Minulla on 7v. marsuneiti, jonka ystävä on kuollut jonkin aikaa sitten. en ostanut hänelle uutta ystävää, sillä uskon ettei hän tästä enää kauaa elä, ja etten uudelle marsulle joutuisi ostaa heti uutta kaveria, kun marsuni kuolee. Marsuni ei kyllä ole koskaan paljoa muista marsuista välittänytkään, ja sen on ehkä hyvä elää rauhassa näitä loppuvuosiaan. Siispä olen alkanut olemaan sen kanssa paljon, ja ostanut ja tehnyt sille kaikkea puuhasteltavaa. Olen sille ystävällinen enkä ole kiusannut sitä koskaan, mutta aina kun tulen huoneeseeni, se juoksee häkissä mökkiinsä piiloon, sama, kun otan sen ulos häkistä. jos istun lattialla sen lähellä, ja yritän silittää sitä, se lähtee karkuun. Olen yrittänyt esim antaa sille kädestä herkkuja, mutta tilanne ei ole kyllä parantunut. Auttakaa, olisi ihanaa jos se nyt ei minua pelkäisi ennen kuolemaansa.
P.S Puhun kokoajan sen kuolemasta, vaikka se ei ehkä ole lähellä, mutta olen tottunut siihen että marsut kuolevat n.3-4v.
P.S Puhun kokoajan sen kuolemasta, vaikka se ei ehkä ole lähellä, mutta olen tottunut siihen että marsut kuolevat n.3-4v.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hmm... Mielestäni sinun tulisi hankkia marsullesi kaveri tai antaa se johonkin uuteen kotiin marsulaumaan...
Marsullasi voi olla vielä monia vuosia elinaikaa, joten jos se ei sinuakaan pidä laumanaan ja pelkää sinua, niin sittenhän se joutuu olemaan ihan yksin loppuikänsä... Ja se ei varmastikaan laumaeläimestä ole mukavaa :/
Vaikka se ei näennäisesti hyväksyisi tulokasta (mikä yleensä tarkoittaa, että ihminen tekee marsujen tutustumisessa jotain väärin...), niin se kuitenkin kommunikoi useasti ihmisen korvaan kuulumattomilla äänillä marsukaverinsa kanssa. Siten jo verkon takana tai toisessa häkissä oleva marsu voi antaa sille seuraa, jos eivät tule toimeen samassa häkissä.
Marsu on aika vaikea totuttaa enää luottamaan ihmiseen noin vanhana, jos sitä ei ole poikasesta asti totutettu käsittelyyn. Varsinkin nyt kesyttely voi vaan stressata sitä, kun ei ole kaveriakaan antamassa turvaa.
Kiitos viestistä! Pitäisi varmaan alkaa hankkia marsulle kaverin tai kaksi. Luulen, että jos jatkan sen silittelyä, rapsuttelua, rauhallisesti juttelua ja herkkujen antamista kädestä, tilanne ehkä paranisi pelon suhteen, ainakin jonkun verran. tuntuu jo, että nykyään marsu ei niin paljoa juokse minua karkuun. Tai ainakaan usein. joskus se nimittäin ei esim välitä yhtään:)