En jaksa jatkuvaa ikävää sua kohtaan, ei meistä tule paria, en jaksa toivoa ja odottaa enää.
On tapahtunut hyvää ja myös huonoa enkä pääse sen yli yksin. Alitajuntaan nousee ikäviä unia tapahtumista jotka sattui lähes vuosi sitten..
En saa suhun yhteyttä ja oon yksinäinen tän tilanteen kanssa.
Niin toivoton olo, olet mun mielessä koko ajan vaikket olisi lähimainkaan... elät sisälläni, silti en tiedä oletko mun.
kaipaan sua ja olen hukassa ilman sua.
On tapahtunut hyvää ja myös huonoa enkä pääse sen yli yksin. Alitajuntaan nousee ikäviä unia tapahtumista jotka sattui lähes vuosi sitten..
En saa suhun yhteyttä ja oon yksinäinen tän tilanteen kanssa.
Niin toivoton olo, olet mun mielessä koko ajan vaikket olisi lähimainkaan... elät sisälläni, silti en tiedä oletko mun.
kaipaan sua ja olen hukassa ilman sua.
Vastaukset 15
Vanhimmat
suomessa ei ihmistä voi omistaa..
no olipa näsäviisas kommentti toisen suruun..
Ootko kokeillu muuten kuin täällä. Yhteys meillä on koko ajan, ajatuksissa
olen kokeillut.. mutten noilla sanoilla..
miten voin tietää olenko toisen ajatuksissa jos sitä ei jaa toisen kanssa?
Mikäli viestisi ei ole pilaa, niin esitä asiasi
selvemmin.
Ellei sitten vastaanottaja ole täysin selvillä
mistä kyse.
Ärsyttäviä tälläiset jokaiselle osuvat viestit.
Kuin piruilua!
yhtä miestä ajatellen tämän viestin kirjoitin, tuskin vaan laitan nettiin kenenkään nimiä..
eikä tod. ole mitään piruilua, huvinsa kullakin jos sellaista harrastaa!!!
piruilua, en tiedä mitä se on...tiedän että jos haluaa johonkin yhteyden ja nro on tiedossa, pieni tekstiviesti ei ole kenellekään vaikea asia..että viestiä vaan menemään, kun täällä kaikki ihan samanlaisia tekstejä kuitenki on
Pitihän se arvata, palstalla loputtomiin jahkaileva ap.han se asialla jälleen.
mistähän näitä aapeitä riittää joka ketjuun. Hohohooooo...
Jaksanko mä sun ikävää? Pystynkö mä sitä jotenki hoitamaan vai onko se vaan loputon suo, jota mä joudun kuuntelemaan sun vierellä sohvalla ikuisuuden? (olettaen tietysti, että olet oikea henkilö =/ )
Mulla vaan on kokemusta siitä, että miehet on yksinäisiä ja masentuneita ja ne on sitä aina, eikä sitä mikään paranna ja siihen vaan menee ikuisuus "hoitaa" niitä miehiä ja antaa aikaa ja huomiota yli oman kapasiteetin, ja sitten sitä jossain vaiheessa tajuaa, että tää ei johda mihinkään ja vaan kuluttaa mun aikaani ja energiaani ja homman täytyy loppua. Jonka jälkeen sitten kuunteleekin syyllistys- ja solvausryöpyn, kun "kehtaa" ajatella omaakin hyvinvointia.
Et sillai. Mä en ole kovin innokas hyppäämään hoitamaan ketään miestä - kokemus kertoo. En tuppaa muutenkaan olemaan mikään hoitoviettinen ihminen, vaikka monet miehet kyllä luulee ja odottaa niin, kun on niin kiltin näkönen ja siihen se sitten tyssääkin kun ei ole niin ... no sellainen, vaan jollain tavalla räväkkä ja radikaali, ja sitten ne tyypit järkyttyy, kun ei ollutkaan viaton. [Ja oman tyyliset jätkät taas ei kiinnostu kun luulee, että on yhtä kiltti kuin miltä näyttää.] Tää eksyi nyt sivuraiteille vähän - kohta täällä on koko mun elämäntarinani. Hmmp.
Mitä tapahtui vuosi sitten?
Tapahtuiko jotain "tyhmää" lokakuussa?
Jaa
Kuka on hän, jota kaipaat?
Aloitus on 13.10.2007. Tuskin aloittaja enää yhtä ahkeraan näitä lukee?