Mä otin yht'äkkiä hetken mielijohteesta Peten kädestä kiinni. Sen käsi ei liikahtanutkaan ja se ei tehnyt elettäkään vetääkseen kätensä pois. Me mentiin sisälle bileisiin. Pete johdatti mut tanssilattialle, ja siellä soi vieläkin se sama hidas. Se veti mut ihan kiinni itseensä ja me alettiin keinua biisin tahdissa. Mä näin, kuinka Mikko ja Ilona tuijottivat mua limsat kädessä. Ne näyttivät olevansa pahoillaan, erityisesti Ilona. Mutta siitä vaan, mä en anna niille ikinä anteeksi, en ikinä! Mä uhosin mielessäni. Mikko ei ilmeisesti ollut hyvillään, kun tanssein Peten kanssa, mutta sehän tanssi itse Ilonan kanssa. Se taisi vieläkin luulla, että meidän, mun ja Mikon, välillä olisi jotain. Mun omista tunteista mä en itsekään ottanut selvää. Vähän ajan kuluttua biisi loppui, ja mankasta alkoi soida joku nopea laulu. Pete kiitti mua tanssista ja sanoi käyvänsä hakemassa juotavaa. Mä menin istumaan sohvlle. Ilona ilmeisesti odotti sopivaa hetkeä että se pääsisi puhumaan mulle. Ja pyh, mä ajattelin. Sitten mä näin sivusilmällä kun Ilona alkoi kävellä mua kohti. Kohta se oli jo mun edessä ja istahti mun vierelleni. Mä käänsin pääni.
:- Hei Saara.. Mä olen pahoillani. En mä vaan tiennyt että sun ja Mikon välillä on jotain, ja se oli vaan tanssimista.. Ilona vaikeni.
:- Meen välillä ehkä todellakin OLI jotain.. Ja van tanssii, vai? Ja vitut! Mä puuskahdin ja juoksin vessaan, yläkertaan.
Kohta mä kuulin vessan oven takana askelia.
:- Saara... Anna anteeks mulle... Mä olen niin pahoillani! Ilona melkein itki oven takana.
:- Täytyiskö mun mennä ulos alusvaatteillani ja huutaa anteeksi? Ilona vaikeroi.
:- No se vois kyllä auttaa asiaa, mä tuhahdin oven takaa. Sitten mä kuulin kun ovet kaikkoni ja lähdin alakertaan Ilonan perässä. Se oli mennyt ulos! Mä selitin jutun Petelle, ja se käski kaikki ulos.
Ilona seisoi keskellä pihaa, onneksi vaatteet päällä, mä mietein. Sitten yht'äkkiä Ilona veti paidan pois, alla oli rintaliivit. Sitten se kiskoi housutkin pois, ja kaikki tuijotti sitä. Mä juoksin sen vierelle.
:- Sä tosiaan oot hullu, mä kivahdin. Oli vaikeaa olla vihaisen näköinen, kun toinen seisoi puolialastomana vieressäsi huutelemassa pimeään iltaan anteeksipyyntöjä.
:- Mä olen pahoillani, sori! Anna anteeksi! Se huusi siinä alusvaattesillaan.
:- Luuleks sä että tää korvaa kaiken? Mä puuskahdin hiljaa sille. Kutsuvieraat seurasivat huvittuneina meidän "näytelmää".
:- En luule! Mut toivottavasti ees osan, Ilona sanoi ja halasi mua. Mä en pyristellyt vastaan, vaan halasin Ilonaa takaisin. Vieraat alkoivat taputtaa meille ja menivät sisälle pikkuhiljaa. Ilona puki vaatteensa päälleen ja me mentiin sisälle. Mikko tuli mun eteen ja pyysi anteeksi. Mä annoin, kun se vakuutti että se oli vain yksi tanssi.
Mä menin seuraavalla hitaalla tanssimaan Mikon kanssa, ja näin surukseni, että Pete seisoi Kallen kanssa nurkassa ja katsoi mua kohti suruissaan. Mä olin unohtanut sen ihan kokonaan, voi ei, mä mietein hiljaa.
Mutta kai Mikko on tämän arvoinen, mä mietein. Sitten kun hidas loppui, mä ja Ilona mentiin kahdestaan vessaan ja mä kerroin sille Petestä, ja siitä mitä me oltiin puhuttu.
tässä jatkoa taas... aattelin kun piiiitkää aikaa ei oo tullu kommentteja, nii jatkanko viel?????????
:- Hei Saara.. Mä olen pahoillani. En mä vaan tiennyt että sun ja Mikon välillä on jotain, ja se oli vaan tanssimista.. Ilona vaikeni.
:- Meen välillä ehkä todellakin OLI jotain.. Ja van tanssii, vai? Ja vitut! Mä puuskahdin ja juoksin vessaan, yläkertaan.
Kohta mä kuulin vessan oven takana askelia.
:- Saara... Anna anteeks mulle... Mä olen niin pahoillani! Ilona melkein itki oven takana.
:- Täytyiskö mun mennä ulos alusvaatteillani ja huutaa anteeksi? Ilona vaikeroi.
:- No se vois kyllä auttaa asiaa, mä tuhahdin oven takaa. Sitten mä kuulin kun ovet kaikkoni ja lähdin alakertaan Ilonan perässä. Se oli mennyt ulos! Mä selitin jutun Petelle, ja se käski kaikki ulos.
Ilona seisoi keskellä pihaa, onneksi vaatteet päällä, mä mietein. Sitten yht'äkkiä Ilona veti paidan pois, alla oli rintaliivit. Sitten se kiskoi housutkin pois, ja kaikki tuijotti sitä. Mä juoksin sen vierelle.
:- Sä tosiaan oot hullu, mä kivahdin. Oli vaikeaa olla vihaisen näköinen, kun toinen seisoi puolialastomana vieressäsi huutelemassa pimeään iltaan anteeksipyyntöjä.
:- Mä olen pahoillani, sori! Anna anteeksi! Se huusi siinä alusvaattesillaan.
:- Luuleks sä että tää korvaa kaiken? Mä puuskahdin hiljaa sille. Kutsuvieraat seurasivat huvittuneina meidän "näytelmää".
:- En luule! Mut toivottavasti ees osan, Ilona sanoi ja halasi mua. Mä en pyristellyt vastaan, vaan halasin Ilonaa takaisin. Vieraat alkoivat taputtaa meille ja menivät sisälle pikkuhiljaa. Ilona puki vaatteensa päälleen ja me mentiin sisälle. Mikko tuli mun eteen ja pyysi anteeksi. Mä annoin, kun se vakuutti että se oli vain yksi tanssi.
Mä menin seuraavalla hitaalla tanssimaan Mikon kanssa, ja näin surukseni, että Pete seisoi Kallen kanssa nurkassa ja katsoi mua kohti suruissaan. Mä olin unohtanut sen ihan kokonaan, voi ei, mä mietein hiljaa.
Mutta kai Mikko on tämän arvoinen, mä mietein. Sitten kun hidas loppui, mä ja Ilona mentiin kahdestaan vessaan ja mä kerroin sille Petestä, ja siitä mitä me oltiin puhuttu.
tässä jatkoa taas... aattelin kun piiiitkää aikaa ei oo tullu kommentteja, nii jatkanko viel?????????
Vastaukset 2
Vanhimmat
juu jatkoa vaan...
jatkaa jatkaa!!!!