"Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta pitää valitettavana Tehyn uhkausta joukkoirtisanomisista. Näin rajulla työtaistelukeinolla Tehy väistämättä heikentää potilasturvallisuutta ja osoittaa piittaamattomuutta kansalaisten hyvinvoinnista."
Lausuntoa on pakko kommentoida. Työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan asiaton väite, jonka mukaan Tehy heikentäisi toimillaan potilasturvallisuuden, eikä välitä kansalaisten hyvinvoinnista on huvittava väite.
Tehy ei heikennä potilasturvallisuutta, hallitus kantaa loppukädessä vastuun myönnettävistä määrärahoista. Määrärahojen pienuus on suurin ongelma tällä hetkellä, niin palkkojen kuin hoitajien lukumäärän kannalta. Suurinta piittaamattomuutta asiassa osoittaa edelleen hallitus, sama välinpitämättömyys hoiva-alaa kohtaan on jatkunut jo vuosien ajan. Terveydenhuolto menoja on karsittu, palkat eivät ole pysyneet edes indeksi korotuksien perässä. Määräaikaisia suhteita on vakinaistettu hitaasti ja hoitajat ovat työskennelleet kovien paineiden alaisina. Potilaita hoitajaa kohden on eniten Euroopassa, tämä jo sinällään vaarantaa potilasturvallisuuden. Vanhustenhoitoon ei ole panostettu tarpeeksi tehokkaasti ja ennaltaehkäisevää hoitoa laiminlyödään.
Lisäämällä palkkaa potilasturvallisuus taataan myös tulevaisuuden sairaille. Tehy haluaa taata potilaille hyvän hoidon nyt ja huomenna, mutta säästämällä väärästä paikasta ei tavoitetta kyetä saavuttamaan. Yli 4000 Suomalaista sairaanhoitajaa on siirtynyt ulkomaille työskentelemään. Valtio ja kunnat ovat säästäneet terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia, alimiehitetyt osastot ovat osa arkipäivää. Kansalaisten hyvinvointi on Tehylle tärkeä asia, nyt punnitaan onko se sitä myös valtiolle, löytyykö rahaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, lisää palkkaa ja lisää hoitajia. Lisää hoitajia ja lisää palkkaa, yksinkertaistettuna.
Hyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden takaaminen on Tehyn tavoite, sen pitäisi olla jokaisen suomalaisen yhteinen päämäärä. 7 prosentin panostus terveydenhuoltoon on liian vähäinen, Euroopassa vastaava lukema on keskimäärin 9 prosentin luokkaa. Sairaanhoitajien palkat, ovat yksinkertaisesti jääneet myös tästä syystä jälkeen. Palkkakuopan täyttäminen on tärkeä ja ajankohtainen toimenpide, ainoastaan itäblokin maissa ja Turkissa on hoitajan palkka alhaisempi kuin Suomessa. Vastuu potilaiden vaarantumisesta ei ole Tehyn, eikä se ole hoitajan, potilaskaan ei voi itseään syyllistää, syyllinen löytyy hallituksen arvoista. Laman jälkeinen, lähes 15 vuotta kestänyt talkootyö päättyy. Vuosikausia jatkunut positiivinen talouskehitys ei ole näkynyt hoitoalalla, oikeutettu palkankorotus on siis paikallaan.
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=3678AA18E724427BA4B235EA47C08FC7&data=1,886DF6EFA394CAC9DC90F5CC0110D096,AE54B07A8974479A81ACF05254DE287F&tabletarget=data_1&laytmp=kt2006
Lausuntoa on pakko kommentoida. Työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan asiaton väite, jonka mukaan Tehy heikentäisi toimillaan potilasturvallisuuden, eikä välitä kansalaisten hyvinvoinnista on huvittava väite.
Tehy ei heikennä potilasturvallisuutta, hallitus kantaa loppukädessä vastuun myönnettävistä määrärahoista. Määrärahojen pienuus on suurin ongelma tällä hetkellä, niin palkkojen kuin hoitajien lukumäärän kannalta. Suurinta piittaamattomuutta asiassa osoittaa edelleen hallitus, sama välinpitämättömyys hoiva-alaa kohtaan on jatkunut jo vuosien ajan. Terveydenhuolto menoja on karsittu, palkat eivät ole pysyneet edes indeksi korotuksien perässä. Määräaikaisia suhteita on vakinaistettu hitaasti ja hoitajat ovat työskennelleet kovien paineiden alaisina. Potilaita hoitajaa kohden on eniten Euroopassa, tämä jo sinällään vaarantaa potilasturvallisuuden. Vanhustenhoitoon ei ole panostettu tarpeeksi tehokkaasti ja ennaltaehkäisevää hoitoa laiminlyödään.
Lisäämällä palkkaa potilasturvallisuus taataan myös tulevaisuuden sairaille. Tehy haluaa taata potilaille hyvän hoidon nyt ja huomenna, mutta säästämällä väärästä paikasta ei tavoitetta kyetä saavuttamaan. Yli 4000 Suomalaista sairaanhoitajaa on siirtynyt ulkomaille työskentelemään. Valtio ja kunnat ovat säästäneet terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia, alimiehitetyt osastot ovat osa arkipäivää. Kansalaisten hyvinvointi on Tehylle tärkeä asia, nyt punnitaan onko se sitä myös valtiolle, löytyykö rahaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, lisää palkkaa ja lisää hoitajia. Lisää hoitajia ja lisää palkkaa, yksinkertaistettuna.
Hyvinvoinnin ja potilasturvallisuuden takaaminen on Tehyn tavoite, sen pitäisi olla jokaisen suomalaisen yhteinen päämäärä. 7 prosentin panostus terveydenhuoltoon on liian vähäinen, Euroopassa vastaava lukema on keskimäärin 9 prosentin luokkaa. Sairaanhoitajien palkat, ovat yksinkertaisesti jääneet myös tästä syystä jälkeen. Palkkakuopan täyttäminen on tärkeä ja ajankohtainen toimenpide, ainoastaan itäblokin maissa ja Turkissa on hoitajan palkka alhaisempi kuin Suomessa. Vastuu potilaiden vaarantumisesta ei ole Tehyn, eikä se ole hoitajan, potilaskaan ei voi itseään syyllistää, syyllinen löytyy hallituksen arvoista. Laman jälkeinen, lähes 15 vuotta kestänyt talkootyö päättyy. Vuosikausia jatkunut positiivinen talouskehitys ei ole näkynyt hoitoalalla, oikeutettu palkankorotus on siis paikallaan.
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=3678AA18E724427BA4B235EA47C08FC7&data=1,886DF6EFA394CAC9DC90F5CC0110D096,AE54B07A8974479A81ACF05254DE287F&tabletarget=data_1&laytmp=kt2006
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa on reilusti eniten hoitajia(15%) tuhatta henkeä kohden kuin mitä muualla euroopassa(8%). Lisäksi bkt:n ei voi kunnolla verrata tuollaista, koska se on kiinni monesta muustakin tekijästä.
Yksityiset hoito- ja hoivapaikkojen lisääntyminen on vääristänyt terveydenhuollon- ja sosiaalisektorin toimintaa noin viisitoistavuotta. Hoito- ja hoivapaikkoja ei riitä kaikille julkisella sektorilla ja lisäksi monista elämän normaali-ilmiöistä on tehty hoidettavia.
Vanheneminen ja kehitysvammaisuus esimerkkinä mainitakseni. Lisäksi voisin luetella kuolema, avioerot, lastenaikuistuminen, muutto, työpaikanvaihtaminen ja kriisiryhmiä kaikkiin näihin, puhumatakaan ikäkausiin liittyvistä kriiseistä.
Palaan tähän alkuperäiseen aiheeseen kuitenkin nämä yksityiset hoivapaikat niin kehitysvammaisille kuin vanhuksille vievät kuntien taloutta retuperälle. Vanhuksien laskutuskäytännöt ovat villejä ja kuntien on sitouduttava niihin, koska omissa paikoissa ei ole tilaa. Kuitenkin näistä yksityisistä paikoista saatttaa lentää ulos kuin leppäkeihäs. Vanhukselle tai kehitysvammaiselle tulee sairaalajakso, jonka aikana hoitopaikka on tehnyt päätöksen ettei ota takaisin. Tämä usein on kiristys konsti kunnalle, että hoitopäivän hintaa nostetaan, koska paikka tietää, ettei kunnalla ole toista paikkaa tälle ihmiselle.
Yksityisellä sektorilla on villejä käytäntöjä, hoivatyötä voi tehdä yksinään kun vanhuksia on vaikka kaksitoista dementikkoa. Rahaa paikalle kertyy näistä 100/euroa päivä. (lähihoitajan palkka 1650/kk). Vanhus itse maksaa ruuan ja asunnon vuokran. Leijonakin haistaa hyvän bisneksen.
Kehitysvammaisissa aina voi vedota tasoon, väkivaltaisuuteen, vaativuuteen ja tiesvaikka mihin. Ja kun keharin naama alkaa tympiä niin joko amblanssi tai poliisi pihaan ja laitosjaksolle ja neuvottelut käyntiin kotipaikan kohdalla, että hoitomaksuja lisää. Hoitopäivän hinta haitarit 120 - 350 euroon ja sen lisäksi kehitysvammainen maksaa ruuan, asunnon ja lääkkeensä ja aika usein saa ties minkälaista kohtelua.
Hoidonlaatua voi myös mitata koulutustasolla. Harvasta paikasta löytyy kuin yksi sh/sosionomi Yleensä ties mitä perhepäiväöhoitajia, vajaamielishoitajia ja laitoshoitajia tekemässä hoitotyötä.
Tämä syö kuntien mahdollisuutta maksaa asianmukaisia palkkoja. Sosiaali- ja terveysektori maksataholle eli kunnille ja valtiolle ja samalla tilanne järkiperäistyy. Hoitotyön laatu nousee ja valvonta tehostuu Yksityiset laitokset niille, jotka maksavat sen omasta kukkarosta.
No nyt on jollain kerrankin keskeiset asiat ja käsitteet hallussa. Tästä juuri on kysymys, kun työnantajapuoli viivyttää ja pitkittää neuvottelutuloksen syntymistä.
Laiskan pulskeaa propagandaa on siirtää hoitopalveluiden lakiperusteinen järjestämisvastuu TEHY:n niskaan. Aiemmissa lakoissahan kuntatyönantaja on säästänyt. Tällä työtaistelutoimenpiteellä on oikeaa vaikutusta, kuten muiden alojen lakoissa. Siitä se itku tulee.
Ei valtio/kunnat paljon sairaiden kansalaistensa perään aiemminkaan ole itkenyt, kuten mm. Koukkuniemen tapauksessa huomasimme. Siitäkin tilanteesta raportoi läänille työpaikkansa menettämisenkin uhalla hoitaja.
Hoitajia syyllistämällä potilaat on hoidettu; painostamalla jäämään töihin, vaihtamaan käsittämättömiin vuorotyölistoihin, tekemään ylitöitä, valehtelemalla potilaiden heitteillejättövastuusta, ketjuttamalla laittomasti työsuhteita kiristämisen apuvälineenä jne.
Arkkiatri Risto Pelkosen puheet sairaanhoitajien hoitovelvollisuudesta eivät saa innostunutta vastaanottoa moraalifilosofian tai työoikeuden professoreilta. Pelkonen esitti eilen Suomenmaa-lehdessä, että sairaanhoitajat ovat joukkoirtisanoutumisista huolimatta moraalisesti velvollisia hoitamaan sairaita ihmisiä.
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin Timo Airaksisen mukaan sairaanhoitajilla on perusvelvollisuus hoitaa sairaita, mutta heillä ei ole velvollisuutta mennä sairaalaan, jos he eivät ole sinne työsuhteessa.
Helsingin yliopiston työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen mukaan työlainsäädännössä ei ole mitään, mikä velvoittaisi irtisanoutuneita hoitajia hoitotyöhön. Kriisiaikoja varten on olemassa eri lait, mutta ne eivät liity nyt käsillä olevaan työtaisteluun.
Naistutkimuksen professorina toimineen Oulun yliopiston dosentin Kaarina Kailon mielestä Pelkosen lausunto heijastelee perinteistä ajattelua, jonka mukaan naisten tekemä työ ei saa maksaa. Kailon mukaan naisvaltaisten alojen odotetaan Suomessa uhrautuvan talouskasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/1705-professorit-tyrmaavat-puheet-hoitovelvollisuudesta
Kun irtisanoudun, ei minun tarvitse ottaa osaa kyseisen hoitopaikan hoitotoimiin....eikä asia enää minulle kuulu. Mitään velvoitetta minulla ei sen jälkeen enää ole kyseistä paikkaa kohtaan.
Eihän minulla ole mitään velvoitetta hoitaa toisessa hoitopaikassa olevaa tuttavaanikaan, olen vain vierailija. :)
Turhaan te minun perääni moraalia huudatte ja haukutte. Kuinkas moni kassatyöläinen toisessa kaupassa alkaa kassahommia tekemään....entä myyjä kioskista...myytkö läheisen kaupan vaatteita...entä metallimies....teetkö kilpailevan metallifirman töitä....
Aivan moraalitonta on lehdistön ja median haukkua hoitajia moraalittomuudesta....
Tuli muuten mieleen, että mitäs jos me hoitajat katkaisisimme jokaisen lehden tulon kotiimme, joka meitä haukkuu moraalittomiksi, silloin kun omaa työtämme arvostamme ja yritämme parantaa työoloja ja palkkausta. Kuinkahan nopeasti markkinatalous kääntäisi jutut meidän puolellemme, kun tilaukset vain lakkaisivat :-)
Ajatukseni on vain teoreettinen, jokainenhan tekee omat päätöksensä mitä tilaa ja mistä maksaa.
No nytkö sitä kuntatyönantaja vasta huolestuu potilaiden hoitamisesta. Itse olen työssäni viimeiset 15 vuotta ollut huolestunut suunnasta mihin ihmisten hoitamisessa mennään.
Kuntatyönantajalla on nyt peiliinkatsomisen paikka....kuka on koko ajan kiristänyt tahtia, kuka on vähentänyt määrärahoja, kuka kertoo ruohonjuuritasolle jatkuen, että rahaa kuluu liikaa, kuka tuo meille jatkuvasti huonompia työvälineitä käyttöön vai että mukamas säästettäisiin.
Meilläkin töissä säästetään siinä, että potilaalle laitetaan sellainen kova paperin ja muovin sekoitus poikkilakanaksi, kun kankaisen lakanan pesukustannukset ovat pari senttiä korkeammat. Kysyn teiltä jotka potilaaksi ehkä jodutte...kummalla mielummin makaisit sängyssä?
Tämä oli yksi pieni esimerkki....mutta näitä esimerkkejä on useita (vaipat, pesulaput, vuodevaatteet, haavanhoitotuotteet...) missä säästetään... mitään inhimillisyyttä ei enää ole missään. Hoitajana jos yrittää saada äänensä kuuluviin potilaiden puolesta, niin mollataan ja kysytään, että eikö työ kiinnosta....näin kuntatyönantaja meitä kohtelee.