Olisiko UKK vienyt meidät Natoon?

Historioitsija:

Mitä Kekkoseen tulee, hänen pitkäaikainen suuri linjansa oli pitää Suomea suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. NL:n hajottuakin hän olisi tietysti muistanut jo Paasikivenkin suuren ajatuksen; Venäjä on aina Venäjä, jota ei pidä ärsyttää. NL oli vain yksi vaihe loputonta Venäjä-saagaa. Kekkonen ei varmasti olisi vienyt Suomea Natoon, hassu ajatuskin. Ei pidä yrittää ratsastaa Kekkosella omien mielipiteiden tueksi.

Asiallinen avaus.

ja vastaus kysymykseesi:

En usko, että UKK olisi vienyt Suomen Natoon. Perusteina pidän sitä, ettei Urho halunnut muuta kuin kansan parasta ja siitä hänen syvien kansanrivien kannatuskin johtui.

Toisaalta. Historian tosiasia on, että Kekkonen ei vienyt Suomea Natoon.

UKK olisi vaatinut aktiivisempaa kauppapolitiikkaa myös Venäjälle ja laskenut rahat ennen NATO-seikkailuihin ryhtymistä.

UKK:n politiikka ei olisi ollut internationalismia, vaan siinä olisi kansainvälisyydenkin aikakaudella ollut vahva isänmaallinen ulottuvuus, myös taloudellisesti.

Silloin kun Kekkonen oli vielä parikymppinen pojankloppi ja innokas tappamaan omin käsin punikkeja kuten Haminan teloitusrivistössä aseettomia vastustajia, hän olisi voinut viedä meidät Natoon. Kyllähän niihin aikoihin oltiin menossa ilmankin Natoa naapurin puolelle heimosotia käymään. Verissäpäin niistä sitten kyltiin takaisin, kuka nyt yleensä pääsi tulemaan.

Kekkosesta tuli kuitenkin noin nelikymppisenä valtioviisas ajattelija, joka unohti nuoruuden haihatuksensa. Presidenttinä hänen ajattelunsa kypsyi sitten pragmatismin kautta.

Kekkosen samoin kuin Paasikiven perusajatuksena oli pitää meidät suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella. Kekkonen tähtäsi tähän puolueettomuuspolitiikalla, saattamalla länttä ja itää yhteen tarjoamalla niille lähestymisforumin sekä vähentämällä jännitystä Pohjolassa. Jo pelkästään viime mainittu olisi ratkaiseva argumentti sen puolesta, ettei Kekkonen missään tapauksessa olisi nytkään viemässä Suomea Natoon. Kekkonenhan tähtäsi ehdotukseillaan esim. ydinaseettoman Pohjolan luomiseen. Siis mitä vähemmän Pohjolassa vierailla valtiolla on joukkoja ja sotilaallista kiinnostusta, sen parempi myös Suomelle. Tämä oli aivan perustava laatua oleva argumentti Kekkosen pohdinnoissa. Ja se pätee tänäkin päivänä.

Oikein hyvän esimerkin siitä, mihin liittyminen voisi johtaa, tarjoaa nyt Puola ja Tshekki. USA ja Venäjä kiistelevät parhaillaankin tästä ja USAn ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittaminen alueelle lisää sotilaallista jännitystä. Tällaista Kekkonen halusi henkeen ja vereen välttää. Olisi todella onnetonta, jos me Suomessa joutuisimme hankalampaan rakoon vain sen vuoksi, että liittolaisemme haluaisi tänne jotain omia asejärjestelmiään. Kekkonenhan torjui päättäväisesti kainkenlaiset tällaiset viritelmät myös neukkujen taholta ja haukkui pataluhaksi sellaiset keput, jotka näyttivät esim. vihreää valoa yhteisille sotaharjoituksille. Kekkonen tavoitteli kaikkien vieraiden aseiden pitämistä niin kaukana alueeltamme kuin ikinä mahdollista. Se oli ja on erittäin viisasta politiikkaa ja on ilo havaita, että Kepun johdossa ja kentällä järki on tässä pysynyt hyvin päässä.

Urho Kaleva Kekkonen ei olisi missään tapauksessa vienyt Suomea NATO:oon. Sen sijaan Kekkonen ihan vakavissaan suunnitteli, että Suomi hakisi Varsovan liiton täysjäsenyyttä.

Suomellahan oli Kekkosen aikana sotilasliittosopimus jo Neuvostoliiton kanssa ja Kekkonen halusi laajentaan tätä koko Varsovan liittoa koskevaksi.

Hauska juttu muuten, että perjantaina ensi-iltaan tulleessa virolaisessa George Otsin elämäkertaelokuvassa vihjaillaan aivan suoraan, että Urho Kaleva Kekkonen oli KGB:n agentti. Hyvä, että Kekkosen kaksinaamaisuus huomataan jo ulkomaillakin.