Tietääkö joku tositarinoita siitä, että mielisairaudet (skitsofrenia, bipolaari) tai mielenterveyshäiriöt (masennus, syömishäiriöt) olisivat suoraan periytyneet vanhemmilta/muilta sukulaisilta lapsille. Alkoholismin olen huomannut menevän suoraan alenevassa polvessa, entä nuo muut?
Perinnöllisyys?
jos kokemusta
3378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
niin, että vain harvat mielisairaudet ja häiriöt SUORAAN sellaisenaan periytyvät. Se, mikä voi periytyä, on taipumus siihen. Eli joitain geenejä, jotka tekevät sinusta siihen taipuvaisen.
Suurempi vaikutus sitten on ympäristöllä. Pahahan siitä on tervettä lasta tulla jos äiti on masentunut ja näyttää maailman lapselle vain masentuneen silmin.
Syömishäiriöt samalla tavalla. Masentuneen lapsi voi olla syömishäiriöinen, koska on oppinut ottamaan "uhrin" osan maailmassa.
Monimutkaista!!
Meillä on masennusta ainakin kolmessa polvessa, isälläni, minulla ja pojallani. Alkoholismiakin löytyy isältäni, ainakaan poikani ja minä emme sitä perineet.
Olisi kaiketi liian yksinkertaistettua sanoa, että kaikki olisi geeneissä. Omalta osaltani tiedän, että tietynlainen herkkyys ja älykkyys ovat. Itse olen ollut aina kaikkeen vastauksia etsivä ihminen. En ole osannut olla mikään pintaliitäjä. Konkurssihan siitä tietysti seuraa, alkaa kun mahdottomia tutkimaan. Isoisäni oli filosofi ja ajattelija. Hän eli elämänsä heikompiaan auttaen. Äitini oli samanlainen. Kulkumiehet ja mustalaiset saivat yösian ja ruoan.
Kun minä olin murkkuikäinen ja kipuilin ongelmieni kanssa, äiti sanoi, että sinä kiinnität liikaa huomiota itseesi. Niipä taisin tehdä, koska sekosin. Selvisin ajanmyötä ja ne tuhannet kysymyksetkin, joita tuolloin mietin ovat saaneet vastauksen. Eivät vaari eikä äitimuori niihin olisi vastauksia olisi kyenneetkään antamaan. He kaiketi olivat oivaltaneet elämänsä tarkoituksesta olennaisen ja toimivat sen mukaan. Minulle se ei riittänyt. Miksi hitossa joku outo palttooäijä syö ja yöpyy meillä? Miks hitossa tota mustalaiskuormaa ei ajeta meiltä pois, niinkuin naapureista. Minä en koskaan saanut vastausta kysymyksiini. Se ongelma on geeneissä. Minä en majoita mustalaisia, enkä ketään muutakaan. Minä vaan aina tahtomattani saan työyhteisöissä riesakseni jonkun kiusatun, jota mun on pakko puolustaa. Mä sitten joudun omituisen kirjoihin kun sen teen. Minä en pysty jättämään heikompaa heitteille ja liittymään enemmistön ivakerhoon. Että näin kyllä tämä on geeneissä, tai sukukirous.