka sanoo vääjäämättömästi että signaali/kohinasuhde huononee pikselin pinta-alan kasvaessa.
Kehittyvät kohinanpoisto-algoritmit saavat kuvan näyttämään hieman paremmilta, mutta raja tulee silti auttamatta vastaan. Ainoa keino saada lopulta lisää pikseleitä käyttöön on kasvattaa kennon kokoa.
Pikselien määrän ei todellisuudessa tarvitse kasvaa 10 megapikselin yli normaalin harrastajan käytössä. Kuinka monta ypi metristä kuvaa olet seinälle teettänyt?
.... voi verrata kiintolevyjä ja kennoja. Tietotekniikassa yleensä pieni on kaunista, mutta valokuvauksessa asia on juuri päinvastoin eli suuri on kaunista (ja kallista). Väärinkäsityksiä syntyy, koska digitaalinen kamera on oikeasti tietokone, jossa on objektiivi. Valokuvausorientoituneet ihmiset suhtautuvat siihen kuten kameraan (iso on kaunista). Tietotekniikkaorientoituneet ihmiset suhtautuvat siihen kuten tietokoneeseen (pieni on kaunista).
Toisessa ääripäässä laatu ymmärretään siten, että kameran pitää mahtua taskuun ja siinä pitää olla kaikki mahdollinen (ja mahdotonkin automaattista) ja mielellään sekä kuvat että etsin pikselimössöä. Kamerassa pitää olla vakaimet ja kasvojentunnistus ja läjäpäin moodeja ja tetris ja kaikki pitää mahtua hammasharjakoteloon.
Toisessa ääripäässä laatuna pidetään helvetillisen isoa kennoa, joka on kiinnitetty täysin mekaaniseen palkkikameraan ja valotus mitataan erillisellä mittarilla. Koko komeuden pitää seisoa tukevalla jalustalla ja se maksaa omakotitalon verran ja painaa helvetisti. Sarjakuvausnopeus tommonen 1 kuva viikossa.
Nyt me sitten kaikki olemme täällä samoilla foorumeilla äiväämässä aidanseipäästä täysin eri lähtökohdista, niin ajoittaiset konfliktit lienee väistämättömiä.
Ajatuksesi on matemaattisesti mahdoton. Mitä tapahtuu, jos se fiksun insinöörin kehittämä uusi kovalevy on vaikkapa "tuhat kertaa pienempi" kuin vanha kopiokoneen kokoinen? Oletetaan, että kopiokoneen (=vanhan kovalevyn) tilavuus on yksi kuutiometri. Paljonko on "tuhat kertaa pienempi"? No tietysti vanha miinus 1000 x vanha eli 1 m3 - 1000 x 1 m3 = 1 m3 - 1000 m3 = -999 m3. Niin fiksu se insinöörikään ei ole, että olisi saanut uuden kovalevyn koon alle nollaan eli miinusmerkkiseksi. Toki se uusi kovalevy voi olla kooltaan tuhannesosa vanhasta levystä, mutta ei tuhat kertaa pienempi. Myönnetään: meni niuhotuksen puolelle, mutta tarkkuutta termeihin, kiitos!
>Paljonko on "tuhat kertaa pienempi"? No tietysti vanha miinus 1000 x vanha
Höpö höpö!
Esimerkiksi jos juon tänään kaksi kupillista kahvia ja huomenna kaksi kertaa vähemmän, juon huomenna vain kupillisen. Samaa kuin "kaksi kertaa vähemmän" merkitsee "puolet tai puolta vähemmän".
Eli tuhat kertaa pienempi on 1 / 1000 eli on 0,001.
1m³ * 0.001 = 1dm³ = 1 litra
50 % vähemmän ei ole sama kuin kaksi kertaa vähemmän. 50 % enemmän on 1,5 x lähtöarvo (100%+50%). 100 % enemmän on 2 x lähtöarvo (100%+100%). Ei siis kaksi kertaa enemmän vaan kaksinkertainen. 50 % vähemmän on puolet pienempi. 100 % vähemmän = nolla. 200 % vähemmän menee miinuksen puolelle. Samoin 2 kertaa pienempi.
Matikanopeksi itseään tituleeraava tulkitsee normaalin suomen puhekielen ilmaisua hyvin pedanttimaisesti ja mukamas matemaattisteknisesti. Tuollainen saivartelu on lähinnä köyhää snobbailua.
Näyttää puuttuvan ymmärrys itse kielestä ja tuntuu sen sijaan olevan vallalla käsitys, että puhekieli näissä kaksi kertaa suurempi tai pienempi ilmaisuissaan edes pyrkisi olemaan matemaattisen tarkkaa.
Puhekielessä kaksi kertaa enemmän tai puolta enemmän tarkoittavat riittävällä tarkkuudella samaa. Samoin ilmaisut puolta vähemmän tai kaksi kertaa vähemmän sisältävät keskenään saman ajatuksen.
Molemmat ilmaisut tarkoittavat käytännössä sitä, että vertailtavien määrien välisissä suhteissa toimivat kakkonen ja puolonen.
Matemaattinen ilmaisu on esim. se kun sanotaan jotain olevan 50% enemmän tai vähemmän. Tällaiset ilmaisut eivät tosin kuulu tavalliseen puhekieleen vaan sitä huomattavasti köyhempään virkamiesten ja opettajien käyttämään mukamas eksaktiin kirjakieleen.
Harmi oppilaiden kannalta, jos matikanopettajien käsitys pelkkää matematiikkaa huimasti rikkaammasta puhekielestä on noin suppea.
Hieman lisää pohdiskelua aiheesta ja kielitoimiston kannanotto:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/kaksikertaa.html
Luovutan! Kun kerran kielitoimistokin on sitä mieltä, että suomalaiset eivät osaa matematiikkaa, niin olkoon sitten niin.
Taidankin aloittaa uuden keskustelun aiheesta "hattu päässä" ja "kengät jalassa". Aika harvalta onnistuu ulkoilu kirjaimellisesti hattu päässä. Eikos se pää ole siellä hatussa? Samoin jalat kengissä eikä päinvastoin. Ja ihmiselläkin on paino, vaikka se oikeasti on massa.
Näköjään kommenttini herätti ainakin keskustelua. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että "kaksi kertaa pienempi" menee miinuksen puolelle.
Ihan mukavia esimerkkejä kielen ilmaisuista. Eipä tosiaan näytä puhekieli olevan matematiikkaa tai fysiikkaa.
Esittämäsi keskustelun aiheet ovat hyviä, muttei niihin moni taitaisi osallistua täällä valokuvauspalstalla.