Kertokaapa mielipiteenne.
Minua ovat eniten häirinneet esiaviollisen seksin kielto, ehkäisykielto, masturbointikielto, pornokielto, ekslusiivinen seurakuntaoppi ja kaikki siihen liittyvät tervehtimiskiellot ja uskonkieltämiset, televisokielto erityisesti lapsuudessa, opetus rukoilusta, helvetti ja taivas.
Vaikka mainitsin pornon, niin en silti suosittele pornoa kenellekään. Olen vain sitä mieltä, ettei sitä tule synnillistää.
Minua ovat eniten häirinneet esiaviollisen seksin kielto, ehkäisykielto, masturbointikielto, pornokielto, ekslusiivinen seurakuntaoppi ja kaikki siihen liittyvät tervehtimiskiellot ja uskonkieltämiset, televisokielto erityisesti lapsuudessa, opetus rukoilusta, helvetti ja taivas.
Vaikka mainitsin pornon, niin en silti suosittele pornoa kenellekään. Olen vain sitä mieltä, ettei sitä tule synnillistää.
Vastaukset 62
Vanhimmat
pelastusoppi. "Me ainoa" henki. Sitten yleensä syntikäsitykset: mitään ei tulisi synnillistää.
Seksuaalisuuden osa-alueiden synnillisyys ja "likaisuus" ovat todella epämiellyttäviä opetuksia vl:ssa.
tue Jeeusken ristinkuoleman tuomaa vapautta.
Suurimpana SRK;ssa näen kuitenkin valehtelun ja me jutun.
Olen vl joten tiedän mistä on kyse. Listasi oli melko kattava. Itseäni kiusaa tämä 'vain me ollaan oikealla taivastiellä' -ajattelu. Se ei vaan tunnu oikealta. Vaikea sanoa mikä siinä mättää mutta falskilta se vaan tuntuu. En pysty siihen uskomaan.
voisin ehkä sanoa tuohon että; vaan me ollaan oikealla taivastiellä, kyllä sen tuntee kun saa matkaa tehdä uskovaisten seurassa pyhänhengen osallisuudessa, ei ne teot ole mitään/missään vaan sydämenusko omassatunnossa on hyvä matkaa tehdä, synti on ovela ja maailman teille eksyy liian helposti.
salomon viisaus 2. luku 12 jae: väijykäämme vanhurskasta, sillä hän tekee meille paljon vaivaa, ja asettaa itsensä meidän töitämme vastaan, ja nuhtelee meitä, että syntiä teimme lakia vastaan, ja soimaa meidän menomme synniksi.
Voi voi, uskomaton mielipide, jos sen kirjoittaja on tosiaan oikeasti uskovainen ihminen. Paljon on asioita, joita voi vikovalla mielellä moittia, mutta jos haluaa taivastiellä varjeltua, parasta jättää tällaiset keskustelut omaan arvoonsa ja uskoa niin kuin raamattu opettaa. Sydämen uskolla mekin autuaaksi tulemme. En ole kirjoittajana kovin hyvä ja uskossanikin olen heikko, mutta tahtoa on. Rukous voi paljon, jos se totinen on.
Samaa mieltä... itseäni on nuoresta asti kammottanut vain me -opin omahyväisyys ja tylyys. Se on vaan tuntunut väärältä. Vaikenen mielipiteistäni tietysti en kä kerro julkisesti, mutta on pari hyvää uskovaista ystävää joiden kanssa ollaan tästä juteltu. Ei ole mitään mieltä tuomita eri lailal uskovia... liekö tuommoinen tuomitsevuus soveliastakaan uskovaiselle... Oma uskoni ei kaipaa vahvistuksesi toisten tuomitsemista!
opetukset sitten kokonaisuudessaan romukoppaan.
Kuinka niin? Otetaan esimerkiksi Metaskeeman mainitsemat ehkäisy ja itsetyydytys. Raamattu ei kiellä niitä kumpaakaan. Ihan asiasta avaaja kirjoittaa.
En esimerkiksi kannata Mooseksen lain käyttämistä.
http://www.chronicon.com/noita/jumalanlaki.html
Molemmista asioista on Raamatussa. Eihän raamattu kiellä tv:takaan ja sekin on katsottu huonoksi asiaksi kristittyyn kotiin. Mutta siitä toisten tuomitsemisesta: eihän se ole meidän tehtävä, "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi". Minusta tällä saitilla keskustelu on aivan turhaa ja vääristynyttä. Jos hakee lupaa synnille, sen täältä löytää. Metaskeemakin voisi keskittyä oman tilansa tutkimiseen sen sijaan, että tekee tänne ihan turhia avauksia. Ja raamattua lukevalle vl:lle: valitettavasti raamatun lukeminen ei tee autuaaksi eikä sillä pitkälle päästä. Kaikkea hyvää jokaiselle!
Erehtymättömyysoppi.
Luutuneet opilliset käsitykset voivat johtaa kammottaviin seuraamuksiin.
Saanen vastata.
Ikävimpiä (pahimpia) ovat ehkäisykielto ja seksuaalikielteisyys.
Nämä aiheuttavat eniten vahinkoa ja kärsimyksiä ihmisille. Muut kiellot ovat lähinnä kosmeettisia. No, ehkä helvetillä pelottelu kuuluisi vielä vahingollisimpien joukkoon.
"Ikävimpiä (pahimpia) ovat ehkäisykielto ja seksuaalikielteisyys."
- onko seksuaalikielteisyys aina vain pahasta?
- Tai onko ihmisen itsekyydestä ja ahneudestä lähtevä tarve ehkäistä kritiikittä oikein?
Jos asiat menisivät niinkuin ennenvanhaan meillä ei olisi 18 lapsen vl perheitä. Siitä yksinkerttaisesta syystä että noista 18 ei olisi jäänyt henkiin kuin ½ jos sitäkään.
Toisekseen moni asia on muuttunut tuossa "ehkäisyasisassa". Luonnonjärjestys ei toteudu siinä samalla lailla kuin ennen. Raskas työ sairaudet ja yleinen puute ruuasta pitivät huolen siitä että imetys ehkäsi raskaudelta.
Tänä päivänä se ei tee niin. Eikä sairaudet korjaa lapsista valtaosaa. Vaan valtaosa jää henkiin.
Tämä ei ollut sinulle uutta... Oliko ehkäisemättömyys samanlainen ongelma ennen kuin se on nyt? Monikin asia puhuu sen puolesta ettei ollut.
Nykyaikainen terveydenhuolto ja ravitsemus mahdollistavat naisen raskautumisen tilanteessa jossa nainen ei ole vielä palautunut fyysiseti raskauden aiheuttamista muutokista.
JOs vl liike olisi pitäytynyt siinä 1957 ehkäisykannassa minun tuskin tarvitsisi olla tuohtunut koko tuosta asiasta. VL perheissä ehäistäisiin silloin kun se äidin terveydentilan kannalta olisi suotavaa. Ei vasta sitten kun hengellä on jo leikitty.
Ehkäisemättömyys ja iso perhe ei ole ongelma. Mutta tavalla jolla 1979 kanta ehkäisemättömyydestä puhuu on. SE kanta ei kunnoita lainkaa äidin elämää. Naisen elämällä ei ole siinä kannassa mitään sijaa ja arvoa.
Ja sitä kautta tulee myös se seksuaalikielteisyys. Nainen on tuolla 1979 kannalla alistettu miehen tarpeiden tyydyttäjäksi tuntui miltä tuntui. Eikä siinä "seksiorjuudessa" lapsilla aidosti ole arvoa. Ei sillä ole väliä jaksaako äiti olla äiti vai ei.
Toisaalta sitäkään ei voi täysin ymmärtää että ihmissuhteen ainoa tarkoitus on toteutaa seksuaalisuutta. Että ihmisen "arvo" on hänen "seksuaalisuudessaan". Ja toinen on se irtosuhteitten määrrä. Tekeekö se oikeasti kenellekään hyvää?
Minusta näiden kahden asian ongelma on se että aina kun niihin puututaan ehdottomuudella ylhäältäpäin aina mennään jossain kohdassa kohtuuttomuutteen. Rajattomuuskaan ei ole rakkautta tässä seksuaalisuus teemassa. Mutta ei sekään että sinulla on ehdottomat rajat jotka joku muu sanoo. Sinun seksuaalisuuden tulee toteutua näin.
seksuaalikielteisyydellä itsetyydytyksen saarnaamista synniksi. Erityisesti nuorten kohdalla uskoisin tämän olevan isonkin ongelman. Eihän mikään muukaan avioliiton ulkopuolinen seksuaalisuuden toteuttaminen ole sallittua. Siis täydellinen seksuaalikielteisyys vallitsee kaiken muun kuin avioseksin harrastamisen osalta.
Seksuaalivietti on niin voimakas vietti, että jos sille ei ole luonnollisia purkautumisteitä, siitä varmasti aiheutuu häiriöitä seksuaalisuuden alueella, pahimmillaan jopa perversioita. En ole vapaan seksin enkä irtoseksin kannalla, mutta peräänkuulutan ihan normalia suhtautumista seksuaalisuuteen.
Ehkäisyasioissa sinä olet ylivertainen tiedoiltasi, joten parempi on kun meikäläinen toteaa siitä vain, että ehkäisykielto aiheuttaa naisille ja sitäkautta myös lapsille tarpeettomia kärsimyksiä, jotka ehkäisyllä voitaisiin estää. Mielestäni ehkäisyasia on vanhempien keskinäinen asia, johon ulkopuolisten ei pitäisi puuttua lainkaan.
olen sitä mietlä että seksuaalisuus toteutuu kaikein parhaiten toimivassa parsuhteessa.
On yksi asia joka pitää eroitaa seksuaalivietistä. Ja se on "saalistusvietti". Minäkin voin myöntää täysin avoimesti sen että - arkea parempaa olisi ehdottomasti se että saisi elää rakkauden enishuumaa päivästä ja viikosta toiseen. Toki siihen tilanteeseen liityy myös seksuaalivietti mutta...
EI ollut tarkoitus osoitaa sinua. Vaan yleensä tätä keskutelua jossa seksuaalisuutta pitää saada toteutaa aina uuden kumpanin kanssa. Jossa seksuaalisuuden yksi ulottuvuus on tuon saalistusvietin tyydyttäminen.
Mutta sekin täytyy rehelisesti todeta että jos väitäisin että avioliito tekee minusta sekuaalittoman olennon suhteessa muihin miehiin valehtelisin. Onko syntiä se että joku saa minut havahtumaan ja tiedostamaan oman seksuaalivietttini? Tokkopa on vaikka vl näin varmaan ajatellaan. Vaan se on osa minua. Ja osa sitä toista ihmistä. Yksiavisoisen minusta tekee halu ja tahto. Ei seksuaalivietti. Minä voin ja saan valita olenko tuon vietin vietävissä vai en. Mutta jos kiellän sen kielän osan itsestäni.
Tähän kuitenkin uskolla usein pyritään. Kieltämään omat tunteet ja vietit ainakin jos ne ovat ristiriidassa uskonnon kanssa. Ehäisy = syntiä vaikka tuntuisi kuinka väärältä.
Kuitenkin tuo vl käsitys ehäkisystä yhtä lailla tuo seksuaalisuuteen asioita joita ei voida pitää oikeasti oikeina. Se johtaa siihen että seksuaalivietti on monesti rahgaistus. Kuten myös lapsi. Lapsi on pakon edessä hyväksytty tulos.
Ei se ole ongelma että mennään nuorina naimisiin vaan se että aikaa kasvaa aikuiseksi yhdessä ei jää. Eikä myöskään löytää sitä yhteistä sekuaalisuutta josta molemmat nautii a i d o s t i. Vaan pitää olla hetkessä valmiita suurperheen vanhempia.
Kysymys näiden asioitten äärellä on aina siinä että toisaalta seksuaalisuus muodostuu ja ksvaa toisen ihmisen kanssa yhdessä. Eikä se ole vain pahasta että seki on rajattu vain avioliitoon. Vaan se tapa jolla se on tehty.
Naisen seksuaalisuus toteutuu käytännössä vain äitiyden kautta. Ei naiseuden katta. Naisen arvo on vl:ssa äitiydessä.
Naisen seksuaalisuus toteutuu käytännössä vain "halun" tulla äidiksi kautta. Seksi = lapsi. Näin ainakin terveilä heteroilla. Eikä terveyskään niin kummoinen tarvitse olla että tuo yhtälö totueutuu.
Sinä olet mies etkä ole koskaan ollut raskaana. Enkä usko vaikka kuinka olisit monenkin lapsen isä että oikeasti ymmärtäisit mitä on olla raskaana. Mitä on synnytää. Tai mitä on imettää. Mutta olet tehnyt parhaasi ymmärtääksesi. En minä sinua moiti. En vaan moitin niitä jotka eivät ymmärrä ja kuitenkin komentoivat raskautta hyvinkin vähättelevään sävyyn. - Raskaus kestää vain 9 kk tai raskaus ei ole sairaus ... Heittelevät tyylillä ihan kuin raskaus olisi pikku juttu naisen elämässä. Ikään kuin se olisi vaihe joka päätyy synnytykseen. Mutta kun se ei pääty. Napanuora äidin ja lapsen välilä säilyy usein koko elinajan ja päätyy useimmiten äidin kuolemaan.
Lapsi on yhdenlainen "hyväksikäyttäjä" ja käytää vartalosasi tavalla johon et voi vaikutaa. Naisen pitäsi pystyä tuossa vl ajatelussa kokoajan tuosta noin vaan olemaan sinut kokoajan muuttuvan vartalon kanssa. Turhamaisuutta? Minusta ei yksitään sitä. Maha on tiellä monsessa kohdassa. Vaateet kirraavat päällä. Eikä synnytys automaatisesti helpota tilannetta yhtään. Taas olet väärän mallinen ja väärän kokonen. Välillä on paita märkänä maidota välillä "vaihdevuodet lykää päälle". On siis oikesti palon fyysisiä vaivoja ja oireita. Selkää särkee jalat turpoo. Niskat jumituu vauvan kantamisesta ym...
Kun sanoin että kokemusta on siitä kuinka vuoteen seksi ei tuntunut yhtään miltää vaikean synnytyksen jälkeen. Näin käy aika monelle. Niin kuinka tuosta tilanteesta päästää parisuhteessa yli vl ajatelussa. Et ehkä edes ehdi löytää sekualisuuttasi uudelleen kun olet taas raskaana.
Minulle ei käynyt niin huono tuuria :) mutta tiedän että niitä naisia on. Juuri tälläisiin asioihin vl seksuaali ja ehkäisykielteisyys otaa kantaa tavalla jota on vaikea ymmärtää. Nainen ei ehkä koskaan saa mahdollistuutta löytää omaa seksuaalisuutaan uudelleen. Koska elää jatkuvassa synnyttämisen kierteessä. Entä jos näin käy jo ensimmäisen lapsen jälkeen?
Saat arvata että kokeeko nainen joka jää kylmäksi seksissä ja kuitenkin odotaa lasta niin kokeeko nainen tulleensa "hyväksikäytetyksi"? Tai kokeeko hän että hän kantaa seuraukset ilman että saa itselleen mitään hyvää?
VL usko kieltää naista ajatelemasta sitä mikä on tunnetasolla tuntuu oikeutetulta. Toinen nautii ja toinen kantaa seuraukset?
Eli se mitä siis yritän sanoa on se että seksuaalisuuden isoimpia ongelmia ei ole se että se rajataan avioliitoon. Vaan se että vl ajattelumalli seksuaalisuudesta ja ehkäisystä asettaa seksuaalisuudelle sellaiset määritelmät ja kehykset että vain harva voi totoeutaa tyydyttävää seksuaalisuutta niissä kehyksissä.
Normaalina vl pidetään sitä että jos parisuhteessa on sekualisuuten liittyviä ongelmia, onpa ne sitten mitä tahansa niin ratkaumallinan on lähes yksitään seibaatti.
Esim. Traumaattinen synnytys vaikutaa usein sen jälkeiseen seksielämään. Miksi ei saisi vaikuttaa? Mutta sitä ei saa "hoitaa" ehkäisyllä. Ymmärrätkö?
Tälläisiin tilanteisiin juuri kiteytyy se sekuaalikielteisyys. Traumaa voisi hyvinkin lievitää lämmin rakastava ja hellä sekielämä. Mutta raskauden pelko yksitään tuhoaa kaiken sen hyvän mitä siinä on. Ja kuitenkin kieltäytymistä pidetään syntinä.
Tulipa taas paatokella mutta tulkoon. En minä sinua kuitenkaan moiti vaan tuota oppia jolla kannetaan karvaita hedelmiä.
Ajattelen että ehkäsyssä pitäisi aina kunnioitaa elämää mitä se sitten tarkoitaakaan. Hyvä parisuhde ja hyvä seksielämä ovat myös hyvä kasvualusta rakkaudesta saaduille lapsille.
Kiitokset pitkästä ja perusteellisesta luennosta, mitä kaikkea naiseeuteen, äitiyteen ja naisen seksuaalisuuden kokemiseen sisältyy. Varmaan kaikki sanomasi pitää paikkansa.
Eihän mies koskaan voi noita tunnetiloja kokea, joita kuvasit, mutta mieskin voi niitä ymmärtää kun tietää niistä.
Minusta tuntuu, että suurin osa noista sinun negatiivisista tunteista liittyy uskonnon ja naisena olemisen ristiriitaan uskonyhteisössä, joka ei tunnusta naiseutta muuten kuin äitiytenä.
Normaalielämässä naiseuteen ei ymmärtääkseni liity kuvaamasi kaltaisia ongelmia ainakaan samassa määrin, koska kaikki yhteiselo perustuu vapaaehtoisuuteen ilman uskon myötä tulevia kohtuuttomia vaatimuksia ja "pakottamisia".
Normaalielämään minusta ei kuulu myöskään tarvetta saada toteuttaa seksuaalisuutta itseisarvoisesti eikä vaihtuvien kumppaneiden kanssa. Tällaisiin tarpeisiin liittyy aina muita ongelmia joko olevassa parisuhteessa tai henkilökohtaisia itsetunto-ongelmia tms. Se mitä sanot "saalistusvietiksi", lienee sitä normaalia pariutumis- tai suvunjatkamisviettiä, joka on käsittääkseni ainakin osa seksuaalisuutta ellei peräti juuri se keskeisin osa ja joka kuuluu ihmisenä olemiseen.
Eiköhän moraali ole kuitenkin se, joka säätelee enimmäkseen ihmisen seksuaalikäyttäytymistä ja antaa sille rajat. Uskonnot omine perinteisine oppeineen vääristävät ja sekoittavat ihmisten muuten selviä moraalikäsityksiä saaden aikaan paljon vahinkoa jos joskus toki jotain hyvääkin.
Vaikka tarkemminkin miettii asiaa, aina tulee siihen päätelmään, että itsetyydytyskielto on se kaikista pahin ja vahingollisin kielto, mitä vl-liikkeessä seksuaalisuuden alueelta on annettu ehkäisykiellon ohella. Jos vaikka ajattelee niitä vl-ihmisiä, jotka olosuhteiden pakosta tai muista syistä elävät koko elämänsä yksinään, hehän joutuvat kieltämään koko seksuaalisuutensa.
Tämä ei voi olla oikein.
Olen ihan varma siitä että kun nainen raskautuu ja tulee äidiksi väistämättä siihen sisältyy myös ristiriitoja. Ehkä kriittisyys omaan itseen vähenee laspen myötä. Ja moni pinnallinen asia menettää merkityksen. Ristiriidat eivät ole siis vain yksitään miinusmerkkisiä.
Ero onkin siinä miten näitä risitiriitoja ja ihan todellisia ongelmia kohdataan. Miten niitä kohdataan ja miten niitä käsitellään.
Ahdistun todella kun ajatelen sitä kuinka vl on tapana kohdata lasten saantiin liittyviä tabuja. Ja kuinka niitä on käsitelty. Kaiki epäilykset pelot ja kielteiset tunteet pitää käsittelemättä uskoa anteeksi. MInua naisena loukaa se että vl naiselta on evätty oikeus tuntea myös ne negatiiviset tunteet näissä laseten saanti asioissa.
Ja toinne on se että ehkäisykielto ei anna naiselle aikaa käsitellä asioita loppuun asti.
Huvitaa vain se että kun sanot siitä että joutuvathan monet yksin eljät elämään ilman seksiä koko elämänsä vl:ssa. Tähän niemnomaan aina vedotaan myös parisuhteessa elävien kohdalla. Seksuaalisuudesta voi aian parisuhteessa luopua. Parisuhteesa ei ole pakko harrastaa seksiä ei ainakaan sellaista josta seuraa lapsia.
Eli aika moni väitää ettei seksuaalisuutta tarvitse totuetutaa. Tämä myös tarkoitaa suoraan sitä että asioita ei vältämättä käsitellä lainkaan.
Tälläisten väittämien äärellä herää se kysymys että ovatko tälläisiä väiteitä heitävät ihmiset lainkaan löytäneet omaa seksuaalisuutaan kun voivat suhteelisen kevyesti luopua siitä. Tai se on asia joka ei ole parisuhteessa "säilyttämisen" arvoinen asia. Miksi ihmiset ovat niin valmiita luopumaan sekuaalisuudestaan? Toisaalta vl usko edellytää kieltäymyksissä elämäistä. Toisaalta seksuaalisuus ei ehkä anna sitä mitä minä ajattelen sen anatavan. Huonosta seksistä toki on varsinkin naisten helppo luopua, eipä silti.
Kysyn sinulta nyt kuitenkin miehenä sitä että jos ajatellaan että sinunkin vaimosi synyttäsi lapsen toisensa perään niin eikö sinulta miehenä oletettaisi lupuvan omasta sekusaalisuudestasi aina kuin vaimollasi olisi ongelmia näissä asioissa.
Eli monella normaaliin raskauteen ja vauva-aikaan liityy pitkä selibaattijakosja parisuhteessa. Se on ihan normaalia. Kuitenkin tiedän perheitä joissa on seksiä harrastettu alle 10 kertaa koko avioliiton aikana ja siitä on seurauksena ollut 4 erittäin vaikeaa raskautta.
Olisitko sinä valmis tuolaiseen sekuaalisuuden toteteuttamiseen? Tätäkö on se luonnollinen seksuaalisuus? Ei siis ole kyse vain naisen sekuaalisuudesta. Vaan myös siitä että miten mies mahtaa tuossa tilanteessa yhtä lailla jaksaa. Toteuttuko tuossa tilanteessa enää missään kohdassa lähimmäisen rakkaus ketään kohtaan?
PS: esimerkki ei ole kuviteellinen
nuo vaikeudet ja ongelmat, joista kerroit, syntyvät sairaalloisen tiukkapipoisten" vanhojen miesten epäinhimillisistä uskonneuvoista ja fundamentalistisesta opetuksesta, jossa naiset on alistettu lähes orjan asemaan.
Silloin kun parisuhde tai yleensä miehen ja naisen keskinäinen suhde perustuu tasa-arvoisuuteen, ei kuvaamiasi ongelmia synny.
Aikamoiseen loukkuun on ajettu ihminen, joka olosuhteiden pakosta joutuu elämään tuollaisten julmien ja epäinhimillisten sääntöjen alla. Voin kuvitella ne ristiriidat ja tunnekuohut ihmisen sisällä, kun yrittää epätoivoisesti tasapainoilla oman todellisen elämänsä realististen tilanteiden ja uskonyhteisön epäinhimillisten vaatimusten välillä.
Vl-naisen osa ei todellakaan ole niitä helpoimpia.
Ei minua käy kateeksi miehenkään osa. Kuten tuo yksi vänynyt vl isä täällä kertoili. Mitä enemmän lapsia sitä kovemmaksi elämä on muuttunut...
Mutta tuosta orjan asemasta.. Niin eiköhän täälläkin niitä vl miehiä ole näkynyt jotka eivät ymmärrä miksi heidän pitäisi alistaa nainen orjan asemaan. Tai miksi pitäisi ajaa vaimo ja rakastettu ihminen aina vain tiukemmille. Väsytää vaimo katkeamispisteeseen asti. -> he tuntevat tekevänsä väärin muteivat "osaa tehdä toisin".
"Silloin kun parisuhde tai yleensä miehen ja naisen keskinäinen suhde perustuu tasa-arvoisuuteen, ei kuvaamiasi ongelmia synny."
Kyllä niitä ongelmia voi tulla. En usko siihen että yksikään parisuhde vältyy ongelmilta. Mutta se on loukku miten vl ajatellaan että ongelmatilanteista mennään eteenpäin.
Raskaudenpelko menee ohi raskautumalla. Ja synnyttämisen pelko synnyttämällä. Eihän ole lainkaan varmaa että seruaava raskaus on vaikea vaikka 5 edelistä olisi ollut jne... Jos mitkään realiteetit eivät tuo noita väittämiä silti niihin tulee vl ajatelulla uskoa sokeasti. Tai ajatukset vain tulee työntää jonnekin taka-alalle.
Eihän siinä mutta tuo ahdistus heijastuu koko perheeseen lapsiin jne. Jos äiti on aina "ramapa" raskauden taki sekä tunetasolla että myös fyysisesti niin väistä mättä tuo vammaisuus heijastuu lasten tunne-elämään.
MIKI miehet "aslisuvat" tuohon? Ovatko he jo valmiiksi kasvaneet "tunnevammaisiksi". Eli ovatko he kasvatuksen kautta kasvaneet siihen empatian puuteeseen.
Pahoitelen että taas rassaan sinua mutta kun kun sinä olet niin herkulisesti paikalla oleva mies. Mihen ajatusmailaa minä halaisin ymmärtää tässä kohdassa enemmän.
Kyllä minä noin suurinpiirtein tiedän miksi nainen alistuu tuohon. Mutta miksi miehestä tulee alistaja? Tai sitten se että miksi mies ei hae sterilisaatiota salaa yksipuolisesti tilanteessa jossa vaimo kieltäytyy ehkäisystä mutta tilanne johtaa perheessä katastroofiin. Naiset kuitenkin ehkäisevät vl myös salaa?
En minä pysty samaistumaan vl-mieheen, kun en ole päivääkään siinä roolissa aikuisena miehenä, saatikka sitten aviomiehenä, elänyt.
Tiedän vin ne vl-opetukset, joiden alla vl-miehet elävät ja voin vain kuvitella heidän tuntemuksiaan. Vl-opetus vaatii miehet alistamaan ja naiset alistumaan. Näin kai se on nähtävä.
Yksi selvennys. Tottahan toki parisuhdeongelmia esiintyy kaikkialla, mutta sellaisia, joita sinä kuvasit, syntyy vain siellä missä ahdasmielinen uskonto hallitsee ihmisten elämää.
ja kiitos saan myös vastauksen. Sinä kuvittelit muttet kertonut miltä nuo "kuvitelmasi" näytää.
Samalta varmaan ehkä kuin minusta naisena. Miehen on kiellettävä tunteensa jos mielii pystyä tuohon. Eikö?
Kerta toisensa jälkeen herään siihen kysymyskeen mikä saa ihmiset tekemään vastoin omaa tahtoa ja vastoin omia tunteita?
Enkä oikein muuta vastausta löydä kuin kolektiivinen omatunto ja pelko. Pelko vain ei voi olla oikean uskon hedelmä.
Eikös se niin ole, että kun lapsesta saakka opetetaan uskomaan kaikki Jumalan sanomaksi, mitä joku saarnamies pöydän takaa paasaa, ei sitä uskalla kyseenalaistaa.
Näen itsekin selvän eron lapsuuden aikaisten vl-uskovaisten ja sitten myöhemmin 60-luvulta alkaen kovennetun opin aikaisten uskovaisten välillä. Varsinkin heidän käytöksessä ja puhetavassa huomaan ison eron. Silloinen vaatimattomuus ja lempeä nöyryys vaihtuivat arkuudeksi, pelokkuudeksi ja toisaalta kovuudeksi ja tuomitsevuudeksi.
Minun mielestäni on täysin selvää, että 60-luvun jälkeisessä ilmapiirissä pelokkuus näyttelee erittäin suurta roolia. Ei se nykyinen pelko ole Jumalanpelkoa, vaan auktoriteettien pelkoa. Näillä peloilla on valtava ero.
Ja se oli se kun sanon ettei pelko ole oikean uskon hedelmä niin kyllä se on Jumalan pelko.
Mutta näyt oikaiseen ajatukseni täysin oikein. MIksi ihmien nöyrtyy auktoriteetin alla.
Niin tämän 60-lukvun jälkeisen elämän näkyminen on se sama asia johon olen "tiedostamattani" kiinittänyt huomiota lähetyspuhujissa. Kun minulle siitä aivan vasiten mainitiin niin vasta havahduin että toden totta. LÄheyspuhujat edustavat yksitään tiettyä ikälukkaa. Juuri niitä entisiä hoitomiehiä ja heidän lähipiiriään.
Miksihän he ovat kuin samasta muitista tulleita?
Aina näkyy oppivan uutta vaikka sitä kuinka olisi "vanha konkari" ja ajatteliis ettei täältä löydy mitään uutta. NÄkyy kuitenkin löytyvän. Tää palsta on kuin kullan kaivuuta. Välillä tuntuu että huuhtominen on turhaa.
"Miksihän he ovat kuin samasta muitista tulleita?"
Juuri siksi, kun puhujatkin pelkäävät toisiaan samalla tavalla kuin alamaiset pelkäävät auktoriteettejaan. Puhujillakin on omat auktoriteettinsa siinä missa riviuskovaisillakin.
Itse asiassa en tiedä, onko vl-johdossa ketään yksittäistä henkilöä, jolla olisi ehdoton auktoriteettiasema muihin, mutta sen tiedän, että tietty 60-luvun opit sisäistänyt ukkokööri siellä ainakin on edelleen vallan kahvassa. Köörin nimittämillä puhujilla on ainakin oltava kieli keskellä suuta.
Jos menen niihin aikoihin, jolloin vl-usko alkoi tosissaan ahdistaa, niin pari asiaa tulee mieleen.
Ensimmäinen on suhtautuminen yleensä seksuaalisuuteen ja erityisesti naisen osaan sen toteuttamisessa. Siitähän seuraa tietysti alistuminen miehisille haluille.
Mottona se, että ennen aamenta ei mitään ja aamenen jälkeen äkkiä kaikki on pakollista. Miten siinä nainen ehtii mukaan???????? Kaikki muu on syntiä!
Toinen asia oli suhtautuminen eiveeälliin. Se tulee 'vainme'-opista ja maailman pahuudesta. Koin sen erittäin outona, vaikka toki yritin kaikkeni päästä siihen opetukseen sisälle.
Ahdistunut ja syyllistävä suhtautuminen seksuaalisuuteen vääristää vanhoillislestadiolaisuutta ja johtaa kieroontumiin. Naisten sorto on samaa luokkaa kuin islamissa.
En itse uskalla verrata vl-seksiopetusta ja -käytäntöä mihinkään muuhun, mutta minun oma mielikuvani ja ihanteeni seurustelusta ja avioelämästä oli/ on ihan muuta kuin tuo vl-parien ihanne-elämä.
En sitä nuorena osannut määritellä mitenkään, se vain tuntui jossakin sisimmässä erittäin kammottavalta. Se tuntui mielessäni väkivaltaiselta ja julmalta. Luonnottomalta ja epäinhimilliseltä.
Kun sen tajusin, niin tottelevaisuus vl-seurakunnalle hävisi samalla. Minut oli sitten helppo 'hoitaa ulos'!
ikävin on kollektiivisen omantunnon oppi. Se tekee sukulaisistani liian varovaisia, niin että lähimmäisenrakkaus on sen takia vähän säännösteltyä.
Minua aristaa vl:ien "heikko ja arka" usko, joka tuo selkeän mutta varovaisuuteen varautuneen pienen perspektiivin. Sama kapea-alaisuus vaivaa kyllä kaikkia täällä olevaisia.
ent. & opp.
miksi tämä jumalaton traumaattisuus?
Ei vaan Oulusta.
miksi tällainen diskurssi, jos tietää että ihminen ei osaa sitä käsitellä sillä intensiteetillä, intelligibelillä, jota keskustelu vaatisi.
Tutustu korpelalaisuuteen!
Hullua oppia sekin.
pelastuu, on jokaiselle välttämätön tuntea. Se on kuin karttaan piirretty reitti, joka reitti kulkee ajasta iankakkiseen elämään.
On surullista havaita, miten moni on eksynyt Kristuksen askelista omahyväisyyden hetteikköihin.
Se, mitä Jumala tahtoo, ei tällaiselle ihmiselle merkitse mitään sen rinnalla, mitä ihminen itse sanoo, uskoo tai ajattelee =(
Ikävin oppi maailmassa on se, että itserakas ihminen asettautuu jumalaksi Jumalan sijaan.
Oletko lukenut Kari Kuulan kirjan Helvetin historia?
eikä Jumala Kari Kuulan käsialaa.
Oletko ymmärtänyt lukemaasi, kun luet Jumalan sanaa?
Raamattu on kryptologinen sekasotku, johon on koodattu ihmisen piilotajunnan epäselviä ja outoja symbooleita. Ihminen on käsitellyt olemisensa rajoja mm. helvetin ja taivaan kokemusten käsitteillä. Vähitellen ollaan menty niin pahasti sekaisin, että ollaan ajauduttu kuvittelemaan, että helvetti ja taivas ovat jossakin muuallakin kuin ihmisen sisäisissä tunnekokemuksissa.
Raamattu on epäselvä ja skitsofreeninen teos. Minua lähinnä oksettaa se valtava ja animaalisen vauhko painoarvo mikä annetaan tuon teoksen olemassaololle ja jopa sen jokaiselle yksittäiselle virkkeelle.
- Ehkäpä raamattu onkin vain skitsofrenian syntymekanismeja kuvaava opus. Se yrittää ja yllättävän koukuttavasti onnistuu vieroittamaan ihmiset siitä mitä aistit ja sisäinen kokemus yrittävät kertoa. Raamattu ja monet muut uskonnolliset kirjat väärinkäytettyinä ovat ehkä pahimpia "todellisuudesta" vieroittajia.
Näistä edellämainituista syistä pidän täydellisen naurettavana kysymystäsi:
"Oletko ymmärtänyt lukemaasi, kun luet Jumalan sanaa?"
kuin minun kynästäni (tai näppäimistöstä) tullutta tekstiä, niin tutulta tuntuu! :) Tosin paljon selvemmin kirjoitettuna, mitä itse olisin saanut aikaiseksi.
Katsopa nyt edes wikipedian artikkeli aiheesta. Taidat puhua asiasta, josta oikeasti et tiedä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helvetti
on se, että ihminen asettuu jumalaksi Jumalan sijaan.
Kun omat arvaukset luetaan tiedoksi tai kun tiedon määrän katsotaan olevan totuuden korvike, ei tällöin ainoaa oikeaan Jumalaa haluta etsiä eikä tuntea. Saati tunnustaa =(
et ole ajatuksinesi tuntematon.
Suuret ajatukset eivät mahdu pieneen päähän. Silloin, kun ajatusten tuomarina on "minä itse".
olet pelastanut itsesi todelliseen ja syvään junttiuteen, onneksi olkoon.
Miten voit ikina todistaa seuraavan vaitteesi:
"Kun Jumala tuntee Sinut, et ole ajatuksinesi tuntematon."
Mista ihmeesta olet hankkinut sen "tiedon", etta Jumala tuntee sinut. Mielestani on ihan yhta jarkevaa sanoa, etta Saatana tuntee sinut. Tai, etta Heikki Hantantuuttanen tuntee sinut. Kaikki nama lauseet ovat yhtalaisella tavalla tuuleen huudettuja. Tosin ihmiset eivat yleensa usko kauheasti Heikki Hantantuuttasen olemassaoloon. Tai ainakaan he eivat tayta tietoisuuttaan Heikin olemassaolon tai olemattomuuden pohdinnoilla.
Anteeksi vaikeaselkoisuuteni, tama aihe on vaan niin absurdi, mieleton.
Palautteesi lammittaa ihan tuossa sydamen alapuolella. :)
On sellainen, joka vaatii olemaan masturboimatta autuuden menettämisen uhalla. Eikö olekin näin? Menevät terveet kädet aivan hukkaan.
että kaikkitietävä ja kaikkinäkevä Jumala, joka on luonut niin Sinut kuin minutkin, toimittaisi luomistyönsä juuri Sinun kohdalla mistään mitään tietämättä tai tekoaan ymmärtämättä?
itsestäsi, ei voi olla syy iakakkiseen aututeen =(
Oikeasti vain ne, jotka masturboivat pääsevät taivaaseen. Raamatussahan sanotaan, että rakastakaa kohtuullisesti itseänne. Jos kiusaa itseään kieltämällä itseltään masturboinnin rikkoo tätä kehotusta. Raamattu kehottaa myös huolehtimaan itsestään ja tutkimusten mukaan masturbointi on terveellistä.
Kuka tahansa voi olla kiivaasti jotain mieltä, ja pitää sitä tärkeimpänä perustelunaan.
Tässä joitakin sellaisia väitteitä, jotka ovat mahdottomia muuten todistaa.
-Jumala on olemassa.
-Jeesus on Jumalan poika.
-Synnit saa anteeksi, kun vanhoillislestadiolainen saarnaa ne anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
-Pyhä henki avaa puhetta vanhoillislestadiolaisille.
luet raamattua.
Kirkastan Raamattua. Piru keksii kaikkia ikäviä sääntöjä Raamatun pohjalta ja minä vapautan niistä.
Kuulostaa tutulle...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_Nietzsche
En löytänyt sieltä mitään tuttua.
Hoitokokousoppi oli kaikkein ikävintä. Se henkien taistelu 70-luvulla. Kaikkein ikävintä on kuitenkin se, että monet silloin jumalisiksi julistetut opit on myöhemmmin julistettu epäpäteviksi. Siinä meni koko vl-liikkeen uskottavuus.
Tämä:
"On yleinen harhaluulo, että ihminen saisi syntinsä anteeksi kahdenkesken Jumalalta rukoilemalla"
Ainaskin:
Alkuvuoden päikkärissä 2 tai 3
07 suvisten sunnuntain "Joukon" puheen loppuosassa.
ollaan lähdetty väärille teille.
"On yleinen harhaluulo, että ihminen saisi syntinsä anteeksi kahdenkesken Jumalalta rukoilemalla"
Syntejä ei voi ooikeasti saada anteeksi, koska mikään ei oikeasti edes ole syntiä. Synti on pelkkää tapakulttuuria.
ovat ne Raamatun vastaiset valheopit, joita SRK ja vl-puhujat opettavat. "Vain me" -oppi, Jumala ei kykene suoraan antamaan syntejä anteeksi jne.
Nämä opit ovat ittestään perkeleestä!
Raamatusta kyllä löytyy vielä hirveämpiäkin oppeja.
Pahinta oli lapsuuden menettäminen. Jouduin vanhempana sisarussarjastamme hoitamaan nuorempia sirariani/veljiäni.
Samoin minun eristäminen kylämme muista lapsista.
Perheemme oli ainoa vl-koti kylässämme.
Nämä eivät kuulu kylläkään vl-neuvoihin mutta käytännössä kotimme vl-usko oli se joka ajoi lapsuudessani tilanteeni tällaiseksi.