Minulla on nimimerkki ja kuvat itsestäni profiilissa, mutta tämän tahdon kirjoittaa anonyymisti, sillä tämä on otettu henkilökohtaisesta kirjeestäni kohta melkein vuosi sitten...
"Muistan tasan hetken jolloin sydämeni murtui, istuin silloin ulko-oven edessä ja koitin estää sinua lähtemästä, itkin, mitä en ollut tehnyt sinun nähden koskaan selvinpäin, ja mieti, minä anelin sinua jäämään... vaikka sinun olisi pitänyt anella minua jäämään, mutta EI, et tehnyt niin, onko se rakkautta? onko saatana rakkautta jättää yksin sellainen nainen joka on murtunut?
Kai liikaa uskalsin odottaa rakkaudeltani sinuun, rakkaudestasi minuun..
Kärsimyksen käsken kuolla, mutta turhaan. Sinnittelen vielä päivän, kaksi, mutta sitten on hetki, se hetki jolloin ihminen luovuttaa.. En mahda asialle enää mitään, jos mieleni on päättänyt luovuttaa, en mahda itse asialle mitään.. Ei minua psykiatriset hoidot auta, ei mikään, tiedän jo eläneeni elämiseen arvottoman elämän.. Minun Elämänkaareni päättyköön tähän...
Suutelen viatonta nukkuvaa lasta ja kömmin viereesi hiljaa ettet herää, vuodatan verisen kyyneleen sinun huulillesi rakkain ja ajattelen tänään otinkin liikaa "iltalääkkeitä" ja naurahdan tunteettomasti, mutta katsoessani sinuun näen tuskan jonka elämääni toit.. hyvää yötä
Mä nukun vielä kun alkaa uusi päivä, suutelet ja kuiskaat hyvää työpäivää rakas, ovi kolahtaa ja katoat, et koskaan saanut tietää ettei minua enää ollut, suutelit tyhjää kuorta.. Nukuin jo ikuista unta sinä aamuna kun suutelit hyvästiksi."
"Muistan tasan hetken jolloin sydämeni murtui, istuin silloin ulko-oven edessä ja koitin estää sinua lähtemästä, itkin, mitä en ollut tehnyt sinun nähden koskaan selvinpäin, ja mieti, minä anelin sinua jäämään... vaikka sinun olisi pitänyt anella minua jäämään, mutta EI, et tehnyt niin, onko se rakkautta? onko saatana rakkautta jättää yksin sellainen nainen joka on murtunut?
Kai liikaa uskalsin odottaa rakkaudeltani sinuun, rakkaudestasi minuun..
Kärsimyksen käsken kuolla, mutta turhaan. Sinnittelen vielä päivän, kaksi, mutta sitten on hetki, se hetki jolloin ihminen luovuttaa.. En mahda asialle enää mitään, jos mieleni on päättänyt luovuttaa, en mahda itse asialle mitään.. Ei minua psykiatriset hoidot auta, ei mikään, tiedän jo eläneeni elämiseen arvottoman elämän.. Minun Elämänkaareni päättyköön tähän...
Suutelen viatonta nukkuvaa lasta ja kömmin viereesi hiljaa ettet herää, vuodatan verisen kyyneleen sinun huulillesi rakkain ja ajattelen tänään otinkin liikaa "iltalääkkeitä" ja naurahdan tunteettomasti, mutta katsoessani sinuun näen tuskan jonka elämääni toit.. hyvää yötä
Mä nukun vielä kun alkaa uusi päivä, suutelet ja kuiskaat hyvää työpäivää rakas, ovi kolahtaa ja katoat, et koskaan saanut tietää ettei minua enää ollut, suutelit tyhjää kuorta.. Nukuin jo ikuista unta sinä aamuna kun suutelit hyvästiksi."
Vastaukset 3
Vanhimmat
tarjoama sisältö valuisi hukkaan yhden surullisen päivän vuoksi. En tiedä taustojasi enempää joten voi olla tökerö vastaus, sorry !! Milläköhän keinolla muut rakkaansa menettäneet ovat selvinneet ?
nuo tuntemukset olivat puolen vuoden ajalta.. mieheni petti minua ja ... siinä lopputulos..
niin paljon että sillä hetkellä kokee kuolevansa mukana sen katoamisen mukana. Mutta onneksi rakkaus ei ole sidoksissa yhteen ainoaan ja sitä on erimuodoissa jokaisen sisällä kun se vain taas uskaltaa tulla esiin uudelleen. Uskon sinussa olevan rakkautta ja uskon että se on kyllin vahva noustakseen taas surkeuden suosta, sen päivän on tultava sillä maailma tarvitsee rakkautta, myös sinun.