Reilu puolessa välissä raskaana ja esikoinen reilu kolmen. Puoliso löytyy mutta ei tue eik juuri auta.
Mistä apua, mitä tehdä :/
Mistä apua, mitä tehdä :/
Raskaus ja masennus
---------
131305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minullakin on ihan kauhea olo.. Pahimpia on viikonloput. Yksin vaan istun kotona, eikä edes huvita lähteä minnekkään. Tavallaan on mieskin (tosi outo ja erikoinen suhde meillä), mutta lähti näköjään ryyppäämään. Ahdistaa kauheasti kaikki kivut ja vaivat kun jää yksin.. Itkettää ja ahdistaa.. No mutta tähän hätään en keksi apua, muuta kuin että soita jollekin läheiselle joka välittää, esim omalle äidille tai siskolle tai parhaalle ystävälle.. Arkena sitten ainakin voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi mielenterveystoimistoon tai ihan neuvolaan soittaa ja kertoa tilanteestasi, siellä varmaan osaavat neuvoa mitä tehdä.
Koita ajatella vaikka esikoistasi ja puuhailla hänen kanssaan? En muuta keksi valitettavasti..
Eikö sinulla ole ketään läheistä sukulaista tai ystävää tukena?Kannattaa todellakin miettiä että haluatko pitää sellaisen miehen joka aiheuttaa vaan mielipahaa.Olen kanssa sitä mieltä että nyt ryhdistäydyt ja rupeat ajattelemaan positiivisesti.Sinulla kasvaa masussasi maailman ihanin asia.Rakenna pienokaiselle ja itsellesi turvallinen elämä.Menet työharjoitteluun,tapaa ystäviä ja lopeta surkuttelu.Tutustu muihin odottaviin äiteihin.Keksi jotain muuta tekemistä kuin neljänseinän sisällä kökkiminen sillä siitähän sun olos vaan pahemmaks muuttuu.Koita nyt jaksaa ja rupea nauttimaan loppuraskaudesta.Kohta teitä on kaksi ja ootte yhdessä paljo vahvempia =)
kovan ja komean elämän antama omakohtainen kokemus:
Te varmaan ajattelette, että kun te nyt odotatte vauvaa, miehenne pitäisi olla kohtelias, huomaavainen ja auttavainen, hänen pitäisi kohdella teitä niin kuin elokuvissa ja romaaneissa tehdään. Mutta kun hän onkin vain oma junttimainen itsensä, te petytte ja masennutte. Niin kävi minullekin.
Niin kauan kuin te haaveilette, edellytätte, toivotte miehenne tekevän teidät onnelliseksi, te petytte yhä uudelleen. Niin kävi minullekin.
Vasta sitten, kun lakkaatte odottamasta mitään erityiskohtelua, otatte elämänne ja perheenne elämän omiin käsiinne ja rupeatte matriarkoiksi, saatatte yllättyä iloisesti jostakin pienestä huomaavaisesta eleestä. Niin kävi minullekin.
Käsi, joka keinuttaa kehtoa, hallitsee maailmaa. Ette ole surkimuksia, vaan kuningattaria, maaemoja, mitä vain. Mieskin hakee teiltä ruokaa, lämpöä ja suojaa.
Niin kauan kuin hän palaa retkiltään ruokapöytäänne ja sänkyynne ja tuo tilipussin kotiin, te olette niskan päällä ja vahvasti. Niin kävi minullekin.
Mutta jos heittäydytte surkeiksi, hän alkaa etsiä muualta sitä ruokaa, lämpöä ja suojaa. Minulle ei käynyt niin, mutta monelle muulle on käynyt.
En ehkä osannut selittää ihan oikein, mutta kuitenkin olen sinkku. Joten en odota mitään keneltäkään...Toisaalta kyllä luonani asuva henkilö vaikuttaa aika paljon olotilaani..
Pitäisi kai vaan katkaista kaikki suhteet ulkomaailmaan ja lukittautua neljän seinän sisään yksin, niin ei pahoittaisi mieltään kenenkään takia.. :( Tämäkin henkilö joka asuu luonani, tuntuu hakevan vaan paikkaa jossa asua ja saada ilmainen ruoka silloin kun hänelle sopii, ei tajua pätkääkään mistään mitään.
Jokatapauksessa on niin paska olla, että ei mitään rajaa... Hermostuttaa ja itkettää vaan... Tuntuu että kaikki kaatuu vaikka kuinka koittaisi iloita, ja pelottaa jaksaminen varsinkin sitten jos tästä raskaudesta hengissä selvitään ja vauva on osana elämää.... :'(
tilanteesi oikein on? Onko tämä ensimmäinen vai toinen lapsesi - menin vähän sekaisin teissä kirjoittajissa. Ethän sinä voi lukkiutua mihinkään, jos sinulla on lapsi tai jos käyt töissä. Eikä lukkituminen auta mitään. Elä mahdollisimman normaalia elämää.
Mikä tyyppi luonasi oikein asuu ja missä lapsen isä on? Asiat täytyy järjestää, elatusmaksujen ym. takia.
Mitä neuvolassa sanotaan tilanteestasi? Luulisi apua löytyvän vaikka ensikodin muodossa.
Kyllä sinä hengissä selviät, mutta edessäsi on pari rankkaa vuotta. Jos lapsen isä ei tosiaankaan käy edes kääntymässä ja tuomassa rahaa, tarvitset apua jostakin. Soita heti maanantaina neuvolaan, sosiaalitoimistoon, lastenvalvojalle tms.
Ja ellei siitä nurkissa pyörivästä tyypistä ole muuta kuin vaivaa, hankkiudu hänestä eroon. Mieti, kuinka asia on.
En oo sama ku alottaja...ekaa odotan eikä tästä mitään tule...on kai se lapsen isä joka täällä asunut on, toivon kyllä välillä että ei olisi isää ollenkaan kun miehistä on vaan harmia... Ihan sama, minä en jaksa tätä paskaa oloa ja ahdistusta ja itkua ja tappelua enää. Oisinpa vaan kuollut... Inhoon tätä elämää liikaa :'(
siis te molemmat raskaana ja onnettomat:
https://www.secure-tukinet.net/omatuki.tmpl
https://www.secure-tukinet.net/tietopalvelut.tmpl
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/
että sinua masentaa sittenkin sen teillä asuvan käytös sinua kohtaan. Salaa mielessäsi olisit toivonut, hänenkin odottavan yhteistä lastanne ja olevan kiinnostunut raskauden kulusta jne.
Hankkiuduitko raskaaksi, hänen tietämättään ja koska hän on tässä vain pakon edessä, niin käytöksellään myös sen näyttää sinulle??
Vaikea ottaa kantaa, kun kerroit vähän, mutta sekavasti.
Toisaalta sanoisin, että jos ahdistuksesi syy on se teillä asuva, miestä muistuttava satunnainen kävijä, niin pistä se ukko pellolle ja keskity vain itseesi ja siihen lapsen odotukseen.
Toisaalta jotkut miehet on niin lapsellisia, etteivät oikein ymmärrä mistään mitään. Hänelle saattaa konkretisoitua isyytensä, vasta kun lapsi on syntynyt ja sitten haluaakin olla osa lapsen elämää. Elämässä ei koskaan tiedä. Kuitenkin kuten tuossa edellisessä hyvässä kirjoituksessa kokemuksen syvällä rintaäänellä sulle joku kirjoitti, niin älä odota mitään, äläkä toivo toiselta mitään, siten vältyt pettymyksiltä.
Varaudu siihen, että omillasi sun pitää pärjätä, kun kerran lapsen olet päättänyt tehdä. Äiti lapsen päättää synnyttää ja äiti viime kädessä myös lapsestaan vastaa. Se pitäisi kaikkien naisten ymmärtää. Jos ei ole valmis viimekädessä yksin lapsesta huolehtimaan, niin sitten ois parasta jättää tekemättä kokonaan. Isien varaan on aivan turha laskea yhtään mitään. Jos onnistaa niin, että isikin osallistuu, niin se on vain extraa. Sen varaan ei kuitenkaan mitään laskea.
olisko sitten abortti ollut parempi vaihtoehto..kun tätä masennusta vaan ei oikein voinut etukäteen ennustaa..ja kyllä tämä mies tiesi että raskaaksi voin tulla,ei ole pakon edessä..pitäisi kai pistää pellolle..tai sitten ei..mutta kun saisi edes selvitettyä tämän asian hänen kanssaan, vaan en kiinni saa mistään..huomenna alkaisi minulla työharjoittelu, nuinkohan joudun aamulla jo sairaslomaa hakemaan ku itkettää kokoajan...
no saa nähdä miten asia etenee ja eteneekö ollenkaan..
ollut abortti paras ratkaisu noin epävarmalta pohjalta alkaneelle raskaudelle.
Taitaa olla jo liian myöhäistä.
Nyt kun lapsen olet päättänyt tehdä, niin ota itseäsi vain niskasta kiinni, ryhdistäydy ja ymmärrä, että sinä yksin olet siitä nyt vastuussa ja kanna vastuusi kuin NAINEN. Ei nyt enää auta itku markkinoilla. Ala vaan miettiä miten lapsesi kanssa tulet pärjäämään. Sulla ei ole enää varaa kieriskellä itsesäälissä, kun et saa miestäkään kiinni. Lopeta se ruikutus. Mies on tehtävänsä tehnyt ja nyt hän on häipynyt. Näin on käynyt tuhansille naisille, jotka ovat kuitenkin selvinneet ihan hienosti lapsen kanssa yksinkin, kunhan ovat niin päättäneet. Ja ovat olleet vielä aivan onnellisiakin. Nykyään yh-äitejä tuetaankin jo sen verran, ettei kerjuulle sentään tarvi lähteä.
Nyt ryhdistäydy. Minun lempi sanontani on, että ei paskalla mitään tee, jos ei ole peltoakaan. Anna sen paskan mennä. Nyt olet itkenyt ja surkutellut ihan tarpeeksi, nyt on aika ryhdistäytyä, jos meinaat kunnialla selviytyä. Miksi sinä et selviytyisi, kuin niin mahdottoman moni muukin nainen on. Älä anna periksi, oletko todella huonompi, kuin kaikki muut?
Toivon sulle nyt loppuajaksi ihan mukavaa ja onnellista odotusta. Rupea ajattelemaan niitä iloisia puolia siitä lapsen saamisesta. Kaikilla on ongelmia milloin missäkin, mut turha niitä on etukäteen murehtia. Menee vielä hukkaan hyvät murehtimiset, jos ei sellasia vaikeuksia edes tule.
olisi ollut. Ajattele nyt, saat lapsen, uuden ihmisen, joka on läheisesi loppuelämäsi ajan. Ei sellaisesta aarteesta kannata luopua yhden saamattoman miehen takia! Maailmassa on paljon yksinhuoltajia, sellaisiakin, joilla ei ole mitään muuta kuin lapsi, ja jotka eivät luopuisi siitä mistään hinnasta. Ensi kesänä sinäkin sen jo ymmärrät.
Jos miehesi ei ole väkivaltainen, huumeveikko tai rikollinen, ei sinun ehkä kuitenkaan kannata tässä vaiheessa heittää häntä ulos. Onhan hänelläkin oikeus lapseensa, ja hän saattaa siitä ryhdistäytyäkin.
Ja totta puhuen, kovan paikan tullen luulen kuitenkin, että hän yrittää pelastaa sekä sinut että lapsen vaikka henkensä uhalla.
Yritä ihmeessä mennä työharjoitteluun, niin saat muuta ajateltavaa kuin nykyiset murheesi!
aivan liikaa vastaavanlaisia tapauksia, missä on kuviteltu, että hankkiutumalla raskaaksi saadaan mies pysymään, mutta totuus on aivan toinen ja sitten kun lapsen avulla ei saavutetakaan sitä mihin pyrittiin, eikä muuta syytä lapsen teolle ole ollut, niin jätetään lapsi hoitamatta ja lopulta lapsi huost. otetaan.
Olen sitä mieltä, ettei lapsia pidä tehdä huostaanotettaviksi ja sellaisissa tapauksissa, missä lapsenteon motiivit ovat vähintäinkin kyseenalaiset, olisi abortti parempi vaihtoehto, kuin synnyttää lapsia tänne kärsimään loppuelämänsä siitä, että omat biologiset vanhemmat eivät välitä ja ovat hyljänneet.
Muutenkaan en ymmärrä tätä buumia, että tehdään lapsi hetken mielijohteesta. Nykyään ei enää synny vahinko lapsia, kuten ennen, kun ei kunnon ehkäisyä ollut käytettävänä, eikä laillista aborttia, ei "katumuspillereitä" eikä mitään. Silloin oli aivan eri asia. Nyt tehdään lapset aivan tietoisesti omasta halusta. Ei pitäisi enää sitten itkeä omaa eloaan ja pärjäämistään.
Kun on päätös tehty, niin vastuu on kannettava.
Ei tämäkään alottaja ole suuremman ongelman edessä, kuin että hänestä tulee äiti. Niin on tullut maailman sivu lähes kaikista naisista. Siittä vaan nyt valmentautumaan äitiyteen.
niinkin, että olet vielä fyysisestikin väsynyt esikoisen jälkeen, ehkä siksi myös masennut helpommin.
Kokeiles ostaa kalaöljykapseleita. Joko luont.tuotekaupasta tai marketeista saa ainakin toht. Tolosen kalaöljykapseleita. Niiden on tutkimuksissa todettu olevan hyviä myös sikiön aivoille, eli lyöt kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Mielialasi piristyy, kun aivosi saavat tarvitsemaansa ravintoa ja samalla saa tuleva lapsesi siitä paremmat eväät kehitykseensä. Sellaisten lasten on todettu olevan älykkäämpiä kuin muut, joiden äidit ovat raskausaikana syöneet säännöllisesti kalaöljyä. Et siinä ainakaan paljon häviä, jos et mainittavaa apua saisikaan. Kaikkea kuitenkin kantsii kokeilla mistä saattais olla apua.
Eihän se teidän perheen tilannetta paranna, mutta ehkä auttaa sinua selviytymään paremmin.