Periaatteessa voisi kuvitella että navigaattorin näyttämä nopeus on Km/h tarkkudella, jopa tarkempi, kun laskee koko ajan edetyn matkan per sekunti.
Mutta miten oikeasti käytännössä on?
Kuinka luotettasia navien näyttämät nopeudet ovat?
Muuten ei ole navigaattoreista kokemusta, mutta olimme työkeikalla, jossa autossani oli kaverin Garmin.
Ihmeen tarkasti se osasi pysyä teiden risteyksissä ym.
Eli paikkatieto taitaa nykyään olla ennemmin metrien tarkkuudella kuin kymmenien metrien.
Minulla on GPS 12 XL, se oli joskus kannettavan Mapinfo ohjelmassa, Gt kartalta oli hyvä seurata punaisesta pisteestä, missä mennään, mutta tieto oli vähän jälkijunassa.
Nyt tuo käsiGepsi on rikki, kukahan tietäisi missä hinnoissa sellaiset ovat nykyään?
Se olisi kuitenkin töitäni ajatellen parempi, kun sillä löytää monikulmiopisteet (näytti metrin tarkkuudella joskus) ym. pisteet ja rajat metsässä, sekä voi syöttää koordinaanit XY metrisessä muodossa?
Olipas monta asiaa samassa paketissa.
Mutta miten oikeasti käytännössä on?
Kuinka luotettasia navien näyttämät nopeudet ovat?
Muuten ei ole navigaattoreista kokemusta, mutta olimme työkeikalla, jossa autossani oli kaverin Garmin.
Ihmeen tarkasti se osasi pysyä teiden risteyksissä ym.
Eli paikkatieto taitaa nykyään olla ennemmin metrien tarkkuudella kuin kymmenien metrien.
Minulla on GPS 12 XL, se oli joskus kannettavan Mapinfo ohjelmassa, Gt kartalta oli hyvä seurata punaisesta pisteestä, missä mennään, mutta tieto oli vähän jälkijunassa.
Nyt tuo käsiGepsi on rikki, kukahan tietäisi missä hinnoissa sellaiset ovat nykyään?
Se olisi kuitenkin töitäni ajatellen parempi, kun sillä löytää monikulmiopisteet (näytti metrin tarkkuudella joskus) ym. pisteet ja rajat metsässä, sekä voi syöttää koordinaanit XY metrisessä muodossa?
Olipas monta asiaa samassa paketissa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Edullisimmillaan saa noin 150 euroon näitä perinteellisiä käsigepsejä. Kuten tämä Garmin eTrex. Käyttöliittymä näissä Garminin käsikapuloissa on hyvin samanlainen kuin perinteikkäässä Garmin-12 mallissakin.
http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=2462
Saakos tuohon siis syötettyä koordinaatit metrisessä muodossa?
Käyköhän vanhan Garminin välipiuha kannettavaa?
Millainen ja kuinka kallis mahtaa olla tuo differentaalikorjaus?
Olisi hyvä tuo parempi tarkkus kun etsii monikulmiopisteitä, rajalinjoja sekä rajapyykkejä metsässä josta rajat on hävinneet.
Tuossa eTrexissä on KKJ:n yhtenäiskoordinhaatiston asetukset valmiina. Eli voit kyllä syöttää metrisiä koordinaatteja.
Garmin-12 piuha ei kyllä käy, mutta niitä saa edullisesti Torpströmin kaapelitehtaalta:
http://www.kolumbus.fi/ari.torpstrom/CableFactory.htm
Näihin halpoihin vehkeisiin ei differentiaalvastaanotinta pysty liittämään vaan silloin mennään jo aivan eri hintaluokkaan, jopa tuhansiin euroihin.
No eipä dätakaapeli tietokoneeseen ole kuin 17 €, vanhan satkun, ajattelein että samn kuin koko härveli, kun puhelimenkin datakaapeli on 50 €.
Tuolla edellisen kirjoituksen linkissä vaan vaan mainittiin että tarkkuus tuolla differantaalikorjauksella on 1 - 5 m.
Jokunen vuosi sitten kartoittelin Trimplen käsiGepsillä, jolla jälkilaskennalla päästiin n. 0,3 m tarkkuuteen.
Nyt näytti siinä olevan jonkunlainen korjaus mukana ja tarkkuus suoraan sama luokkaa.
Eli kännykän näköinen laite, tarkoittaakohan härveliä joka on yhteydessä johonkin kiinteään tukiasemaa ja lähettää sen kautta korjausdataa?
Eli puhutaan kai myös virtuaalisesta tukiasemasta, kun mennään ihan näihin millien tarkkuuksillä oleviin GPS laitteisiin, joihin myös laitetaan tukiasema tunnetulle pisteelle, jostä tulee vartaanottimeen korjaudata.
Tämän kyseisen Trimplen hinta liikkui kai siinä 6000 €:n paikkeilla, en tiedä mitä sitten siihen tuo korjain maksaa.
Samoin mitä maksaa tuon korjaimen käyttö?
Hämää vain kun mainostaa etä tuon Garmin eTrex H laitteen tarkkuuskin korjaimella paranee 1 5 metriin.
Samoin tuossa näkyy kaapelien hinnat 44 - 58 €, eli kolmannes laitteen hinnasta.
Täytyypä hieman korjata: Siis näissä Garminin edullisissakin käsikapuloissa näkyy nykyään olevan RTCM SC-104 liitäntä DGPS signaalin vastaanottimelle.
Tuo RTCM SC-104 dataliitäntä, siis ilmeisesti lisälaitteen liitäntä, mutta minkä hintaisen lisälaitteen?
Ja mikä on tuo DGPS signaali? Onko se juuri tätä korjausdataa joka korjaa tunnetun pisteen ja satelliittien näyttämän erantovirheen?
Taitaa tulla tuo korjaussysteemi kuitenkin tulla paljon kalliimmaksi kuin tuo itse laite, siltikin voi olla vielä 5 metrin heittoa, eli jotain tarkempaa on vielä maastosta löydettävä, esim. rajalinjan merkkaukseen, jossa vaaditaan n. 0,5 m tarkkuus.
Peukalosääntönä voisin sanoa, että kuluttajan satelliittipaikantimet ilmoittavat sijainnin luotettavasti parhaimmillaan metrien (ei siis metrin) tarkkuudella. Jos vastaanotto-olosuhteet ovat siedettävät sekä satelliitteja sopivan paljon sopivissa suunnissa, niin _lupaan_ osua kymmenen metrin sisään.
Tukiasemapohjaisella differentiaalikorjauksella päästään yleensä noin metrin tarkkuuteen. Kymmensenttiset luotettavat tarkkuudet vaativat jo käytännössä signaalin vaiheen analysointia, jota kuluttajalaitteet eivät osaa.
Millien luotettava tarkkuus vaatii sitten tunteja sekä jälkilaskentaa.
Metsässä pisteiden löytämistä satelliittipaikannin kyllä auttaa paljon, mutta ei se suoraan pistettä löydä. Tärkeämpiä apuja ovat pistekortti ja tarkat silmät.
Lopuksi täytyy sanoa, että paljon mainostetulla antennin tai vastaanotinpiirin herkkyydellä ei ole kovin paljoa tekemistä tarkkuuden kanssa. Se lähinnä vaikuttaa siihen saako fixiä vai ei. Yleensä huonoissa olosuhteissa saadun fixin luotettava tarkkuus on älyttömän huono, joten monissa sovelluksissa on parempi, että fixiä ei edes luule silloin saavansa.
Mielestäni jopa kuluttajalaitteiden pitäisi ilmoittaa sijaintitiedon laskennassa saatava virhearvio, josta satellittinäkyvyyden DOP-arvojen kanssa voisi softalla laskea tolkullisia tarkkuuksia.
Kyllä taannoin mittailtiin oliko Trimplen GPS jossa tukiasema laitettiin aina myöskin samaisella Gepsillä aiemmin mitattuihin pisteisiin.
Tarkkuus oli n. 10 - 15mm, joskus parin sentin luokkaa.
Olen jäänyt tuota ihmettelemään, sillä mitattiin tosi montaa pistettä vertailun vuoksi ja aina oli noin tarkkaa.
Mittaukset n. 10 - 20 keskiarvoja, ilman jälkilaskentaa.
Virhettä toki tuli enemmän jos aiemmin mitattu piste oli mitattu tukiaseman ollessa eri tunnetulla pisteellä.
Silloinhan pisteet ovat ikäänkuin "eri koordinaattijärjestelmässä", koska takavuosien mittatarkkuus ei ole läheskään GPS tarkkuutta.
Eli saman tukiaseman pisteet oli parin sentin sisään vaikka väliä oli 2 - 3 km.
Mutta toisaalta taas, kun takymetrillä lähtee Gepsillä mitatuista pisteistä, on virhettä usein kuitenkin 2 - 4 cm takymetrin orientoinnissa.
"Lopuksi täytyy sanoa, että paljon mainostetulla antennin tai vastaanotinpiirin herkkyydellä ei ole kovin paljoa tekemistä tarkkuuden kanssa. Se lähinnä vaikuttaa siihen saako fixiä vai ei. Yleensä huonoissa olosuhteissa saadun fixin luotettava tarkkuus on älyttömän huono, joten monissa sovelluksissa on parempi, että fixiä ei edes luule silloin saavansa.
Mielestäni jopa kuluttajalaitteiden pitäisi ilmoittaa sijaintitiedon laskennassa saatava virhearvio, josta satellittinäkyvyyden DOP-arvojen kanssa voisi softalla laskea tolkullisia tarkkuuksia."
Tämä pitää hyvinkin paikkansa näiden nykyään suosiossa olevien edullisten autonavigaattoreiden yhteydessä.
Näissähän käytetään pääasiassa kahta temppua: Ensinnäkin SifStar-III piirissä ne pitävät sen "Static Navigation" moodin päällä, joka tekee laitteen näytön hyvin tunnottomaksi jopa kymmenien metrien sijainnin vaihtelulle ja signaalien menetykselle. Toiseksi niissä on usein vielä "Road Lock" eli lukitus tiehen oletuksena päälle.
Nämä yhdessä saavat laitteet vaikuttamaan näennäisesti valtaisan herkiltä ja tarkoilta. Asian huomaa hyvin kun laitteen vie maastoon näillä määrityksen vaikkapa topokartan kanssa.
Mielenkiintoista. Täytyy tosin muistaa, että Trimblen vehkeet ovat noita ammattilaislaitteita ja käyttävät sekä koodi- että vaiheratkaisua toisin kuin kuluttajalaitteet.
En epäile, etteikö tuolla koejärjestelyllä olisi päästy tyydyttäviin tarkkuuksiin, mutta koe varmaankin kannattaisi tehdä nimenomaan jollain muulla laitteella ja/tai menetelmällä saatuun tasoitettuun verkkoon nähden.
Pienemmällä vaivalla pääsee tietysti siten, että kokeilee sitä vastaanotinta muutamaan niistä Geodeettisen laitoksen mittaamista pisteistä, joiden sijainti on niin tarkka kuin vain voi nykyään olla. Nekin on mitattu satelliittipaikannuksen avulla, joten vanhojen järjestelmien epätarkkuutta niissä ei ole. Niiden muodostama verkko on jälkilaskennalla tasoitettu, joten tarkkuus ja luotettavuus on sekä tunnettu että hyvä.
Takymetrimittauksella saadaan kyllä oikein tehtynä tarkempaa tulosta kuin tuo 2-4 cm - toisaalta samalla tavalla sitä satelliittipaikantimenkin antennia voi tasata ja keskistää väärin.
Joka tapauksessa laitteiden tarkkuuksia hehkutetaan ottamatta huomioon edes sitä, että menetelmästä johtuen laite ei edes teoriassa voi näyttää luotettavasti tiettyä tarkkuutta. Sattumalta yksittäisissä mittauksissa sijainti saattaa olla tarkka, mutta luotettavaa tarkkuuttahan se ei ole.
Minulle on tärkeämpää tietää, että olen tietyllä varmuudella (68%/95%/99%) 15 m etäisyydellä ilmoitetusta sijainnista, verrattuna siihen että olen ehkä? 0,5 m etäisyydellä ilmoitetusta sijainnista.