kuinka mahtaa olla venelehtien koe purjehdukset ovatko ne puolueettomia vai maahan tuojan sanelemia.
koepurjehdukset
taiker
696289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Eiköhän ne ihan puolueettomia ole. Välillä saa jotkut veneet aika reipasta kritiikkiä niskoihin, että ei siinä ole kyllä maahantuoja sanonut mitään.
Jon 30 haukuttiin pataluhaksi, jonka jälkeen Nyman ei antanut anteeksi, eli sallinut yhdenkään purtensa testausta.
Muuten kannattaa olla varsin kriittinen ko. "testien" suhteen ja yrittää poimia niistä vain niitä asioita joita itse tarvitsee. Esim. nämä tieteellisen vaikutelman antavat suorituskyky yms. diagrammit ovat tyhmiä, tarpeettomia ja pahimmillaan väärää tietoa antavia! Useimmiten venettä ei ole testattu kuin kevyellä tuulella saariston suojassa joten tämäkin rajoittaa arvioitaessa veneen todellista käyttäytymistä "kovan tuulen kryssissä" - jonka muka mittaustulokset kertovat :-(
Viime vuosien kestokritiikki (jos nyt unohdetaan se suojatanko) kohdistuu veneiden ylipainoisuuteen. Siis siihen, että punnituksessa veneen massa on suurempi kuin esitteessä. Miksi se on niin paha juttu? Tietysti ylimäärinen uppouma vaatii vastaavasti eteenpäin vievää tehoa (purjepintaa), mutta tuo ylimääräinen painohan tulee veneen rakenteisiin käytetyistä materiaaleista joten eikös vene ole silloin vahvempi? Eihän tämäkään ole yksioikoista, vahvemmat ja kevyemmät materiaalit (hiilikuitu, kevlar, tms) sekä paremmat valmistusmenetelmät (suunnatut kuidut, tarkempi lujuussuunnittelu) sallivat kevyempien rakenteiden teon. Mutta, kun puhutaan Cruising-pursista, paljonkos vaikuttaa painaako vene viisi vai kuusi tonnia? Enemmän epäilyttää tavan matkaveneilijää mikäli pursi on kevyt, ettenkö sanoisi heppoinen roppelo, joka tuntuisi sopivan avomerikisailuun mutta miten se kestää kivelle kolautuksen ja miltä se näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä?
Nyman toimi viisaasti. Laatupursille riitti kysyntää ilman kotimaista lehteäkin joka olisi taatusti moittinut Jonmeri 33:n turhan raskaasti tehdyksi :-)
Minusta veneen valmistajan tulisi tietää paljonko vene painaa. Myös veneen suunnittelu perustuu tiettyyn laskettuun tai oletettuun painoon, jos todellinen paino poikkeaa tästä paljon, ei vene toimi suunnitellulla tavalla.
Ylipainoiset veneet antavat valmistajasta amatöörimäisen kuvan. Luulisi valmistajan ensimmäisenä huolestuvan veneen ylipainosta ja etsivän ilmiöön syytä sekä ryhtyvän korjaaviin toimenpiteisiin. Et voi ilman muuta päätellä ylipainoisen veneen olevan normaalia lujemman: Jos esim. kölin valumuotti levähtää ja köli painaa tonnin suunniteltua enemmän, ei se lisää veneen lujuutta mitenkään vaan päin vastoin.
Olen samaa mieltä, että kannattaa olla
kriittinen testien suhteen. lyhyellä
purjehduksella on mahdotonta saada oikeaa
kuvaa veneestä.
Olen purjehtinut jon 33 veneellä, joka on erittäin
tasapainoinen, joten luulisi jon 30 olevan hyvin balanssissa, josta se sai moitteita.
Toisaalta ihmetyttää paljon tälläkin palstalla
parjatun Bavarian kölitoleranssi, josta venelehti
ei pahemmin motkottanut. Mielestäni se on kuitenkin suurempi ongelma kuin esim. ylipaino.
Noista testeistä ei saa kuin kehnohkoa viihdykettä. Kyllä ne testit ovat suoraan verrannollisia lehtien sisääntulevien mainosmarkkojen suhteen.
Ei se lasi ja hartsikaan ilmaista ole! Jos sitä kymmeniä tai satoja kiloja on ylimääräistä/vene, niin kyllä se rupeaa jo veistämön kassassa näkymään.
Eihän kölin ylimääräinen paino lisää lujuutta mutta vakautta se lisää.
Tietty on kritiikin paikka, jos veneen uppouma tai muut mittatiedot poikkeavat valmistajan ilmoittamasta - näihän on mm. perämoottorien suhteen, tehoa saattaa olla käytännössä enemmän kuin mitä valmistaja ilmoittaa.
Miksi sitten valmistajat pyrkivät ilmoittamaan veneidensä uppouman liian pieneksi. Onkos tämä samaa pohjaa, kuin automarkkinoinnissakin. Tarvitaan sproottinen mielikuva eli teho=purjeala/massa riittävän suureksi. Vielä tyhjänpäiväisempiä ovat autotestit joissa suorituskyky, siis teho/massa on tärkeimpiä arvostuskriteerejä - perheen kauppakassissa pitää olla kahdensadan heposen moottori jonkun erikoisen syyn vuoksi, jota en ole vielä hokannut.
Helppo käsiteltävyys, turvallisuus, mukavuus, soveltuvuus OMIIN tarpeisiin, laatu ja kestävyys - siinä ominaisuuksia jotka menevät ns. suorituskyvyn edelle niin veneitä kuin autojankin arvioidessa.
Tottakai uudet veneet ovat mielenkiintoiset, mutta
paljon mielenkiintoisemmat olisivat samat uudet-hienot veneet 5-10 vuoden kuluttua. Miten ne ovat
oikeasti kestäneet, heikot paikat, miten ovat säilytäneet arvonsa yms.
Vene lehti ei milloinkaan, edes pyynnöstä, kerro millä laskukaavoilla nämä vesilinja, uppouma, jne diagrammien arvot on laskettu! Olisi hauskaa verrata esim. oman veneen vastaavia arvoja, mutta kun ei niin EI.
Esim Sailingusa´n sivuilla heidän käyttämänsä yksinkertaistetut laskukaavat ovat helposti löydettävissä.
Ja mihin helvettiin tarvitaan sitä lieden suojatankoa?
astiapyyhkeet kuivumaan!
Vastaavia laskukaavoja löytyy kyllä jostain sivustosta. Olen joskus jotain omasta veneestä niiden avulla laskeskellut, mutta osoite jäi ottamatta talteen. pari veneensuunnittelusoftaa laskee myös kaikenlaista, mutta niiden demoversioita on hankala saada ja syötettävän datan määrä on melko suuri, ennen kuin tarvittavat mitat ovat mukana
Sen verran tiedän, että niistä on aikaisemmin löytynyt sen verran kyseltävää, että laitettiin kassakaappiin. Muuttaminen oli kuulemma mahdotonta, koska niillä vanhoilla oli jo laskettu niin monen veneen arvot tietokantaan, johon uusia edelleen verrataan. Esimerkkinä kummallisuuksista mainittakoon kovan tuulen nopeus, jossa purjepinta-ala on jakajana. Siis mitä pienempi riki, sen nopeampi vene.
Jos et sen suojatangon merkitystä taas ymmärrä, et luultavasti ole koskaan edes teevettä keittänyt kulussa. Tai polttanut itsestäsi sormenpäätä enempää.
Se hellan tanko tai tangon puuttuminen on jo mennyt koomilliseksi. Kyllä kunnollisen suojatangon voi veneeseen asentaa samalla, kun muutenkin varustelee sitä avomerikuntoon. Eihän uusi "avomerikelpoinen" vene ole todellisuudessa avomerikelpoiseksi varustettu.
Mielestäni alkuperäinen suojatanko on yleensä sopiva nimenomaan pyyheliinan kuivatustelineeksi. Se tuskin kestää miehen painoa. Kun märissä haalareissa ja saappaissa liukastuu jyrkiltä portailta ja rojahtaa suojatangon päälle, olisi suojatangon kestettävä vääntymättä ja irtoamatta. Siksi sen pitäisi olla riittävän paksu ja tukevasti paikalleen pultattu. Ohut tanko peltiruuveineen kelpaa vain Vene-lehden koepurjehdukseen. Joissakin veneissä suojatanko jopa rajoittaa hellan kallistumista!
Bavarian kölitoleranssiongelmasta. Ovatko ne kölit keskenään erilaisia, hölskyykö ne pulteissaan vai mistä on kysymys?
Parisen vuotta sitten testattuun Bavariaan tuli
nostettaessa kölin takareunaan n. 2 cm rako.
Venelehti ei pitänyt asiaa mitenkään kummallisena.
" Turvallisuuden kannalta se tuskin on huolestuttavaa, mutta pidemmän päälle kölipulttien
raosta saattaa alkaa tihkua vettä sisälle. korjaus vaatinee kölin irroittamisen ja liitoksen tiivistämisen joustavalla massalla. Ei mikään erityisen suuri toimenpide".
Itse ajattelisin sen olevan tosi huolestuttavaa jos uuden veneen köliin tulee rako. Tämä kuvastaa
hyvin venelehden 2000-luvun venetestejä.
tuon vaurion syytä, sitä Saksasta rekka/laivakuljetuksessa syntynyttä.
Tapaasi jättää osa asiasta kertomatta ja sen jälkeen värittää juttu omien päämäärien mukaan sanotaan vääristelyksi. Tuollainen asioiden esittämistyyli liittyy usein ihmisen luonteeseen tai aiempiin henkisesti vaikeisiin kokemuksiin.
entäs kun eräästä toisesta bavskusta oli köli pudonnut kokonaan? ja kolmannesta sekä köli jettä iso osa pohjaa mukana? ja ohjauksia on jumitellut ohjausvaihteen irtoamisen vuoksi ja peräsinongelmia on myös ollut.
Swaneillekkin.
Jaa muillekkin "laatuveneille", joita valmistetaan monin kerroin vähemmän kun esim bavaa.
listan tänne?
Bavarioita on valmistettu jo kaiketi 30.000 kappaletta. Enemmän kuin Elaneita, Balticeja, Sweden Yachteja ym köliongelmaisia yhteensä. Bavarioissa köliongelmia on noin 0,01 % valmistusmäärästä.
Skandien peräsinongelmista et kai halua puhuakaan, niitä on varmaan enemmän kuin Bavarioita Suomessa.
Sellaista jota ei ole, ei osaa kaivata. Samalla logiikalla voisi haluta suojatankoja ja -kaiteita ihan joka paikkaan. Mantookin ylikin voi pudota. Mereen!
niistä listoistasi. Bavaa en osta. En pidä Bavariasta enkä luota sen rakenteisiin.
Ikävä kyllä Jon 30 on kyllä vene jossa balanssi ei ole ihan kohdallaan... asiaa voi hoitaa trimmillä ja oikealla purjevalinnanlla/leikkauksella... silti on perusongelma kyllä veneessä.
Sääli sinänsä kun vene on muuten kaikin puolin mukava...
Jon 33 onkin paljon parempi seilaamaan. Ei Jon 30 mikään täysin torso ole mutta onnistuneempiakin konstruktioita on olemassa.
Vene-lehden testissä ei mainittu mitään kuljetusvauriosta, joten en sitä tiennyt.
Toisaalta jos se oli kuljetuksesta johtuva vaurio
olisi se varmaan lehdessä mainittu.
Siinä todettiin "mutta maahantuoja on veneen omistajan mukaan vitkutellut lopullisen takuukorjauspäätöksen tekemistä".
Joko ns. kuljetusvaurio tuli myöhemmin tai lehti jätti sen tahallaan kertomatta. (lue lehti nro4 06
Mistä sinä muuten päättelit sen olleen kuljetusvaurio?
Jotkut aikuiset vain tietävät asioita.
Minkä rekkakuljetuksessa sattuneiden tapahtumien seurauksena kölin kiinnitys löystyy niin paljon, että kölisauma aukeaa 2 cm? Eihän rekkakuljetuksessa kölin kiinnityksiin kosketa?
Veneen rakenteille voi kuljetuksen aikana tapahtua mitä vain. Kiinnitys voi pettää, siirroissa saattaa pudota, koko paska voi kaatua moottoritien laitaan, jne. Tässä kyseisessä tapauksessa oli lopputuloksena se, että pohjatukit olivat osittain irronneet rungosta. Se aiheuttaa Vene-lehdessä nähdyt seuraukset. Vene ei vuotanut ja köli pysyi paikallaan, mutta tietenkin korjauksen tarve oli ilmeinen. Remontti tehtiin ammattitaidolla Suomessa ja tällä hetkellä vene on jättänyt vanaa taakseen jo enemmän kuin 99%:n tämän palstan purjehtijajoukon veneet yhteensä.
Veneen rakenteille voi Bavarian kuljetuksen aikana tapahtua mitä vain...
Kyseisessä yksilössä ei ollut kölin peräosaa pultattu ollenkaan, lieköhän kiireessä unohtunut.
Lainaan taas vene-lehteä. "Aluslevyjen pitäisi olla tuhdimpia, mutta enemmän ihmetytti se, että evän peräosa oli tukematta pitkältä matkalta. Yleensä paripulttien takana, ja vielä niiden edessä, on vielä yksi yksinäinen keskipultti. Mutta tästä kölikiinnityksestä ne puuttuivat.
Kuka vielä puhuu kuljetusvauriosta?
kommentti tässä.
Kyllä se oli kuljetuksessa tullut vaurio, vaurio on ilmeisesti tullut pudottamalla vene tms, jolloin kölin isku on vaurioittanut pohjatukkeja. Korjauksesta oli pitkä kina ostajan, maahantuojan ja tehtaan välillä. Lopputuloksena korjaus tehtiin takuuseen. Korjaustyö valvottin erityisen tarkkaan, koska veneellä on tarkoitus tehdä valtamerireissuja.
Nyt vene on jo tehnyt pitkän Atlantin kierroksen ja kaikki Ok.
onko joku oikeeki hätä?
Bavarian vakioköli. Jos se nyt tässä haveritapauksessa mitään merkitsi.
-Navigare lehden "testit" ovat lähinnä maahantuojan mainostekstejä
-Vene-lehti tulikin jo käsiteltyä
kannattaa katsoa myös kansainvälistä lehdistöä, usein enemmän kokemusta heillä näistä, ja paremmat edellytykset pintaa syvemmälle menemiseen koska markkinat isompia..
Siis jos oikeasti on ostamassa uutta venettä kannattaa ne testikopiot tilata muualtakin kuin härmästä.
Jokunen aika sitten hain kirjastosta useamman Vene-lehden kun etsin tietoa tietyistä pursista. Tuli luettua rinnakkain testejä ja pisti silmään, että juttujen rakenne oli hyvin pitkälle sama. Useita lauseita, jopa kappaleita oli copy-pastettu liki sanasta sanaan, vähän kappaleiden järjestystä muuttaen ja kölipulttien määrä päivittäen. Tietysti on tavallaan hyvä, että näin eri jutut ovat vertailtavissa (samat seikat kommentoitu eri veneissä), mutta ei niistä oikein jäänyt käteen kauppiaan esitettä enempää ("Kölin kiinnitys näyttää tukevalta"). No, oli tietysti kuvat ja "hienot" kaaviot, joita onkin täällä jo kommentoitu.
Suomalaislehdistä Vene ja Venemestari ovat mielestäni varsin kohtuullisia ulkomaisiinkin lehtiin verrattuna. Varsinkin, jos niitä lukee hiukan kriittisesti ja suhteuttaa toimittajan painotukset omiin tarpeisiin. Venemestaria tehdään selvästi pienemmällä budjetilla, mutta toisaalta se on olemassaolollaan selvästi pakottanut Venettä petraamaan työtään. Kilpailu on terveellistä.
Sitten on vielä Navigare... Sain joskus takavuosina kyseisen lehden edeltäjän ilmaiseksi messuilta, ja luin mielenkiinnolla siinä olleen vene-esittelyn. Jestas, vieläkin hymyilyttää! Noin kymmenmetrisessä veneessä oli kaikki mitat juuri sopivia eikä missään ollut ahdasta, purjehdusominaisuudet olivat erinomaiset ja kaikki oli muutenkin parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu. Jo puolivälissä tekstiä rupesin ihmettelemään, että toimittaja on hukannut varsinaisen uutisen. Näin jumalallisesti suunnitellun ja toteutetun IHMEEN kohtaaminen olisi pitänyt kertoa suurin kirjaimin jo otsikossa ja lehden kannessa, eikä piilottaa sitä kuivaan tekstiin!
Myöhemmin tajusin, että kyseinen lehti on silkkaa puppua. Se kehui kaikkea estottomasti.
Lehden nimenmuutos ei korjannut tilannetta. Venekerhoon liityttyäni olen lisäksi joutunut pakosta tarttumaan siihen postilaatikollani, ja toki olen hiukan sitä samalla myös silmäillyt. Linjassa ei näy muutosta. Mitään hyödyllistä ja samalla uskottavaa tietoa en ole Navigaresta koskaan saanut.
Esimerkiksi viimeisimmässä numerossa oli artikkeli veneiden peitttämisestä. Se alkoi lupaavasti, mutta jatkui kuten tavallisesti. Artikkeli painottui tekstimainontaan, jonka maksajan ilmoitus löytyi lehden loppupäästä.
Joskus keväällä potutti muutama selvästi epäasiallinen artikkeli niin paljon, että päätin tehdä asiasta valituksen Julkisen sanan neuvostolle. JSN:hän on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien itsesääntelyelin, jonka tehtävänä on muun muassa tulkita hyvää journalistista tapaa. Valitus jäi tekemättä sen jälkeen kun tutustuin JSN:n kotisivuihin. Navigare ei kuulu Aikakauslehtien liiton jäsenkustantajien julkaiseman 540 aikakauslehden joukkoon, eikä sitä siis ilmeisestikään koske JSN:n journalistiset pelisäännöt - toisin kuin esimerkiksi Aku Ankkaa. Oikeastaan havainto ei edes yllättänyt. Niinpä läpyskä lentää paperinkeräykseen nykyisin entistäkin nopeammin.
navigare on pelkkää bisnestä eli liitot saavat "pakkomyytyä" lehden hyvin profiloituneelle ostovoimaiselle jäsenistölleen.tällainen mainosten kohderyhmä on niin arvokas,että liitot tekevät tiliä lehdellä.siinä pitäisi miettiä koko ajan,että onko liittojen tarkoitus tehdä rahaa vai palvella jäseniään.eli tuskinpa kriittisiä juttuja on odotettavissa siltä suunnalta.vinkkinä navigarelle,että voisivat koota ammattitaitoisen miehistön,joka veisi testattavat veneet aina muutamaan "tiistai-kisaan" purjehdittavaksi.sitten sijoitukset vaikka kolmesta kisasta ja muut veneet taulukkoon gastien ja kipparin kommentit.
...pitäisi perheveneet testata niin, että niihin pannaan vaikkapa 4-henkinen perhe kuukaudeksi kiertämään Itämerta. Ei siis mitään ammattipurjehtijoita, vaan ihan oikeita veneilijöitä. Siitä saattaisi jo syntyä sellaista kokemusmateriaalia, josta olisi hyötyä veneenostajillekin.
On varmaa että luen monien muiden tavoin hyvin tarkkaan seuraavan venelehden testin, jossa on Bavaria 31 aukeavalla peräpeilillä. Siinä on kuitenkin vene joka täyttää 99% veneilijöiden vaatimukset Itämerellä, luovikulmasta riippumatta. Oli onni etten saanut aikaisemmin myytyä vanhaa venettäni, olisin muuten varmaan ehtinyt ostaa Bavaria 30:n. Nyt saa lisäherkkuja samalla hinnalla maltillisesta hintakehityksestä johtuen.
Mistähän tuon 99% arvion laskit? Ja miksi aukeava peräpeili olisi Itämeren purjehduksissa hyvä? Enpä ole koskaan Itämeren ylityksissä hoksannut kaivata aukeavaa peräpeiliä. Mitä muita ominaisuuksia Itämerellä tarvitset?
mitään muuta kuin ylittelet Itämerta?
Tavisperhe veneessä kertoisi vain mututietoa,jonka tärkein tulos olisi:"Kyllä tuo aukeava peräpeili on niin ihana,kun lapset pääsee uimaan hienosti" Purjehduksesta todettaisiin,että Hangon läntisellä hyvässä tuulessa mentiin muiden mukana sillai kivasti. Eikä köli pudonnut ja tuntuma oli jees.
Tuohan oli ihan tyypillistä Vene-lehden "koepurjehdus"tyyliä!
jos testattavana olis pikkuskandi.
"Eihän täällä ole edes omia kämppiä lapsille"
"Missä tän veneen kylppäri on"
"Faijalla on kuhmu päässä, kun se ei mahdu käveleen sisällä"
"Me ei kaikki mahuta avotilaan eikä siinä oo pöytää"
No, lisää voit kirjoitella itse.
...ja purjehdus on muutakin kuin legejä. Oletko muuten itse purjehtinut, kun tuollaista kyselet?
typeryyksiä kirjoitit:
"Enpä ole koskaan Itämeren ylityksissä hoksannut kaivata aukeavaa peräpeiliä."
Olet varmaan ensimmäinen sarjatuotantoveneen ostaja joka saa mielestään täydellisen veneen!
-jos kerran tiedät veneen parhaaksi ja olet hankintapäätöksen tehnyt?
Bavaria 31 aukeavalla peräpeilillä. Siinä on kuitenkin vene joka täyttää 99% veneilijöiden vaatimukset Itämerellä, luovikulmasta riippumatta.
........
JOO ei.
Ehkä se aukeava peräpeili buustaa egoa, mutta onnettomia luovikulmia ja välttäävää laatua se ei muuta.
Poikkeuksen tekee tietenkin kilpailukäyttöön tarkoitetut veneet. Matkaveneissä riittää Bavariankin suhteellisen normaali luovikulma. Paljon suurempiakin luovikulmia on monien valtameripurjehtijoiden arvostamissa ja omistamissa klassikoissa.
...tuossa mutu-tiedossa olisi? Jos kuukauden veneilyn jälkeen lausunto olisi tuo, niin siitä voidaan päätellä, että vene on hyvä. Valtaosa meistä veneilijöistä, niin purjeilla kuin moottorillakin, kun on perheveneilijöitä.
Ihan rehellisesti: tärkeämpää useimmille ovat juuri tuollaiset havainnot. Toisin sanoen, viihtyykö perhe ongelmitta veneessä pitkän jakson, ovatko veneen tilajärjestelyt yms. toimivia ja onko vene helpon ja turvallisen oloinen ajaa.
Ne ammattipurjehtijoiden kommentit taas sopisivat paremmin sinne Navigareen, sehän on SPL:n lehti ja SPL näyttää kovasti haluavan profiloitua kilpapurjehdukseen.
Vaikka enemmistö purjehtijoista olisikin niitä perheveneilijöitä, olisivat ne mutu-tiedot täysin subjektiivisia. Perheillä on kovin erilaisia mieltymyksiä ja vastaavasti yhdelle toimiva tilajärjestely tai toimivuus on toiselle jotain aivan muuta. Ammattipurjehtijalla on paljon laajempi vertailupohja arvostella vaikkapa niitä ajamisen helppouksia ja turvallisuuksia.
...eivät mitä todennäköisimmin kykene arvostelemaan lainkaan muuta kuin niitä purjehdusominaisuuksia, jotka ovat perheveneilijälle kuitenkin vain ehkä 20-30% kokonaisuudesta (mietipä vaikka vain veneessä vietetyn ajan jakaumaa). Ja niistäkin heidän arvostelunsa on todennäköisesti painottunut perheveneilijän kannalta vääriin asioihin.
On tietysti totta, että perheet ovat erilaisia. Minä olen kuitenkin havainnut, että niin auton, asunnon kuin veneenkin toimivuudesta saa tyypillisesti järkevimmän arvion naisilta. Nimenomaan sellaisilta naisilta, jotka kulahtaneen sanonnan mukaan "pyörittävät perheen arkea". (Nykyään tietysti monilta miehiltäkin löytyy samaa kompetenssia.)
Moniko nainen osaa arvioida, tuleeko veskin tai pentryn lavuaarista vettä sisään vai ulos veneen kallistuessa. Se on yksi tyypillinen yksityiskohta sitä perheen arkea. Tai arvioida rakenteiden ja heloituksien kestävyyttä? Se taas vaikuttaa siihen arkeen vahvasti joko tuomalla turvallisuuden tunnetta tai pelkoa. Voi sen edellä käytetyn "nainen"-sanan yhtä hyvin korvata sillä "perhepurjehtijalla", aivan se ja sama.
voikin mennä pieleen, mikäli veneellä on joskus tarkoitus tehdä pidempiä reissuja. Nukkuminen useamman vuorokauden legillä, henkilökohtaisen hygienian hoito 25 asteen kallistuksessa, syöminen ja ruoan laitto ilman sitä lieden suojatankoa kunnon merenkäynnissä jne. Keskiverto perhepurjehtija taitaa siirtyä muutaman tunnin leppoisan avotuulipurjehduksen tai koneajon avulla vierassatamasta toiseen, jolloin tärkeiksi asioiksi nousevat taulutelevision ja muun viihde-elektroniikan sijoitus, omat hytit lapsille jne
...ja tuolta toiseltakin kommentoijalta taisi jäädä lukematta alkuperäinen ehdotukseni paremmaksi testaustavaksi: pannaan se perhe kuukaudeksi veneeseen. Silloin tulee kyllä esille, jos veneessä on ongelmakohtia. Mutta ne ammattipurjehtijat eivät välttämättä edes huomaa tai välitä, koska heillä saattaa olla ja näyttää usein olevankin "extremeasenne". Vrt. ne veijarit, jotka Venemestarin jutussa retkeilivät pikkuveneellä Saaristomerellä. Tämän sortin veijareilta kovin moni juttu saattaa jäädä täysin noteeraamatta "lajin luonteeseen kuuluvana".
Minä peräänkuulutan nyt nimenomaan sitä, että koska veneilijöiden enemmistö kuuluu tuohon perheveneilijäryhmään, niin myös lehtien testit pitäisi tehdä heitä ajatellen.
...perheveneilijä? Mikä se on? Mitä sellainen tekee?
Olet itse monessa yhteydessä korostanut, ettemme ole mikään yhtenäinen ryhmä, joka on samaa mieltä asioista. Ja nyt yrität sitten väittää, että valtaenemmistö, se 95 % kuka ties, onkin yksimielistä. Perheet ja perheveneilijät ovat juuri yhtä erilaisia kuin heidän veneensäkin. Mitään yhtenäisiä standardeja ei ole. Tästä keskustelusta voit huomata, että Bavarian omistajallekin perhepurjehdus voi tarkoittaa useamman vuorokauden legejä Itämerellä kovemmassakin kelissä.
Se käsityksesi extremestäkin on täsmälleen omasi. Toiselle extremeä on Mini TransAtlantic, VOR tai vastaava. Ja siihen väliin mahtuu taas määritelmien koko kirjo.
Olen mielestäni aika tyypillinen Suomalainen purjehtija, perheveneilijä. Näin se varmaan monilla muillakin menee.
Aloitin noin 50 v sitten partiossa, siis kaveriporukassa (nykyään partion kai korvaa seuran tai vanhempien vene).
Sitten vähän taukoa (opiskelu ja työelämän alkuvuodet, perheen perustaminen).
Sitten parilla pikkuskandilla 10 v perheen kanssa, välillä (aika vähän) kaveriporukassa retkillä tai kisoissa.
Sen jälkeen vähän isommalla 30 jalan skandilla 10 vuotta, pääasiassa lomapurjehduksia perheen kanssa.
Taas vene kasvoi hiukan, joitain vuosia eteläeurooppalaisella pääasiassa perheen kanssa ja nyt muutama vuosi sitten hankitulla taas hiukan isommalla (Bavarialla) vaimon, tuttavien tai jo aikuisten lasten ja lastenlasten kanssa.
Tuollaisella taustalla venelehden testejä lukiessa sopisi JRxxx:n ajatus perhemiehistön tekemistä kuukauden testipurjehduksista oikein hyvin, voisivat olla suorastaan kiinnostavia lukea. Ja voisihan niitä täydentää lyhyellä "ammattipurjehtijan" näkemyksellä, otetaan palstatila vaikka matkapurjehdusjuttuja tiivistämällä.
Olet siinä oikeassa, että emme kaikki ole samanlaisia perheveneilijöitä. Monet tekijät kuten kiinnostuksen kohteet, varallisuus, elämänvaihe, perheen koko, muut harrastukset jne takaavat, että tarvitsemme erilaisia veneitä. Hieno jutta ainakin Vene-lehdelle, testattavaa riittää.
Muistaa venettä hankkiessaan miettiä, miten naisilta onnistuu pienemmätkin WC-reissut hygieniasta puhumattakaan niissä veneissä, jotka miesten mielstä ovat tosi hienoja ja haluttavia, nopeita raasereita, joilla mennään kyljellään vuorokausikaupalla Helsingin ja Tallinnan väliä tai Gotlannin ympäri? Tai retkeillään "urheilullisesti" saaristossa märän teltan mukavuudet tarjoavassa kipossa?
Olen täysin varma, että aika vähäisellä purjehduskokemuksella nainen pystyy arvioimaan tuleeko johonkin paattiin mukaan mielellään tunniksi, päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi ottaen huomioon alussa mainitsemani seikat. Lisättynä mahdollisesti velvoitteella huolehtia ruokahuollon laadun säilymisestä ja esillepanosta useamman kerran vuorokaudessa pitkänkin aikaa, jälkien korjaamista unohtamatta. Lisättynä vielä riittävän rekvisiitan säilyttämis- ja huoltovastulla reissun aikana. Unohtamatta mahdollisten pilssihiirien tarpeista huolehtimista. Olen 110-prosenttisen varma, että tässä pohdinnassa kaksi astetta parempi keulapurjeen skuuttikulma ei paljoa paina.
Kirjoittaa nimimerkki mieluumminko äyskäriin Hain kajuutassa vai posliinipyttyyn todellisessa perheveneessä.
Mitä ihmeen lisähyötyä saa testistä,jossa tavallinen perhe arvioi venettä kuukauden purjehduksen jälkeen? Minä ainakin näen veneen asumismukavuuteen liittyvät puitteet ja puutteet itsekin hyvin nopeasti. Sen sijaan purjehdusominaisuuksia erilaisissa keleissä sekä rakenteiden ratkaisuja voi olla vaikeampi esim. messuilla itse nähdä. Venelehden vakio kommentin, että lieden edestä puuttuu tanko ja ettei katossa ole kahvoja,näkee myös nopeasti itse. Ja sisutuksen ulkonäkö sekä käyttökelpoiset ratkaisut voivat olla mielestäni aivan toisia kuin testiporukan tarpeet ja näkemykset. Jätetään testit ammattipurjehtijoille,kiitos.
noin taitavia ja ihailtavan asiantuntevia.
Nykyiseen veneeseen, joka tyyppinä oli ennestään täysin outo, tutustuminen kesti ehkä sen viisi minuuttia. Suunnilleen ensimmäisellä vilkaisulla näki, että pääasiat olivat kohdallaan "oppikirjan mukaisina". Suurimmat viatkin huomasi samassa ajassa. Ja samat asiat näki vaimoni, toki omin korostuksin. Seuraavat kymmenen vuotta eivät siihen ole tuoneet mitään uutta. Ei se niin vaikeaa ole.
Runkomuoto ja evät antoivat aavistaa paljon siitä, mitä purjehdus toisi tullessaan. Lyhyt koepurjehdus ei tuottanut yllätyksiä, mutta ei lisävalaistustakaan. Vasta täyden kauden kokemus kertoi suurimman osan totuudesta. Onnekseni se oli sellainen, ettei enää venettä tarvitse vaihtaa.
"Vasta täyden kauden kokemus kertoi suurimman osan totuudesta."
Niin, olisiko mahdollista, että jo 1 kk intensiivinen purjehdus kertoisi edes puolet totuudesta? Minulle riittäisi jo se, jos sen voisi lukea lehdestä ennen veneen ostoa.
Kukas se purjehtija olisi? Jos pitäisi omaa vasta ostettua venettä arvostella, ei voine odottaa kovinkaan objektiivista raporttia. Kuukaudessa ei kaikkia säitäkään koeta. Joka tapauksessa saadaan näkemys vain yhdestä näkökulmasta ja yksillä käyttötottumuksilla, ellei taas panna niitä ammattilaisia asialle. Ammattilaismiehistön palkkaaminen kuukaudeksi taas on... arvaat varmaan. Olisihan se kuukausi muutoin paljon parempi kuin se tavallinen yksi päivä.
vaan katso täältä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=667&posting=22000000029887254
Perheen kesäpurjehduksessa saadaan vain mielipide siitä yhdestä veneestä. Testaavalla perheellä pitäisi olla kokemusta monesta eri veneestä ennenkuin vertailua syntyy.
Miksi Vene-lehden testiporukka koskaan tee edes yhden vrk:n mittaista purjehdusta avomerellä, kun matkapursia testaavat? Miten muuten voi selvittää meripunkkien, pentterin ja vessan toimivuuden pitkällä kryssillä avomeriaallokossa, sisustuksen natinat ja sisätilojen mukavuuden merenkäynnissä, myrskyfokan nostamisen pimeässä jne jne? En ole nähnyt mainintaa siitäkään, miten helppo on vaihtaa vesipumpun impelleri tai suodattimet (joissakin veneissä konetila on tosi hankala).
Nythän "testi" keskittyy lähinnä mittojen vertailuun, hellan suojatankoon ja kaikkeen muuhunkin, minkä näkee jo venenäyttelyissä ja mainoksissa.
niin kuin extrajuniorilla, tuottaa yksipuolista testitietoa.
Testin tekemisessä tarvitaan laajaa kokemusta ja näkemystä purjehtimisesta. Jos koepurjehdusaikana ei ole kaikkia mahdollisia olosuhteita, on olennaista testaajan kokemus ja kyky interpoloida esiin tulleet ominaisuudet olosuhteisiin nähden. (en sano, että julkaistuissa testeissä tämä kyky erityisesti erottuisi).
Ammattilainen on nähnyt ja kokenut alaa monipuolisemmin kuin perhepurjehtija, joka on ehkä onnistunut välttämään pahemmat paikat eikä edes tiedä, mitä veneeltä vaaditaan kovemmassa kelissä.
varmaan argumentoi, että järkevä perhepurjehtija ei koskaan lähde pahempaan keliin, kuten kukaan vastuuntuntoinen ei lähde yöpurjehduksellekaan. saatika sitten kohti tuulen silmää kryssien...
pakko kai yrittää ymmärtää, että joillekin purjehdus on vain hauskaa myötäistä aurinkoisena kesäpäivänä, ja toisille elämäntapa
Venelehdistä en tiedä, mutta eikähän se ole ihan sama kaikilla lehdillä.
Olen meinaan monen monta kertaa 80-luvulla järjestänyt saunailtoja joissa tunnettu automerkki kestitsi tunnetun lehtitalon väkeä, eritoten erään autolehden väkeä.
Yllättäen tämä tunnettu automerkki oli aina pikkaisen muita parempi tämän tunnetun lehden testeissä.
Mutta tämähän on asiaan kuuluvaa hommaa, luuletteko että joku vene- tai autolehti on sen luotettavampi kuin hymy tai seiska.
Ihmiset niitä molempia lehtiä tekee.
Ihan päivänselvä juttu.
Saman kokoista/tehoista autoa moititaan laiskaksi, kun taas 8v tai FSi moottorista löytyy käyttökelpoista VOIMAA. On meinaan täysin tehottomia vanhanaikaisia tai vaativat 98okt bensaa.. Ei tule kesää
Todennäköisesti suuremmat maahantuojat tarjoavat luontaisetuja lehtimiehille.
Näin tapahtuu joka alalla ja usein vielä niin että menestyvät firmat kaikkein avokätisimmin. Mutta ei se tee tuotteesta huonoa. Ja asiantuntijat ovat arvonsa tuntevaa joukkoa eivätkä niin köyhiä että saunaoluilla tai fileepihvilläkään heitä voisi ostaa.
Olen kuullut monien uusien veneiden olevan hankala telakoida. Jossain saattaa pukeille laskettaessa mm. kölin takaosaan tulla painaumia.
Joten olisi hyvä tulevien ostajien tietää miten vene
käyttäytyy telakoidessa, ja mitä ongelmia siinä on.
Vuorovettä voi käyttää hyväksi pohjan pesuun, vaikka antifouling-maalaukseen tai vaikka sinkkien uusimiseen, jos vene on riittävän vakaa kölillä seistessään. Köydet laitetaan kiinni laituriin tai kiinnitystolppaan (sellaisiakin on muutamissa satamissa), ettei vene kaadu sivulle laskuveden aikana. Jos köli kuitenkin on hyvin lyhyt, vene voi vaikka kellahtaa nokalleen.
Telakointi kaukomailla tapahtuu tavallisimmin masto pystyssä, köliin varaan ja vene tuetaan pölkyillä kiiloilla. Siinäkin on eduksi, jos kölin muoto ja rakenne sopii telakointiin ilman pukkia.