Minulla on yksi kaveri koulussa -tai no, olemme ''kavereita'' vain siksi, että ei ole ketään muutakaan, emme edes puhu juuri koskaan toisillemme. Mutta minua huolestuttaa ja säälittää hänen sairautensa - anoreksia. Hän on sairastanut sitä jo n. kolme vuotta, hän on mielettömän laiha ja fyysisesti täysin kehittymätön, jopa hänen pelkista kasvoistaan näkee, että kaikki ei ole kunnossa, eikä se ole kiva kuunnella kun ihmiset koulussa saattavat kommentoida hänen ulkonäköään, tosin ei hänelle suoraan, mutta selän takana.
Hän on ollut sairaalassakin käytyään melekin kuoleman rajamailla syömättömyydellään. Koulussa hän ei yleensä syö, toisinaan joku hänen sairautensa tietävä opettaja saattaa katsoa että hän menee syömään, jos tunti on juuri ennen ruokailua. Mutta ruokailussa hän ei ota kuin pienen hiirenannoksen, ihan naurettavan vähän, aivan sama kuin ei söisi ollenkaan. Eli semmonen yksi miniperuna, eikä mitään kastiketta tai salaattia, melkein hävettää olla hänen seurassan ruokalassa kun kaikki töllää ja kuiskii, että miten voi syödä noin vähän.
En tiedä mitä tekisin, en kai voi tehdä mitään, mutta täytyy sanoa, että tämä on niin säälittävää nähdä kun toinen kirjaimellisesti kuihtuu vieressä. Toivon todella että hän ymmärtäisi tämän hänen ongelmansa ja ottaisi järjen käteen tähän touhuun. Tuolla voi helposti pilata koko elämän :/
Hän on ollut sairaalassakin käytyään melekin kuoleman rajamailla syömättömyydellään. Koulussa hän ei yleensä syö, toisinaan joku hänen sairautensa tietävä opettaja saattaa katsoa että hän menee syömään, jos tunti on juuri ennen ruokailua. Mutta ruokailussa hän ei ota kuin pienen hiirenannoksen, ihan naurettavan vähän, aivan sama kuin ei söisi ollenkaan. Eli semmonen yksi miniperuna, eikä mitään kastiketta tai salaattia, melkein hävettää olla hänen seurassan ruokalassa kun kaikki töllää ja kuiskii, että miten voi syödä noin vähän.
En tiedä mitä tekisin, en kai voi tehdä mitään, mutta täytyy sanoa, että tämä on niin säälittävää nähdä kun toinen kirjaimellisesti kuihtuu vieressä. Toivon todella että hän ymmärtäisi tämän hänen ongelmansa ja ottaisi järjen käteen tähän touhuun. Tuolla voi helposti pilata koko elämän :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joo ymmärrän sinua todellakin.
Onhan tuo kauheaa jos kaveri ei syö ikinä mtn.
Eikö tämän ystäväsi vanhemmat tee mitään asialle?
Voisithan sinä puhua hänelle ihan suoraan että ajattelisi vähän ja kertoa kuinka ihanaa olisi parantua tuollaisesta sairaudesta ja elää normaalisti ja saada ihanan elämän.
Jos hän ei tee oikeasti mtn asialle niin eihän se ole sinun asiasi mutta toki eihän sinun niin paljon tarvtse olla hänen kanssaan jos hän ei edes kuuntele sinua että voisi vähän muuttua.
Anoreksiahan on todella kamala sairaus ja siitä voi parantua jos on tahtoa ja yritystä sellaiseen.
Eihän se oli kiva jos luut vaan näkyy ja laiha kun mikäkin. Mutta koita selittää hänelle miltä tuntuu olla ihan normaali ja elää ihanasti ettei olisi tuollaisia murheita.
Onnea sinulle yritykseen ja koittakaa jaksaa. :)